Fuse
Arvioitu: | Playstation 3 |
Genre: | Toimintapelit |
Pelaajia: | 1-4 |
Ikärajoitus: | 18 |
Kehittäjä: | Insomniac Games |
Julkaisija: | Electronic Arts |
Julkaisupäivä: | 31.05.2013 |
Pelin kotisivut |
Insomniacin uusi alku
Insomniac Games on tehnyt kohta 20 vuotta huippupelejä Sonyn konsoleille. Spyro (kolme ensimmäistä osaa), Ratchet & Clank ja Resistance –pelisarjat saavat lähes kaikkien pelaajien kellot soimaan. Nyt on tullut aika suunnanmuutoksen ja studion uusin tuotos ilmestyy Playstation 3:sen lisäksi Xbox 360 –pelikonsolille. Omat odotukseni olivat Fusen suhteen korkealla Insomniacin laadukkaan menneisyyden ja EA:n tarjoaman ravitsevan ennakkotestin ansiosta.
Erääseen tutkimuskeskukseen on lähetetty neljän hengen palkkasoturijoukkio tutkimaan siihen kohdistunutta iskua. Pahamaineinen Raven Corporation haluaa viedä Fusen mennessään tehdäkseen omista joukoistaan voittamattomia sotatantereella. Fuse taas on ainetta, jota lisäämällä normaaliin asetekniikkaan saadaan aikaiseksi mitä voimakkaimpia aseita. Imsomniacin viimeisimpiä pelejä pelanneet muistavat varmasti mielenkiintoiset näkemykset asemaailmasta. Perusrynkkyjen kaveriksi peliin onkin lisätty muutama erikoisempi paukutin.
Peli tuntui alkuun mainiolta sen hyvien kontrollien ja sujuvan toiminnan ansiosta. Pelihahmon takaa kuvattu peli tuntui hyvin luontevalta. Nopeasti yksinpelaaja kuitenkin huomaa pelin luonteen – se on tehty alusta loppuun useamman pelaajan co-opiksi. Päättömien tiimikaverien kanssa peluu alkaa hetkessä maistua puulta, koska yleensä tekoäly ampuu vain vähän sinnepäin ja välillä se jopa karttaa tulitaisteluita. Tilannetta ei paranna lainkaan itseään toistavat taistelut, joissa vastapuoli ja sen taistelutyylit eivät juuri muutu.
Pelin rakenne onkin hyvin selkeä – mene huoneeseen, tapa päälle käyvä suuri vihollislauma ja etene seuraavaan pahisten täyttämään huoneeseen. Taisteluihin tulee tiettyä puurtamisen tuntua, koska vastassa on mielikuvituksettoman tuntuisia sotilaslaumoja. Loppuvastustajina toimivat useimmiten suuret mechit, joissa mielikuvitus on myös jäänyt unholaan. Taistelut tapahtuvat enimmäkseen futuristisen tuntuisissa sisätiloissa. Parin tunkkaisen tuntuisen kentän jälkeen päästään onneksi haistelemaan hieman ulkoilmaa, mutta yleensä toiminta tapahtuu geneerisissä sisätiloissa.
Pelihahmokavalkadiin kuuluu kaksi miekkosta ja kaksi naikkosta, joilla on omat luonteensa ja erikoisvoimansa. Yksinpelurille ja alle neljän hengen porukalle kiva pikkujippo on mahdollisuus vaihtaa hahmoa lennosta, kunhan hahmo ei ole toisen ihmispelurin ohjastamana. Koska tiettyyn hahmoon ei sitouduta missään vaiheessa, on pelihahmon vaihdolla mahdollista tehdä pelistä hieman monipuolisempaa. Erikoisvoimiin ja aseisiin kuuluvat muun muassa lyhytaikainen näkymättömyys sekä suuren kilven ja haulikon yhdistelmää. Muuten hahmoissa ei ole eroja ulkonäön lisäksi.
Tarinatilan lisäksi peliryhmille on tehty hieman kevyempää pureskeltavaa. Echeloniksi nimetty mättö on eräänlainen näkemys Horde-pelimuodosta. Siinä pelaajat heitetään pienelle pelialueelle torjumaan vihollisten hyökkäyksiä ja suorittamaan muutamia erilaisia tehtäviä, joita tahkotaan aaltoina yksi kerrallaan. Mitään maata mullistavaa ei tämäkään pelimuoto tuo, mutta on ihan hauska lisä neljän hengen poppoolle. Sekä tarinatilaa että Echelonia voi jaetun ruudun lisäksi pelata verkossa.
Fusessa on tehty monta asiaa hyvin, mutta toisaalta mielikuvitus on selvästi loppunut täysin kesken. Kontrolleissa ja graafisessa annissa ei ole mitään valittamisen sijaa, koska ne on hoidettu viimeisen päälle laadukkaasti. Ongelmaksi yksinpelaajalle koituu se, että peli on rakennettu selvästi useampaa pelaajaa varten. Yksinpelurin syyt pelin peluulle vähenevät pelirakenteen lisäksi tylsän ja niin kovin tutun tuntuinen tarinan vuoksi. Kivointa antia pelille tuovat erikoisaseet, joilla peliin saa omanlaisiaan strategisia hyökkäyskuvioita. Harmittavasti näitä tussareita ei ole kuin neljä erilaista. Omalaatuisuutta on pyritty muodostamaan myös pelihahmojen heittämillä vitseillä, mutta ne eivät onnistu kuin ärsyttämään jatkuvan toiston seurauksena.
