Street Fighter V
Arvioitu: | Playstation 4 |
Genre: | Tappelupelit |
Pelaajia: | 1-2 |
Ikärajoitus: | 12 |
Kehittäjä: | Capcom |
Julkaisija: | Capcom |
Julkaisupäivä: | 16.02.2016 |
Pelin kotisivut |
Uusi sukupolvi, uudet kujeet
Kohta 30 vuotta täyttävä Street Fighter -tappelupelisarja tekee ensi tulemisensa nykyiselle konsolisukupolvelle V-osan myötä. Edellisen varsinainen Street Fighter –osan julkaisusta on jo kahdeksan vuotta, mutta se on jaksanut hyvin tähän päivään asti paranneltujen versioiden ansiosta. Markkinoilla onkin sopiva Street Fighterin mentävä aukko, koska koskaan ei voi tapella liiaksi.
Aloittelijat pääsevät pelin perusteisiin hyvin käsiksi tutoriaalin ansiosta. Siinä käydään ohjaimen painikkeiden perustoiminnot lävitse ja opetetaan muun muassa suojautuminen. Selkein uudistus esitellään heti alkuun: V-mittari kasvaa taisteluiden edetessä paremmin pärjänneen lisäksi pataansa ottavalla osapuolella. Mittarin tullessa täyteen pelaaja voi aktivoida hahmon oman erikoiskyvyn. Kertaus on opintojen äiti pelisarjaan aiemminkin tutustuneille ja harjoitteluosuuden jälkeen onkin hyvä aloittaa tutustuminen pelin tarjoamiin ominaisuuksiin.
Harjoittelun jälkeen pelaajan eteen avautuu erittäin sekavan oloinen valikkohirvitys, jonka taustalla komeilee maailman kartta. Ruudulla osa alueista on korostettu punaisella värillä ja oletettavasti sen on tarkoitus kuvata sitä, missä päin maailmaa turpalöylyjä tapahtuu. Koska olen pelisarjan aiempia osia pelannut vain hyvin satunnaisesti, aloitin pelaamisen turvallisesti yksinpelikampanjan muodossa.
Jokaisella pelihahmolla on oma "tarinansa". Heittomerkit siksi, koska yhden hahmon kampanjan läpäisyyn menee muutama minuutti. Hahmojen määrän ollessa 16, voi helposti laskea, että juonellinen puoli on koluttu kokonaisuudessaan lävitse nopeammin kuin keskivertopitkässä elokuvassa kohdataan lopputekstit. Pelihahmojen taustoja esitetään muutaman taistelun ohessa piirroskuvin ja niiden päälle höpistyjen repliikkien muodossa. Läheskään kaikkien hahmojen taustatarinoita en tiedä entuudestaan ja valitettavasti Story-moden läpi naputtelu ei juurikaan auta siihen hätään. Erityisesti neljän täysin uuden hahmon menneisyyteen olisin halunnut päästä paremmin käsiksi. Ääninäyttely onnistuu loistamaan vain kehnoudellaan ja muutenkaan pelimuodosta ei jää oikein mitään käteen. Noh, olihan se ihan kelvollista pikaharjoittelua.
Pelin toinen yksinpelimuoto on tuttua huttua ja siinä yritetään selvitä hengissä mahdollisimman pitkään. Kun yksi vastustaja on kaadettu, on aika ottaa seuraava vastustaja vastaan pienen hengähdystauon jälkeen. Tauolla voi ostaa taisteluista ansaituilla pisteillä lisää healthia terveysmittariinsa ja muita kykyjä tehostamaan oman nyrkin purevuutta. Näitä kahta pelimuotoa kun on naputellut tarpeekseen, on aika siirtyä netin pauloihin, koska yksinpelaajille ei muuta ole tarjolla. Ei edes yksittäisiä ottelu konetta vastaan. Jos kaverin saa hinattua samalle sohvalle, niin kaksinpeli sentään onnistuu.
Street Fighter –pelisarja on jo pitkään panostanut kilpapelaamiseen, mikä luo toiveita hyvästä verkkopelistä. Toiveet voi kuitenkin heittää heti romukoppaan, koska verkon puolella on tarjolla vain yksittäisiä matseja. Peliä voi pikahakea satunnaista vastustajaa vastaan joko rennommassa casual-hengessä tai tilastoja kirjaavassa ranked-muodossa. Verkossa pystyy pelaamaan myös luomalla verkkoauloja, joihin yksi pelaaja sinun lisäksesi voi liittyä. Juuh, yksi. Missä ovat porukalla pelattavat turneet ja niin edelleen?
