Masashi Kishimoton vuosikausia kestänyt ja lukemattomia faneja kerännyt Naruto-sarja on poikinut alkuperäisen mangasarjan jatkeeksi liudan oheistuotteita sekä adaptaatioita. Pelkästään pelisarjoja on ollut lukuisia, mutta niistä kenties tunnetuin, Ultimate Ninja, esittelee uusimmassa osassaan tarinan loppuun saakka.




Ultimate Ninja Storm -pelisarjalla, että Narutolla, on ollut pitkään lämmin paikka sydämessäni. Kaikista ilmiselvistä vioistaan huolimatta tarina rääväsuisesta, möhlivästä ja iskulauseitaan huutavasta ninjasta on ollut peittelemättömän sympaattinen että jännittävä. Shonen-mangojen (suom. nuorisolle suunnattu manga) perisynteihin ja kliseisiin jatkuvasti kompasteleva tarina kertoo kapaloikäisenä orvoksi jääneestä Narutosta, Konohan ninjakylän ylipampuksi halajavasta esiteinistä. Matkalla suuruuteen Naruto kohtaa läjäpäin muita ninjoja, joille oranssiin pusakkaan pukeutunut sankari antaa oppeja ystävyydestä, periksiantamattomuudesta sekä tiimihengestä, joko sanoin tai nyrkein.

Perinteisistä ninjoista ei kuitenkaan ole kyse, Naruton universumissa nimike on lähinnä vastine soturille, joka käyttää chakraksi nimettyä taikavoimaa taisteluissa. Sarjan alkuvaiheilla annetut selitykset chakran saloista ovat muovaantuneet ajan mittaan midichlorianien tai Metal Gear Solidin nanobottien tapaisiksi, kaiken oikeuttaviksi ihmehiukkasiksi, jotka mahdollistavat ninjojen käyttöön ties millaiset tuomionpäivän tulipallot. Ultimate Ninja Storm (UNS) on kaapannut sarjan hengen alusta alkaen täydellisesti. Vaikka kolmannessa osassa avoimessa maailmassa seikkailua vähennettiin, UNS:n tapa yhdistää perinteinen tappelupeli tutkittaviin ympäristöihin sekä animesarjasta tuttuun ulkoasuun on tuonut Naruton kaikki parhaat puolet peliruudulle.


700 osassa kerrottu tarina on muuttunut ajan myötä niin monimutkaiseksi, ettei saippuaoopperamaisten juonikäänteiden kuvailemiseen riitä edes kymmenen peliarvostelua. Sarjan faneille voidaan kuitenkin selventää, että Ultimate Ninja Storm 4 jatkaa likimain siitä, mihin pelisarjan kolmas osa päättyi. Suuri sota jatkaa kulkuaan, pääpahikset toteuttavat maailmanvalloitussuunnitelmiaan ja Naruto kumppaneineen yrittää pistää kapuloita ilkimysten rattaisiin. Peli adaptoi tarinan loppuhetket lähdemateriaalille uskollisesti, eikä taiteellisia vapauksia ole juurikaan otettu. Valokeilaa on hieman siirretty sarjan kahden päähahmon, Naruton ja Sasuken suuntaan, mutta juonenkäänteet seuraavat mangaa sivu sivulta.

Tarinan puolesta UNS4 onkin miltei tyylipuhdas suoritus. Vuosikausia pohjustetut lopputaistelut kuvataan oikeaoppisen mahtipontisesti ja eeppisesti, ettei tilanteen vakavuus jäisi kenellekään epäselväksi. Ikävä kyllä tavassa miten tarina kerrotaan, on menty ajoittain sieltä, mistä aita on matalin. Tarina kerrotaan puoliksi tyylikkäillä, pelimoottorilla luoduilla kohtauksilla, sekä animesarjasta suoraan napatuilla, tylsänlatteasti esitetyillä diakuvilla. Ero kahden tavan välillä on kuin yö ja päivä, jonka vuoksi onkin älyttömän harmillista, että erityisesti tarinan alkupuoli laahaa staattisen kuvakerronnan vuoksi.


