N++:n juuret yltävät yli kymmenen vuoden taakse, aina alun perin selaimille julkaistuun N-nimiseen peliin vuodelta 2004. Tekijöiden tavoitteena oli riisua N kaikesta siitä ylimääräisestä blingistä, mitä muissa peleissä oli yllin kyllin. Niinpä N oli väritykseltään harmaasävyinen, hahmona oli tikku-ukko ja kerättävä kulta kellertäviä neliöitä. Ensimmäisen version jälkeen N on kehitetty pariinkin kertaan uudelleen, mutta yksinkertaisuus on pysynyt mukana.




Aiempien pelien askeettisuudesta on nyt sentään jonkin verran joustettu, sillä pelkän harmaasävyisen perusvärimaailman lisäksi voi pelaamalla avata useita erilaisia väripaletteja. Myös musiikkia on lisätty, ja taustalla kuullaan usean tunnin verran electronikaa. Jos jokin kappale ei miellytä, voi valita mieluisamman; tosin genreä ei sentään voi vaihtaa.

Itse pelin idea on pysynyt pitkälti samana kymmenen vuoden uransa aikana: pelaaja ohjaa ninjaa, jonka tehtävänä on siirtyä ruudulla näkyvälle ovelle. Kontrollit ovat yhtä yksinkertaiset kuin miltä peli näyttää, sillä liikkumisen lisäksi pärjää hyppynapilla. Toisaalta näistä napeista saadaankin sitten paljon irti esimerkiksi seinähyppyjen ja seinään tarttumisten avulla, ja liikkumisen hallitseminen vie aikaa.


Matka ovelle on harvemmin suoraviivainen. Usein tulee ensin käydä avaamassa ovi, toisinaan myös reittiä joutuu availemaan erinäisillä kytkimillä. Mukana on tietenkin myös joukoittain vaaroja, kuten piikkejä, sähkölankoja ja tappavia robotteja. Tyypillisesti suurin osa yrityksistä päättyykin siihen, että tikku-ukko hajoaa palasiksi. Jokaisessa tasossa on lisäksi “kultaa”, mikä lisää jäljellä olevaa aikaa. Aika toimii myös pisteinä, joten parhaan tuloksen saa keräämällä mahdollisimman paljon kultaa ja läpäisemällä tason mahdollisimman nopeasti. Yhteen kenttään kuuluu viisi tasoa, jotka kaikki suoritettuaan pelaaja näkee sijoituksensa kaikkien muiden kyseistä kenttää pelanneiden joukossa.



Jos haluaa ninjailla mieluummin kavereiden kanssa, sekin onnistuu, tosin vain lokaalisti. N++ tarjoaa tähän kaksi vaihtoehtoa: co-op-tilan, jossa tasoja ratkaistaan yhdessä sekä race-tilan, jossa kisaillaan parhaan pelaajan tittelistä. Molempiin näistä on omat, tarkoitusta parhaiten palvelevat tasonsa. Erityisesti co-op-tasot miellyttivät, sillä ne on suunniteltu yleensä niin, että molemman pelaajan panosta tarvitaan. Toisinaan toisen on tehtävä uhraus ja suoritettava itsemurhatehtävä, jotta toinen pääsisi maaliin. Kahden hengen lisäksi kenttiä voi pelata myös 3-4 hengellä, mutta yhteistyökentät on optimoitu kahdelle pelaajalle, ja esimerkiksi pistelistat ovat pois käytöstä, jos pelaajia on useampi.


Pelasi sitten yksin tai ratkoi pulmia yhdessä, pelin vahvuus on siinä, että se antaa pelaajien valita itse tavoitteensa. Haluatko vain päästä tasot läpi nopeudesta välittämättä? Onnistuu. Haluatko hioa suoritustasi niin kauan, että kaikki kullat on kerätty ja kelvollinen aika saavutettu? Onnistuu sekin. Vai oletko kenties täydellisyyden tavoittelija, jolle on tärkeää päästä maailman listasijoitusten kärkipäähän? Tämäkin on mahdollista. Mikä tahansa pelaajan valitsema tie onkin, sen suorittaminen tuntuu tyydyttävältä ja tarjoaa rutkasti haastetta ja toisaalta onnistumisen kokemuksia.



N++ on melko hintava indie-peliksi, sillä sen normaalihinta on 19,95 euroa. Mutta jos on hintaa, on sisältöäkin. N++ sisältää soolopuolella 120 uutta kenttää sekä 145 kenttää, jotka ovat tuttuja aiemmista peleistä, co-op puolella näitä on 60 + 34, race-puolella 60 + 29. Kun jokaisessa kentässä on aina viisi tasoa, tekee tämä kaikkineen 2240 tasoa, joista 1200 on täysin uusia. Aika järjetön määrä siis, ja hintaa per taso tulee alle sentti.


Kun ottaa vielä huomioon, että aikaa kaiken kullan keräämiseen ja hyvän lopputuloksen viilailuun saa kyllä kulumaan, voi sanoa että pelattavaa niin sanotusti riittää. Moninpelimoodit takaavat, että pelistä on illanvieton viihdykkeeksi. Mikäli tämäkään ei vielä riitä, sisältää N++ myös tasoeditorin ja sen myötä saatavilla olevat mittavat määrät muiden tekemiä tasoja ilmaiseksi pelattavaksi. Tässä valossa se parikymppiä ei enää olekaan ihan hirveä summa.