Street Fighterin luomaa harmituskäyrää lisäävät verkko-ongelmat. Peli ilmoittaa turhankin usein verkkoyhteyden katkeamisesta palveluun. Onneksi ongelma korjautuu ainakin hetkeksi alkuvalikon uudelleenyhdistämiseen tarkoitetusta painikkeesta. Verkko-ongelmat eivät muuten sinänsä näy netissä pelatessa, joten lagisia tilanteita tuli eteen vain hyvin satunnaisesti.
Street Fighter V nostaa monella tapaa v-käyrää, mutta kaikkien puutteiden alla on onneksi todella todella hyvä tappelupeli. Kontrollit toimivat erinomaisesti ja erilaiset liikesarjat tekevät taisteluista mielenkiintoisia. Erikoisiskut tuovat otteluihin myös taktista aspektia. Mikä tärkeintä, kaikki pelihahmot ovat jo julkaisussa hyvin balanssissa ja minkään yksittäisen hahmon ylivoima ei sanele sitä, millä hahmolla useimmin pelataan.
Tähän mennessä nähdyn perusteella peli ei ole vielä lähellekään valmis. Capcom onkin luvannut laajentaa peliä suurin ilmaisin päivityksen jo tässä kuussa sekä kesäkuussa. Lupauksiin kuuluvat muun muassa toinen ja samalla laajempi tarinatila, sekä haastetila. Peliä onkin ärsyttävä arvioida nyt. Paljon mielenkiintoista on vielä luvassa ja peliä tullaan varmastikin korjaamaan vielä runsain mitoin. Nyt tähtiarvio on toiveikas kolmonen. Toivottavasti muutaman kuukauden päästä oltaisiin jo lähempänä täysiä pisteitä.
Street Fighter V:tä voi suositella pelisarjan faneille, jotka tykkäävät pelata erityisesti verkossa tai samalla sohvalla kavereidensa kanssa. Muiden suosittelisin vielä odottamaan mitä tulevat päivitykset tuovat tullessaan.
Aloittelijat pääsevät pelin perusteisiin hyvin käsiksi tutoriaalin ansiosta. Siinä käydään ohjaimen painikkeiden perustoiminnot lävitse ja opetetaan muun muassa suojautuminen. Selkein uudistus esitellään heti alkuun: V-mittari kasvaa taisteluiden edetessä paremmin pärjänneen lisäksi pataansa ottavalla osapuolella. Mittarin tullessa täyteen pelaaja voi aktivoida hahmon oman erikoiskyvyn. Kertaus on opintojen äiti pelisarjaan aiemminkin tutustuneille ja harjoitteluosuuden jälkeen onkin hyvä aloittaa tutustuminen pelin tarjoamiin ominaisuuksiin.
Yksintappelijan epäunelma
Harjoittelun jälkeen pelaajan eteen avautuu erittäin sekavan oloinen valikkohirvitys, jonka taustalla komeilee maailman kartta. Ruudulla osa alueista on korostettu punaisella värillä ja oletettavasti sen on tarkoitus kuvata sitä, missä päin maailmaa turpalöylyjä tapahtuu. Koska olen pelisarjan aiempia osia pelannut vain hyvin satunnaisesti, aloitin pelaamisen turvallisesti yksinpelikampanjan muodossa.
Jokaisella pelihahmolla on oma "tarinansa". Heittomerkit siksi, koska yhden hahmon kampanjan läpäisyyn menee muutama minuutti. Hahmojen määrän ollessa 16, voi helposti laskea, että juonellinen puoli on koluttu kokonaisuudessaan lävitse nopeammin kuin keskivertopitkässä elokuvassa kohdataan lopputekstit. Pelihahmojen taustoja esitetään muutaman taistelun ohessa piirroskuvin ja niiden päälle höpistyjen repliikkien muodossa. Läheskään kaikkien hahmojen taustatarinoita en tiedä entuudestaan ja valitettavasti Story-moden läpi naputtelu ei juurikaan auta siihen hätään. Erityisesti neljän täysin uuden hahmon menneisyyteen olisin halunnut päästä paremmin käsiksi. Ääninäyttely onnistuu loistamaan vain kehnoudellaan ja muutenkaan pelimuodosta ei jää oikein mitään käteen. Noh, olihan se ihan kelvollista pikaharjoittelua.
