Muutama kuukausi takaperin betarämistellyttä Block N Loadin olemusta oli jo tuolloin helpointa kuvata kliseisesti sanoin “Minecraft meets Team Fortress 2”. Plussaa peli sai tuolloin muokattavien kenttiensä tarjoamista, lähes rajattomalta tuntuvista mahdollisuuksista, miinusta taas saman vapauden aiheuttamasta anarkiasta. Luovuuden ja päämäärättömyyden välillä tasapainoilu on läsnä myös lopullisessa versiossa, mutta onko räikeimmistä nitkahteluista sentään otettu opiksi?




5v5-tiimein pelattavissa matseissa voitto napsahtaa edelleen vastapuolen tukikohdan romuttamisesta. Betan luonnehdintaa lainatakseni, “Block N Loadin erottautumisvalttina on jokaista koitosta edeltävä esivalmistelukierros, jonka aikana pelaajat puuhapeteilevät reaktorikuutionsa ympärille haluamansa mallisia suojauksia ja ansoja.” Finaaliversiossa listittäviä kuutioita on aiempaa enemmän, mutta muutoin toiminnan rakenne on pysynyt samana: jokaisella kuudesta hahmoluokasta on omat taitonsa, joilla rakennelmia suojata, korjata ja tuhota. Yhteistä kaikille on taito kaivautua kirjaimellisesti harmaan kiven läpi, sillä itse kentät ovat vielä matsin aikanakin täysin muokattavissa.


Eniten betaversion aikainen peli tuntui kärsivän informaatiotulvasta. Pelimekaniikka on luotu strategisoinnille, joten kykyjen ja karttojen haltuunotto vasta toiminnan keskellä hiertää koko tiimiä. Rankingiin ja pisteisiin vaikuttamaton Custom-pelitila on ehdottoman tervetullut nyyppälisä, sillä yhä tiimipohjaisemmaksi hiotussa Block N Loadissa ei sooloilulle juuri ole tilaa. Näin vahvan yhteistyöfokuksen priorisointi on kuitenkin myös koetinkivi: kuinka tehdä kokemuksesta palkitseva silloinkin, kun koko tiimi on täynnä tolloja?




Jossain määrin Block N Load onnistuu tähän haasteeseen vastaamaan. Useampi reaktorikuutio sekä laajemmat kartat tekevät toiminnasta vähemmän hysteeristä, mikä helpottaa koordinointia. Käyttöliittymä kaipaisi yhä selkeyttä rakennus- ja asevalikoittensa välille, mutta suurimmat kömpelyydet taistelusta on saatu kitkettyä pois. Pelimekaniikka puolestaan painottuu selkeämmin molemmille osa-alueille, joten Block N Load myös tuntuu enemmän kokonaisuudelta. Kirkkaimpina hetkinään tämä elementtien yhdistely palkitsee jaloillaan ajattelevan pelaajan aidosti.


Toisaalta muutoksillä on myös kääntöpuolensa. Siinä missä hyvä tiimi tukee edellä mainittuja suunnitteluratkaisuja, heikot lenkit napsahtelevat auki entistä herkemmin. Osa kartoista on liiankin hajanaisia päämäärättömille tiimeille, mikä pahimmillaan venyttää matseja useamman kymmenen minuutin mittaisiksi väsytystaisteluiksi. Pidennetyt respawnaus-ajat sekä kenttiin ripotellut lisäbonukset ovat laiha lohtu, kun kaikki kämppivät itsepäisinä viimeisten kuutioittensa päällä. 5v5 tuntuukin toisinaan lähes liian pieneltä joukkuekoolta, jossa yksittäisen jäsenen panoksella (tai vastavuoroisesti kämmeillä) on turhan suuri arvo.


Enimmäkseen Block N Load suoriutuu silti itselleen asettamista haasteista. Betan sekavasta räimeestä on kuoriutunut tasapainoisempi paketti sarjakuvamaisen eloisaa toimintaa, joka on parhaimmillaan mielikuvituksellisen ja ennakkoluulottoman pelaajan käsissä. Moninpelaamisen realiteetit toki nakertavat osansa hyvistä tarkoitusperistä, sillä tiimikeskeisyys kääntyy yhtä helposti itseään vastaan. Lähtökohtaisesti vierastankin aina näin keskeisten muuttujien sysäämistä arvaamattoman pelaajakannan harteille, mutta Block N Load luo silti perusvahvan pohjan aidosti hauskalle, hieman hoksottimia vaativalle mäiskeelle. Loppu lienee jälleen kerran herran hallussa.