Lego-elokuva. Idea on niin hyvä ja ilmeinen, että melkein mietityttää miksi kukaan ei ollut tehnyt tätä aiemmin kunnolla. No, nyt tehtiin ja viihdyttävähän siitä tuli. Seuraava looginen askel oli tietenkin TT Gamesin peli. Ja miksipä ei, sillä Lego-elokuva tarjoaa juuri sitä huumoria mitä pelitkin ovat tarjonneet, joten luulisi sen soveltuvan loistavasti Lego-peliksi. Soveltuvuus on vain samalla sen heikkous: siinä missä esimerkiksi Sormusten Herraan pohjautuva Lego-versio muunsi vakavasti otettavan elokuvasarjan omanlaisekseen hassuksi maailmaksi, ei Lego-elokuvapelillä ole läheskään yhtä paljon omaa annettavaa.




Jos Lego-elokuva on katsottu, pelinkin tarina on aikalailla tuttu: Emmet on tavallistakin tavallisempi rakennustyöläinen, jossa ei ole mitään erityistä. Hän työskentelee, rakentaa ja käyttäytyy täysin Lego-maailman sääntöjen mukaan. Sattuman kautta Emmet löytää maagisen palikan, joka ennustuksen mukaan tekee hänestä erityisen, lahjakkaan, kiinnostavan sekä tietenkin sankarin, joka on tuleva pelastamaan koko Lego-universumin.

Löydöksensä saattelemana Emmet pääsee mestarirakentajien joukkoon, jotka, toisin kuin Emmet, osaavat olla luovia ja rakentaa lähes mitä tahansa ympäristöstä löytyvistä palikoista. Mestarirakentajissa on kasa tuttuja hahmoja eri maailmoista: pelattavissa ovat muun muassa Batman ja Teräsmies, mutta mukana vilahtavat myös esimerkiksi Gandalf, Dumbledore ja Abraham Lincoln. Elokuva ja peli esittelevät myös toimivia uusia hahmoja, joista suosikikseni nousi ehkä Unikitty: söpö vaaleanpunainen kissan ja yksisarvisen yhdistelmä, joka suuttuessaan muuttuu raivoavaksi tappokoneeksi.


Kerronta pohjautuu vahvasti suoraan elokuvista otettuihin kohtauksiin, mutta ei aina liitä peliosuuksia ja välianimaatioita kovin taidokkaasti yhteen. Jos elokuva on katsomatta, tarina tuntuu varsinkin aluksi kovin sekavalta, mutta koko pelin ajan sisältää pieniä epäloogisuuksia. Välianimaatiot ovat myös jotenkin hämärän huonolaatuisia.



Pelillisesti ollaan hyvin perinteisen Lego-pelin äärellä. Pelaaminen koostuu tarinallisemmista toimintakohtauksista sekä vapaammista kohtauksista, joissa lähinnä liikutaan paikasta toiseen ja tutkitaan ympäristöä. Toimintakohtauksissa on käytössä tietyt ennalta määrätyt hahmot, ja etenemään pääsee taistelemalla, ratkaisemalla pulmia ja rakentamalla asioita. Jokaisella hahmolla on jälleen erikoisominaisuutensa, joita jokaista tarvitaan, jotta eteneminen onnistuu.


Iso osa maastosta on tuhottavissa, ja jälleen kerran tuntui vastustamattomalta tuhota kaikki mahdollinen ja kerätä jokainen kolikko. Keräily on siis myös pääosassa ja erilaista etsittävää on jälleen mielin määrin – tästä kertoo myös esimerkiksi se, että pelin läpäistyäni oli kaikesta mahdollisesta vasta reilu neljänneksen verran saavutettu. Mukana on yhä mainiosti toimiva drop in-drop out -kaksinpelimoodi, ja yhdessä pelaaminen on hauskaa.

Toimintakohtaukset ovat ihan hauskaa pelattavaa, mutta haastetta niissä ei juuri ole. Pulmat koostuvat lähinnä eri hahmojen erikoisominaisuuksien käytöstä oikeissa paikoissa, eikä taisteluissa heikomminkaan pärjäävä saa eteensä “game over”-tekstiä, vaan yrittämistä voi jatkaa niin kauan että viholliset ovat kukistettu. Tämä ei kuitenkaan ole pelille haitaksi, sillä kyseessä on enemmänkin leppoisaa hauskanpitoa.




Pelissä on paljon hauskoja kohtauksia, mutta ne ovat peräisin Lego-elokuvasta. Pelaaminen on hauskaa, mutta se on tuttua aiemmista Lego-peleistä. Oma ja uusi tarjottava jää siis melko laihaksi. Tämäkin olisi ihan OK jos kyseessä olisi silti erinomainen tekele, mutta lisäksi kokonaisuus ei toimi ihan yhtä hyvin kuin aiemmin. Tämä johtuu isolta osaltaan tarinankerronnan sekavuudesta, mutta myös muista hiomattomuuksista, joita tulee siellä täällä vastaan. Esimerkiksi heti pelin alussa on mahdollista kulkea ovesta, josta pelaaja siirretään mitään kysymättä takaisin juuri hetkeä aiemmin pelattuun introon. Takaisin pääsee, mutta kaikki, mitä ehti tehdä ennen ovesta kulkemista, on resetoitunut takaisin paikoillensa.

Mukana on myös bugeja, jotka johtuvat usein siitä, etteivät kehittäjät ole huomioineet kaikkien hahmojen ja ympäristöjen yhdistelmiä. Itse jäin kerran jumiin kokonaan, kun olin ensin Teräsmiehenä jotenkin onnistunut lentämään rakenteilla olevan rakennuksen sisään, jota seinien ja katon lähes täydestä puuttumisesta huolimatta ympäröi näkymättömät seinät. Tämän lisäksi samaan aikaan olin saanut muutettua toisen hahmoni isoksi hahmoksi, lennättänyt sen katapultilla alueelle, josta se ei mahtunut pois, eikä jostain syystä hahmoakaan saanut tässä tilanteessa vaihtaa. Ainoa vaihtoehto oli ladata peli, mikä tarkoitti jälleen kerran koko alueen resetoitumista.


Ongelmistaan huolimatta kyseessä on hyvin toimiva kokemus, jota tarinan loputtuakin oli kiva jäädä jatkamaan. Vaikka paljon on peritty muualta, eikä parhaan Lego-pelin tittelikään ole tällä kertaa jaossa, ei se silti tarkoita, etteikö tästäkin voisi nauttia hymyssä suin.