Pelaajat ovat saaneet kokea NBA 2K -koripallopelisarjan vuosipäivityksiä jo vuodesta 1999. Laji ei ole muuttunut ja pallo on edelleen pyöreä, mutta 2K osaa silti uudistaa pelisarjaansa vuodesta toiseen. Tämän vuoden version ohjaajaksi on palkattu elokuvaohjaajana ja koripallofanina tunnettu Spike Lee. Hänen kädenjälkensä näkyy päälimmäisenä juonellisessa myCareer-tilassa.


Oman uran alkutaipaleella luodaan hahmo tuttuun tapaan ja kevyt tarina oman hahmon ympärillä alkaa. Alusta pitäen tehdään selväksi se, että 3D-hahmojen liikkeiden mallintamisessa on käytetty oikeita näyttelijöitä. Panostus mahdollisen realistisen ja kokonaisvaltaisen koripallouran esittämiseen sulaa kuitenkin välinäytöksissä, joissa hahmojen kasvojen eleet ovat enimmäkseen kankean ja huvittavan näköisiä. Se ei ole kuitenkaan tarinatilan heikoin osa, vaan itse tarina venytettyine välinäytöksineen … hohhoijaa … alkaa unettaa.

Alussa pelataan turhanpäiväisiä amatööripelejä, joista pikkuhiljaa edetään kohti koriksen mahtiliigaa. Toki todellisuudessakin aloitetaan pohjalta, mutta tämän pelin kohdalla on yhtä tyhjän kanssa kuinka hyvin näissä alku-uran peleissä pelaa. Esimerkkinä pelasin yhden ensimmäisistä otteluista niin sanotusti päin peppua tyrien jotakuinkin kaiken mitä muutaman minuutin pelin aikana pystyy, mutta silti ottelua seuranneessa keskustelussa kykyjenetsijä hehkutti pelaamistani maasta taivaisiin. Kun muutaman pelin jälkeen paikka yliopistosarjassa varmistui, alkoi perheen hehkutus ja olikin perhepotrettien aika. Tosi söpöä, mutta valitettavasti tätä turhanpäiväisten välinäyttöjen katsomista tuli jatkumaan vielä useita tunteja.




Tarinatila on suuri pettymys, mutta varsinainen pelin pelaaminen on täyttä timanttia. 2K:n NBA-pelit ovat olleet jo vuosien ajan realistisen tuntuisia ja jo edellisen sukupolvenkin konsoleilla pelit näytti siltä, kuin katsoisi televisiosta oikeaa koripalloa. Pelitilanteisiin kuulumattomat välianimaatiot eivät ole graafisesti erityisen näyttäviä, mutta itse pelitilanne näyttää jälleen ennennäkemättömältä urheilupeleissä. Kontrolleita on tälläkin kertaa viety askel eteenpäin viimevuodesta ja peli sisältääkin uusia tapoja liikutella palloa pelaajien välillä. Pelin aloituskynnys on ollut melko korkea jo aiemmissakin osissa ja nyt sitä nostetaan himpun verran vieläkin ylöspäin.

Tietokonetta vastaan pelaaminen on verkkopeleihin tottuneellekin yllättävän mukava kokemus, sillä tekoälyvastustajien aivoja on hierottu aiempaa älykkäämmiksi. Sama kikka ei toimi yleensä montaa kertaa, vaan tietokonehahmot muuttavat pelityyliään sen mukaan kuinka pelaaja toimii. Toinen selkeä pelaajan ärsyttäjä tarinatilan lisäksi ovat aiemmistakin osista tutut mikromaksut. Ne tuppaavat tulemaan pelin valikoissa aiempaa useammin esiin ja niiden vaikutuksen painoarvo alkaa olla ärsyttävällä tasolla. Pelivaluutan kerääminen on melko hidasta ilman rahallisia panostuksia ja peli yrittääkin heikoimmalla hetkellä kammeta pelaajan lompakolle.




Verkon puolella pelaaminen on tutun tuntuista ja pelimuotoja löytyy jälleen kahden pelaajan pikapelistä kymmenen hengen kesken pelattaviin otteluihin. Myös katukorista pääsee harjoittamaan suurilla pihapelialueilla, joilla lukuisat kentät vieri vieren odottaa pallottelijoita. Alueelle voi mennä myös vain hengailemaan ja katselemaan kun muut pelaavat. Pääsääntöisesti netin kautta pelattavat pelit pyörivät hyvin, mutta välillä lagi-paholainen päätti nostaa päätään.

Korispelien ystäville NBA 2K16 on mainio paketti ja sitä voi erityisesti suositella niille, joilla korispelit uusimmalle sukupolvelle on jäänyt vielä hankkimatta. Täydellinen se ei kuitenkaan ole, siitä pitävät huolen Spike Leen epäonnistuneesti luotsaama myCareer-tila sekä mikromaksujen esiin pompsahtaminen joka välissä. Monia asioita on kuitenkin viety myös oikeaan suuntaan ja NBA 2K16 onkin paras vaihtoehto koripallopeleistä kiinnostuneille.