Pelin julkaisuajankohta aiheuttaa myös hämmennystä: vaikka tarina on nähnyt päätöksensä sarjakuvan sivuilla, suosittu animeadaptaatio on yhä kesken. Televisioruuduilta sarjaa seuraavien kannattaakin siis miettiä kaksi kertaa, haluaako lopetuksen kokea mieluummin interaktiivisessa vai passiivisessa muodossa. Ultimate Ninja Storm 4 esittää erityisesti tarinan loppupuolen erinomaisesti, mutta peliadaptaatio joutuu pakostakin suoraviivaistamaan joitakin tapahtumia sekä leikkaamaan ylimääräisiä kohtauksia. Mitään merkittävää ei pelin ensin pelaamalla kuitenkaan menetä.



Pelilliset uudistukset aiheuttavat kaksijakoisia tunteita. Tappelumekaniikat ovat kokeneet pientä viilausta ja parantelua, esimerkiksi seinillä juoksentelu on taas mahdollista. Vastapainona tarinamoodin hiekkalaatikko-osuuksista on luovuttu kokonaan. Vaikka vapaasti liikuttavan maailman poissaolo harmittaa, päätös leikkaamiseen on ymmärrettävää. Pelisarjan aiempi osa vei tarinan jo niin lähelle loppumetrejä, ettei avoimelle pelialueelle olisi ollut juuri käyttöä. Samaisesta syystä UNS4:n tapahtumat ovat pitkälti yhtäjaksoista pomotappelua toisensa perään. Uudenmallinen toteutus tuntuu silti kovin köykäiseltä aiempaan verrattuna; UNS4:ssä pelaajat valitsevat haluamansa tehtävän listasta, ja siinä se.


Tehtävien rakenne on monipuolistunut pomotappeluiden haukatessa leijonanosan peliajasta. Suurinta osaa taisteluita on rikastettu pienillä erikoisuuksilla: taistelut ovat usein moniosaisia, quick time eventejä rämpytellään entistäkin enemmän ja lentely- sekä hirviökohtausten määrä on lisääntynyt. Uudistukset pitävät menon entistä raikkaampana, mutta ajoittain tapahtumien eeppisyys menee sanalla sanoen överiksi. Kun ohjaa vuoren kokoista hirviötä ties monetta kertaa kampanjan aikana, terä alkaa tylsistyä.

Muut uudistukset tarinamoodiin aiheuttavat lähinnä ihmetystä. Taisteluja ei voi esimerkiksi hävitä, vaan turpiin otettuaan pelaajalle tarjotaan vapaavalintainen boosti sekä täydet elämäpisteet, jonka jälkeen tappelu jatkaa viimeisestä hetkestään kuin mitään ei olisi tapahtunut. Muutos on kieltämättä erikoinen, muttei täysin epäonnistunut. Painopiste siirtyy combojen hiomisesta tunnelmointiin, kun samaa kohtausta ei joudu jankkaamaan kymmeniä kertoja uudelleen. Refleksejä testaavien quick time eventien vaikeustasoa on yhtälailla höllätty. Vaikka muutos varmasti korpeaa monia, huomasin nauttivani löyhemmästä tyylistä erityisesti pelin loppupuolella, jossa jumaliin verrattavat pomoviholliset sylkivät atomipommien tasoisia jutsuja sarjatulella.


Ultimate Ninja Storm 4 esittelee myös tyystin uuden pelimuodon. Adventure modeksi ristitty vapaamuotoinen seikkailu on jonkinasteinen nyökkäys aiempien pelien hiekkalaatikolle. Tarinan läpäisyn jälkeen pelattavassa seikkailumoodissa tutkitaan aiemmista osista tuttuja maisemia, kuten eri ninjakyliä, Orochimarun luolia tahi Naruton mukaan nimettyä siltaa. Vaikka avoimissa kentissä on mukavaa liikkua hetken aikaa, ajanvietto muuttuu nopeasti haahuiluksi autioilla mäillä ja mannuilla. Koska kaikki juonikuviot käydään läpi tarinamoodissa, seikkailupelimuotoon ei ole myöskään jäänyt juuri mitään merkittävää pelisisältöä. Suurin osa ajasta kuluu tekemällä erilaisia hanttihommia paikallisille, mutta ikävä kyllä karanneen kissan etsiminen tuntuu kovin antiklimaattiselta maailmanpelastamiseen verrattuna.



