Ilmaisuus on monen pelin kohdalla päivän sana, niin myös Warframessa. Se julkaistiin PC:lle jo vuoden 2013 alussa ja Playstation 4:llä se näki päivänvalon saman vuoden lopulla. Alkuaikoinaan se ei ollut vielä valmiin oloinen paketti, mutta aktiivinen kehitystyö ja niiden lopputuloksena kuluttajille tarjotut päivitykset ovat tehneet pelistä varteenotettavan vaihtoehdon. Kurkistammekin nyt, miltä Playstation 4 -versio tänä päivänä näyttää.


Warframe on tulevaisuuteen viety ninjamaisen liikehdinnän ja räiskintäpelin yhdistämisen lopputulos. Sen kantavimpana ajatuksena on yhteistyö, kun maksimissaan neljän hengen ihmisohjasteinen porukka laittaa tietokonehahmoille luun kurkkuun. Pelikamera on asetettu pelaajan taakse, minkä vuoksi peli voi monen silmässä näyttää äkkiä Mass Effectiltä. Liikkuminen on kuitenkin jouhevampaa, tuoden mieleen ninjapelien ketteryyden. Lähitaisteluissa käytetään erilaisia miekkoja ja muita lähitaisteluaseita.

Pelin kentissä maksimissaan neljä ihmistä taistelee yhdessä vastaan rynniviä vihollisarmeijoja vastaan. Pelituokioiden aikana pelaaja saa jatkuvasti uusia tehtäviä, jotka voivat olla esimerkiksi "mene ja tuhoa", "valtaa piste" tai "suojele jotain" -tyyppisiä. Välillä eteen astuu hieman monipuolisempia pomovastustajia, jotka eroavat turhan vähän tavallisesta tallaamisesta. Pelistä löytyy myös Horde-tyyppisiä tasoja, joissa puolustetaan omaa tukikohtaa kimppuun käyviltä vihollisaalloilta. Näissä muutaman aallon välein pelaajaryhmältä kysytään haluavatko he jatkaa, vai oliko homma tässä. Mitä pidemmälle uskaltaa mennä, sitä paremmin joukkue palkitaan. Kuollessa käteen ei taas jää yhtään mitään.




Pelin pelattavat hahmot ovat jäästä herätettyjä tennoja, joiden taistelukyvyt perustuvat heidän käyttämiinsä Warframe-haarniskoihin. Tarinallisesti viimeisten henkiin jääneiden tennojen vastaisku jää suutariksi, mutta ryhmäpainotteisessa pelissä onkin hyvä keskittyä itse peliin. Erilaisia Warframeja on yhteensä 24 kappaletta ja niillä on omat erikoiskykynsä. Kykyjen lisäksi käytössä on yksi pääase, sivuase ja lähitaisteluase. Ne saattavat olla esimerkiksi rynnäkkökivääri, pistooli ja miekka. Hahmo ja sen aseet kehittyvät pelisaavutusten mukaisesti. Vastaansa Warframet saavat useampaa eri vihollisryhmittymää, joista olisi päästävä eroon. Pelin viholliset ovat erilaisia robotteja ja suojavarustein pukeutuneita ihmisiä. Niiden toimintatavat poikkeavat toisistaan selvästi, mikä tuo syvyyttä taisteluihin. Taktikoinnillekin on sijaa, mutta se usein unohtuu vauhdikkaassa taistelussa.

Graafisesti peli on näyttävä ja täyttää tämän päivän vaatimukset oikein pätevästi. Hahmot ja pelimaailma näyttävät hyvältä, joskin kentissä on sen verran oikaistu, että miljööt eivät erotu toisistaan ulkonäöllisesti tarpeeksi. Vaikka välillä matkataan avaruusasemilla ja välillä maapallon pinnalla, silti samanlainen harmaus ja kenttäsuunnittelu paistaa kaikista tasoista. Onneksi synkkyys ei pilaa kokonaisuutta, vaan maisemat jäävät toissijaiseksi hektisessä mätössä. Äänimaailma on onnistunut ja käyttöön on otettu myös ohjaimen kaiutin, josta pelaaja saa käskyjä tehtävien suoritukseen.


Peliä on päivitetty aktiivisesti, mutta kaikkia ongelmia ei kuitenkaan ole saatu tilkittyä pois. Valikot ovat sekavat ja niiden käyttö vaatii paljon totuttelua. Itse olisin ollut täysin hukassa, jollei peli olisi ensisijaisesti tarjonnut seuraavaa pelaamatonta kenttää. Välillä kuitenkin löysin itseni aiemmin pelatuista kentistä, vaikka yritin päästä uuden kimppuun. Itse pelaamisessa ongelmana esiintyy toisinaan pelihahmon putoaminen maan läpi. Itselleni tämä tapahtui useita kertoja. Onneksi peli palauttaa hahmon takaisin lähtöpisteeseen sen pudotessa, mutta välillä hahmo putoaa uudestaan ja uudestaan ja uudestaan…



Peli on sinänsä käyttäjäystävällinen, sen kun voi ladata ilmaiseksi, eikä itse pelaaminenkaan maksa mitään. Pay to win -ajatuskin jää melko häilyväksi, koska pelissä ei pelata ihmispelaajia vastaan. Voidaankin sanoa, että rahan käytöllä enemmänkin hifistellään ja oiotaan, kuin että se olisi mitenkään pakollista. Peliin lisäaseita saadaan rahan lisäksi rakennuskaavioiden ja -aineiden keräämisellä. Niitä voi poimia pitkin kenttiä ja ajan saatossa pelaajan varustus paranee ilman rahan käyttöä.


Alussa tehdyillä 50 euron ostoksilla peli muuttuu aivan liian helpoksi, joten on fiksua pitää lompakon nyörit visusti kiinni. Rahan käyttö ei muutenkaan tunnu houkuttelevalta, kun hinnat on nostettu aivan liian korkealle tasolle. Onneksi peli ei väkisin tyrkytä mitään, vaan pelaajalle tarjotaan hienovaraisesti vaihtoehtoja. Ainoa järkiperuste rahan käytölle on, jos haluaa tietyn tyyppisen aseen käyttöönsä alusta lähtien. Sniperiä ei esimerkiksi saa kauhean nopeasti kouraansa, jollei vinguta Visaa. Ensin tulee löytää rakennuspiirustukset ja sen jälkeen vielä tarvittavat rakennusaineet – siinä tarvitaan aikaa ja hieman tuuriakin.

Hetki sitten valittelin kuinka free-to-play-pelit eivät ole vakuuttaneet – nyt olen vakuuttunut että näinkin pelejä voidaan tehdä. Warframe on mukava annos vauhdikasta räiskettä, joka on parhaimmillaan hyvässä porukassa. Kentät ovat juuri sen mittaisia, että peliä voi pelata pienenkin vapaan hetken tullen. Toisaalta nälkä kasvaa syödessä – jos nyt vielä yksi taso. Koska peli on ilmainen, suosittelen kaikkia PC- ja Playstation 4 -pelaajia kokeilemaan. Tunnissa peli ei välttämättä vielä täysin iske, mutta muutaman tunnin jälkeen pelin idea alkaa hahmottua ja sen hauskuus selkiytyä.