Pelin toinen yksinpelimuoto on tuttua huttua ja siinä yritetään selvitä hengissä mahdollisimman pitkään. Kun yksi vastustaja on kaadettu, on aika ottaa seuraava vastustaja vastaan pienen hengähdystauon jälkeen. Tauolla voi ostaa taisteluista ansaituilla pisteillä lisää healthia terveysmittariinsa ja muita kykyjä tehostamaan oman nyrkin purevuutta. Näitä kahta pelimuotoa kun on naputellut tarpeekseen, on aika siirtyä netin pauloihin, koska yksinpelaajille ei muuta ole tarjolla. Ei edes yksittäisiä ottelu konetta vastaan. Jos kaverin saa hinattua samalle sohvalle, niin kaksinpeli sentään onnistuu.
Toiveet heitetään nettiin
Street Fighter –pelisarja on jo pitkään panostanut kilpapelaamiseen, mikä luo toiveita hyvästä verkkopelistä. Toiveet voi kuitenkin heittää heti romukoppaan, koska verkon puolella on tarjolla vain yksittäisiä matseja. Peliä voi pikahakea satunnaista vastustajaa vastaan joko rennommassa casual-hengessä tai tilastoja kirjaavassa ranked-muodossa. Verkossa pystyy pelaamaan myös luomalla verkkoauloja, joihin yksi pelaaja sinun lisäksesi voi liittyä. Juuh, yksi. Missä ovat porukalla pelattavat turneet ja niin edelleen?
Street Fighterin luomaa harmituskäyrää lisäävät verkko-ongelmat. Peli ilmoittaa turhankin usein verkkoyhteyden katkeamisesta palveluun. Onneksi ongelma korjautuu ainakin hetkeksi alkuvalikon uudelleenyhdistämiseen tarkoitetusta painikkeesta. Verkko-ongelmat eivät muuten sinänsä näy netissä pelatessa, joten lagisia tilanteita tuli eteen vain hyvin satunnaisesti.
Street Fighter V nostaa monella tapaa v-käyrää, mutta kaikkien puutteiden alla on onneksi todella todella hyvä tappelupeli. Kontrollit toimivat erinomaisesti ja erilaiset liikesarjat tekevät taisteluista mielenkiintoisia. Erikoisiskut tuovat otteluihin myös taktista aspektia. Mikä tärkeintä, kaikki pelihahmot ovat jo julkaisussa hyvin balanssissa ja minkään yksittäisen hahmon ylivoima ei sanele sitä, millä hahmolla useimmin pelataan.
Ehkä jo huomenna tämä onkin huippupeli
Tähän mennessä nähdyn perusteella peli ei ole vielä lähellekään valmis. Capcom onkin luvannut laajentaa peliä suurin ilmaisin päivityksen jo tässä kuussa sekä kesäkuussa. Lupauksiin kuuluvat muun muassa toinen ja samalla laajempi tarinatila, sekä haastetila. Peliä onkin ärsyttävä arvioida nyt. Paljon mielenkiintoista on vielä luvassa ja peliä tullaan varmastikin korjaamaan vielä runsain mitoin. Nyt tähtiarvio on toiveikas kolmonen. Toivottavasti muutaman kuukauden päästä oltaisiin jo lähempänä täysiä pisteitä.
Street Fighter V:tä voi suositella pelisarjan faneille, jotka tykkäävät pelata erityisesti verkossa tai samalla sohvalla kavereidensa kanssa. Muiden suosittelisin vielä odottamaan mitä tulevat päivitykset tuovat tullessaan.
Street Fighter V (Playstation 4)
Keskeneräinen katutappelu luo hyvää pohjaa tulevalle. Tällaisenaan peli on kuitenkin vielä kovin keskinkertainen.
- Hahmot ovat hyvässä balanssissa
- Erinomaiset kontrollit
- Sisältöä on tulossa lisää…
- … tosin startissa sitä on aivan liian vähän
- Ei kunnollista yksinpeliä
- Sekava valikkorakenne
Keskustelut (2 viestiä)
14.03.2016 klo 20.57
itse pelin rakenne on tosi sääli kun puhuivat että tavoite oli tehdä valmis peli jo alusta asti toisin kuin SF4 oli (toki jotain hahmoa ja superspecialmoodia voi lisäillä myöhemminkin), mutta ei tämä siitä juuri eroa
15.03.2016 klo 15.53
minkä maailman kartta? street fighter on nostaa?
itse pelin rakenne on tosi sääli kun puhuivat että tavoite oli tehdä valmis peli jo alusta asti toisin kuin SF4 oli (toki jotain hahmoa ja superspecialmoodia voi lisäillä myöhemminkin), mutta ei tämä siitä juuri eroa
Et ole tainnut paljoa SF pelejä pelata.
Kirjoita kommentti