Tappelumekaniikat pysyvät pitkälti samoina kuin ennen, mutta kehittäjä CyberConnect2 on viilannut kontrolleja sekä pelattavuutta sujuvammaksi. Tarkemmaksi hiotut kontrollit tulevat tarpeeseen, sillä UNS4:n taistelut tuntuvat nopeatempoisimmilta, mitä pelisarjassa on nähty. Suurin yksittäinen uudistus taisteluissa on ryhmäkokoonpanon tasapäistäminen. Aiemmin ryhmissä oli yksi johtaja jota muut tiimiläiset tukivat täpärissä tilanteissa, mutta uudistuksen myötä ryhmänjohtajaa - eli ohjattavaa hahmoa - voi vaihtaa vapaasti lennosta. Ryhmällä on kuitenkin yhteiset elämäpisteet ja chakramittari, jolloin eri hahmojen vahvuuksilla taktikointi nousee uusiin ulottuvuuksiin. Eri ryhmäkokoonpanojen kokeilussa saattaa kulua aikaa, sillä UNS4:n hahmogalleria alkaa jo revetä liitoksistaan. Pelkässä hahmonvalintaruudussa löytyy ninjoja sivu toisensa jälkeen, joista osalle voi lisäksi valita erikoisiskut useammasta vaihtoehdosta. Jos olet ikinä miettinyt, että “jos neljäs Kazekage ja koulupukuinen Sasuke tappelis, kumpi voittais”, UNS4:llä on luultavasti vastaus kysymykseesi.

Ultimate Ninja Storm 4:n visuaalinen puoli jaksaa ihastuttaa taistelu toisensa jälkeen. Cel-shading -grafiikat herättävät mangan sivuilta tutut 2D-kuvat eloon erinomaisesti. Kuten aiemmin mainittu, välivideot eivät kuitenkaan ota kaikkea irti pelimoottorista, sillä noin puolet tarinasta kerrotaan animesta repäistyillä diakuvilla, joita on hädin tuskin elävöitetty efekteillä. Loppua kohden pelinsisäisesti tehdyt välivideot nousevat onneksi pääosaan, jolloin koko pelin yleisilme pysyy yhtäläisenä ja tyylikkäänä. UNS4 on myös täynnä kaikenlaisia pieniä visuaalisia kikkoja, jotka rikastavat pelikokemusta. Aiempia tapahtumia peilaava taistelu saattaa yhtäkkiä hypätä ajassa vuosia taaksepäin, tai tylsä alkuvideo muuttua interaktiiviseksi, kun pelaaja ymmärtää että vanhan käärön silhuetit ovatkin pelattavia hahmoja.


Äänipuoli jatkaa ammattimaisella linjalla. Erinomaiset ääninäyttelijät onnistuvat herättämään hahmot kunnolla eloon, eikä pelin kaunis, eeppisiä mittasuhteita saavuttava soundtrack jätä ketään kylmäksi. Pelin tekninen toteutus kokonaisuudessaan on pätevää jälkeä, muttei mitään erityistä. Suurimman osan ajasta ruudunpäivitys pyörii sulavasti, tahmaillen korkeintaan muutamissa efektien ryydittämissä kohtauksissa. Muuten pelikokemukseni oli varsin moitteeton. Online-pelini tuntuivat kärsivän yhteysongelmista (enkä foorumien perusteella ole ainoa), joten erityisesti moninpelistä innostuneiden kannattaa selata foorumeja muutamaan kertaan ja selvitellä, onko ostohetken aikaan tilanne parantunut.

Naruto Shippuden: Ultimate Ninja Storm 4 kuvaa tarinan loppuvaiheet kauniisti ja tunnelmallisesti, vaikka masentavan yksinkertaiset diakuvat latistavatkin ajoittain tunnelmaa. Avoimen maailman poistaminen tarinamoodista miinustaa sekin kokonaispisteitä, mutta vastapainona UNS4:n entistäkin hiotumpi pelattavuus kohottaa arvosanaa. Puhtaana tappelupelinä Narutonsa nauttivat löytävät UNS4:stä hieman yksinkertaisen, mutta sitäkin hauskemman ja tyylikkäämmän mätkinnän suurella hahmovalikoimalla. Dattebayo!