GoD Factory on tiimien välinen avaruustaistelupeli, jossa molemmilla puolilla on maksimissaan neljä pelaajaa. Tiimin tehtävänä on tuhota vastustajan emoalus ennen kuin oma räjähtää ja ohessa taistella muiden pelaajien aluksia vastaan. Tämä ei ole helppoa, vaan vaatii koordinoitua tiimityötä.


Jos kaava kuulostaa tutulta, siihen on syy: GoD Factory on niin sanottu MOBA-peli. Emoalus tykkitorneineen ja lukuisine komponentteineen vastaa MOBA-pelin tukikohtaa, jonka eri osasten hajottaminen rampauttaa tiimiä eri tavoin. GoD Factory tosin lähestyy genreä aika erilaisesta perspektiivistä: pelaajat ohjaavat avaruusaluksiaan melkein kuin missä tahansa avaruusräiskinnässä.



Pelin pääjuju on erityisesti alusten välisissä lähitaisteluissa, joissa nopeat liikkeet ovat elintärkeitä. Aluksella on tietty määrä energiaa, jota se voi käyttää nopeisiin pyrähdyksiin, perääntymisiin ja käännöksiin. Jos energia loppuu kesken lähitaistelun, on alus helppo maalitaulu, joka liikkuu tuskaisen hitaasti. Tällöin edessä on usein kuolema.


Ongelmaa pahentaa se, että GoD Factory ei anna anteeksi. Käytössä on vain kaksi alusta, joita ei niiden tuhouduttua saa enää matsissa käyttöönsä. Jos alus räjähtää alta, pitäisi pärjätä loppumatsin ajan huomattavasti heikkotasoisemmilla versioilla. Niinpä kaiken muun kaaoksen keskellä pitäisi osata sopivin väliajoin nilkuttaa kotiin korjaamaan risaksi ammuttua rakkinettaan.

Lisäsyvyyttä saadaan erityyppisistä aluksista. Aluksia on neljää päämallia, joita voi parannella ja muokata mieleisekseen sitä mukaa kun osia ja krediittejä saa käyttöön. Erilaiset alustyypit ja aseet sopivat erilaisiin pelityyleihin, mutta peli ei selitä tätä puolta kovinkaan hyvin, joten toimivien alusten suunnittelu on hankalaa.




Yksinkertaisesta asetelmasta voisi saada paljonkin irti, mutta sitä ennen vastassa on useita ongelmia. Yksi isoimmista ongelmista on todella korkea aloituskynnys. Tutoriaali on melko pitkä, mutta pakollinen, jotta pelistä saisi mitään irti. Sen jälkeenkään ei kannata suoraan hypätä tositoimintaan, vaan taitoja kannattaa hioa muutamassa harjoitusottelussa botteja vastaan.

Tämä kaikki on toki tuttua muistakin MOBA-peleistä, mutta GoD Factory ottaa vielä askeleen pidemmälle, sillä se ei ole edes mekaanisesti yksinkertainen peli. Harjoittelu on aikansa turhauttavaa, ennen kuin alkaa hallita alustaan edes kohtalaisen hyvin, ja pitkään senkään jälkeen ei aina oikein tiedä, mitä missäkin kohdassa kannattaisi tehdä. Tämä on huono juttu pelissä, jossa pitäisi koko ajan tehdä oikeita ja hyviä ratkaisuja.


Vielä isompi ongelma kuitenkin tulee vastaan siinä vaiheessa, kun pahin aloituskynnys on ylitetty ja on aika siirtyä pelaamaan muita ihmisiä vastaan. Muita pelaajia on nimittäin hyvin, hyvin vähän. Omilla pelikerroilla linjoilla oli yleensä vain muutama pelaaja, joskus ei ketään. Kirjaimellisesti ei siis ketään muuta lisäkseni. Tuntuukin, että jolleivat kehittäjät tee joitain radikaalimpia liikkeitä, kuten roimaa hinnanalennusta tai siirtymistä kokonaan free-to-play-malliin, on GoD Factoryllä jo toinen jalka haudassa.



Parhaimmillaan konsepti toimii kohtalaisesti: se on nopeatempoista toimintaa, jossa on paljon strategisia elementtejä. Vaaditaan kuitenkin paljon motivaatiota, jotta jaksaa alun tylsän vaiheen ja pääsee siihen asti, ettei huomaa räjähtävänsä ihan koko ajan kappaleiksi.


Kun pitkän harjoittelun jälkeen edessä on vain avaruuden aavekaupunki, kaikki alkupään turhautuminen ja vaiva tuntuu hukkaan heitetyltä. Tällä hetkellä peliä ei voi suositella – ellei sitten kiinnosta laittaa 20 euroa peliin, jossa pääsee pelailemaan “moninpeliä” botteja vastaan.