Dragon Quest ei ole koskaan saavuttanut Euroopassa niin vakiintunutta jalansijaa kuin esimerkiksi Final Fantasy -pelisarja. Vasta Dragon Quest sarjan viimeisimmät osat ovat saaneet huomiota vanhalla mantereella. 1986 alkaneen roolipelisarjan tunnistettavin piirre piilee sen taiteessa, pelin visuaalisen ilmeen kun on suunnitellut Dragon Ballin luoja Akira Toriyama. Uusi Dragon Quest Heroes II eroaa edeltäjänsä tavoin pääsarjan peleistä, sillä molemmat on valmistanut hack-and-slash peleistään tunnettu Omega Force.




Ensimmäinen asia, mikä Omega Forcesta tulee mieleen on Dynasty Warriors -sarjan pelit. Niissä vihuja vyörytetään valtavina massoina pelaajan joukkotuhottavaksi ja tällä samalla linjalla jatkaa myös Dragon Quest Heroes II. Kaikenkarvaisia hirviöitä, kummituksia, velhoja, limoja, zombeja, eläviä puita ja muita kummajaisia loikkii valtoimenaan taistelukentällä. Tällä samalla kaavalla on toteutettu myös esimerkiksi pari vuotta vanha Hyrule Warriors, jossa puolestaan hyödynnetään Zelda-pelien maailmaa ja hahmoja.

Dragon Quest Heroes II -peli sijoittuu seitsemään valtakuntaan, jotka pitkällisen rauhan ajan jälkeen ajautuvat sotaan. Tähän kaikkeen liittyy tietenkin salakavalaa petkutusta, sankaruutta ja muinainen ennustus. Sitä sekasotkua pelin sankarit ryhtyvät sitten sekalaisella sakilla setvimään. Suurin osa hahmoista on tietenkin jo aikaisemmista sarjan peleistä tuttuja naamoja. Jos pelisarjan maailman ja tyypit tunnistaa, Dragon Quest Heroes II tarjoaa epäilemättä tunnistamisen ja jälleennäkemisen riemua pelaajalleen.




Pelaaja pääsee ohjastamaan suurta joukkoa erilaisia sankareita, joilla on tietenkin ne omat vahvuudet ja heikkoudet. Näitä hahmoja ohjastamalla pelaaja lennättää onnistuneiden kombojen jälkeen isommankin vihollisjoukon halki ilmojen. Lisäksi taistelukentältä löytyvät olentomedaljongit mahdollistavat erilaisten otusten kutsumisen avuksi tulisimman taistelun keskelle. Taisteleminen on ihan mukiinmenevää touhua ja varsinkin aluksi isojen vihollismassojen kohtaaminen tuntuu ihan mukavalta puuhalta. Nopeasti touhu alkaa kuitenkin leipäännyttämään.

Juonensa puolesta Dragon Quest Heroes II on varsin kevyt. Aikaisempiin Omega Forcen tekemiin peleihin verrattuna Heroes II pitää siltikin sisällään tavallista enemmän tarinallisuutta ja roolipelielementtejä. Pelissä voi liikkua kaupungeissa sekä maailmankartalla ja sankareille saa matkan edetessä uusia aseita ja kykyjä. Vaikka ajoittain tekstiä kertyy näytölle varsin mittavia määriä, eivät ne juurikaan syvennä pelin tarinaa, hahmoja tai maailmaa. Näennäisen roolipelaamisen varjolla pelin tapahtumat etenevät sitten yllätyksettömästi eteenpäin.




Akria Toriyaman luomat hahmot ja otukset ovat hauskaa katseltavaa, mutta muuten Dragon Quest Heroes II:n visuaalinen ilme on varsin yllätyksetöntä. Pelin aikana vaihtelin ääniä japanista englantiin kun yritin päättää kumpi niistä olisi ärsyttävämpi. Taistelun tiimellyksessä sankareiden yksinkertaiset hokemat aiheuttavat leukalihasten kiristymistä, eikä Dragon Quest Heros II:n kammottavat musiikit yhtään auta tätä. Jostain syystä pelin sulosävelet tuovat yhä uudestaan mieleen Sims -pelisarjan.

Dragon Quest Heroes II pitää sisällään joitakin outoja ratkaisuja. Esimerkiksi jostain syystä taistelun keskellä hahmojen puhe kuuluu myös PS4:n ohjaimen kaiuttimesta. Pitkällisten pohdintojenkaan jälkeen en ymmärtänyt tämän ratkaisun tarkoitusta. Netissä pelaaminen on puolestaan tehty sietämättömän hankalaksi. Satunnaista peliseuraa taistelujen avuksi löytyy kyllä, mutta V2.fi:n peliarvostelijan Miian kanssa yhdessä pelaaminen oli yllättävän haastava tehtävä. Moninpeli on piilotettu pelin omien mekaniikkojen sekaan, eikä sitä ole selkeällä tavalla tuotu esiin. Pelaaminen voisi olla jopa hauskaa useamman toverin kanssa, mutta nykyisellään se on aivan liian epäkäytännöllistä.




Dragon Quest Heroes II on kaikilta osa-alueiltaan puuduttava peli. Taisteleminen on pidemmän päälle yksitoikkoista ja peliin onkin yritetty tuoda myös muunlaisia tehtäviä korostamaan alkuperäisen pelisarjan roolipelijuuria. Kuitenkin kaikki muu tekeminen kuin taisteleminen tuntuu ainoastaan yhdentekevältä juoksentelulta. Peliä vaivaakin pahoin tunne hauskuuden puuttumisesta. Tämä voi olla arvostelijan oma subjektiivinen kokemus, mutta mikään pelin sisällöstä ei tunnu muulta kuin ikävän tasapaksulta suorittamiselta.

Hack-and-slash -mekaniikan ympärille on rakennettu Dragon Quest -maailma, joka kuitenkin on matala kuin kahluuallas ja vain hyödyntää pelisarjan ulkoisia piirteitä. Dragon Quest Heroes II voisi olla hieman mielenkiintoisempi kokemus sellaiselle pelaajalle, jolle alkuperäinen pelisarja olisi tutumpi. Tällaisenaan peli jää laimeaksi lisenssipeliksi, jonka hack-and-slash -sisältö ei jaksa viihdyttää. Jos peli olisi vain puhdasta mätkettä, voisi kokemus olla virtaviivaisempi, mutta päälle isketty roolipelaaminen tuntuu nihkeältä ratkaisulta. Dragon Quest Heroes II on tasapaksua suorittamista, jonka pelaamiselle on hankala keksiä hyviä perusteita.