Kenen siis pelin hankintaa kannattaa harkita? Yksinpelurien se on syytä kiertää kaukaa, mutta yhdessä pelaavalle kolmen tai neljän hengen poppoolle tämä sopii hyvänä välipalana. Suosittelen kuitenkin odottamaan hetken pelin hinnan putoamista – sisältöä tässä ei todellakaan ole 70 euron edestä.
Erääseen tutkimuskeskukseen on lähetetty neljän hengen palkkasoturijoukkio tutkimaan siihen kohdistunutta iskua. Pahamaineinen Raven Corporation haluaa viedä Fusen mennessään tehdäkseen omista joukoistaan voittamattomia sotatantereella. Fuse taas on ainetta, jota lisäämällä normaaliin asetekniikkaan saadaan aikaiseksi mitä voimakkaimpia aseita. Imsomniacin viimeisimpiä pelejä pelanneet muistavat varmasti mielenkiintoiset näkemykset asemaailmasta. Perusrynkkyjen kaveriksi peliin onkin lisätty muutama erikoisempi paukutin.
Laadukasta, mutta kovin kuivaa
Peli tuntui alkuun mainiolta sen hyvien kontrollien ja sujuvan toiminnan ansiosta. Pelihahmon takaa kuvattu peli tuntui hyvin luontevalta. Nopeasti yksinpelaaja kuitenkin huomaa pelin luonteen – se on tehty alusta loppuun useamman pelaajan co-opiksi. Päättömien tiimikaverien kanssa peluu alkaa hetkessä maistua puulta, koska yleensä tekoäly ampuu vain vähän sinnepäin ja välillä se jopa karttaa tulitaisteluita. Tilannetta ei paranna lainkaan itseään toistavat taistelut, joissa vastapuoli ja sen taistelutyylit eivät juuri muutu.
Pelin rakenne onkin hyvin selkeä – mene huoneeseen, tapa päälle käyvä suuri vihollislauma ja etene seuraavaan pahisten täyttämään huoneeseen. Taisteluihin tulee tiettyä puurtamisen tuntua, koska vastassa on mielikuvituksettoman tuntuisia sotilaslaumoja. Loppuvastustajina toimivat useimmiten suuret mechit, joissa mielikuvitus on myös jäänyt unholaan. Taistelut tapahtuvat enimmäkseen futuristisen tuntuisissa sisätiloissa. Parin tunkkaisen tuntuisen kentän jälkeen päästään onneksi haistelemaan hieman ulkoilmaa, mutta yleensä toiminta tapahtuu geneerisissä sisätiloissa.
Pelihahmokavalkadiin kuuluu kaksi miekkosta ja kaksi naikkosta, joilla on omat luonteensa ja erikoisvoimansa. Yksinpelurille ja alle neljän hengen porukalle kiva pikkujippo on mahdollisuus vaihtaa hahmoa lennosta, kunhan hahmo ei ole toisen ihmispelurin ohjastamana. Koska tiettyyn hahmoon ei sitouduta missään vaiheessa, on pelihahmon vaihdolla mahdollista tehdä pelistä hieman monipuolisempaa. Erikoisvoimiin ja aseisiin kuuluvat muun muassa lyhytaikainen näkymättömyys sekä suuren kilven ja haulikon yhdistelmää. Muuten hahmoissa ei ole eroja ulkonäön lisäksi.
Tarinatilan lisäksi peliryhmille on tehty hieman kevyempää pureskeltavaa. Echeloniksi nimetty mättö on eräänlainen näkemys Horde-pelimuodosta. Siinä pelaajat heitetään pienelle pelialueelle torjumaan vihollisten hyökkäyksiä ja suorittamaan muutamia erilaisia tehtäviä, joita tahkotaan aaltoina yksi kerrallaan. Mitään maata mullistavaa ei tämäkään pelimuoto tuo, mutta on ihan hauska lisä neljän hengen poppoolle. Sekä tarinatilaa että Echelonia voi jaetun ruudun lisäksi pelata verkossa.
Yksi eih, kaksi eih, vähintään kolme
Fusessa on tehty monta asiaa hyvin, mutta toisaalta mielikuvitus on selvästi loppunut täysin kesken. Kontrolleissa ja graafisessa annissa ei ole mitään valittamisen sijaa, koska ne on hoidettu viimeisen päälle laadukkaasti. Ongelmaksi yksinpelaajalle koituu se, että peli on rakennettu selvästi useampaa pelaajaa varten. Yksinpelurin syyt pelin peluulle vähenevät pelirakenteen lisäksi tylsän ja niin kovin tutun tuntuinen tarinan vuoksi. Kivointa antia pelille tuovat erikoisaseet, joilla peliin saa omanlaisiaan strategisia hyökkäyskuvioita. Harmittavasti näitä tussareita ei ole kuin neljä erilaista. Omalaatuisuutta on pyritty muodostamaan myös pelihahmojen heittämillä vitseillä, mutta ne eivät onnistu kuin ärsyttämään jatkuvan toiston seurauksena.
Kenen siis pelin hankintaa kannattaa harkita? Yksinpelurien se on syytä kiertää kaukaa, mutta yhdessä pelaavalle kolmen tai neljän hengen poppoolle tämä sopii hyvänä välipalana. Suosittelen kuitenkin odottamaan hetken pelin hinnan putoamista – sisältöä tässä ei todellakaan ole 70 euron edestä.
Fuse (Playstation 3)
Tutun tuntuista geneeristä räiskintää, josta kannattaa nauttia ainoastaan neljän pelaajan voimin.
- Teknisesti hyvin toteutettu
- Sopivassa porukassa hauska co-OP
- Kunnollisen yksinpelin puute
- Ei erotu kilpailijoista tarpeeksi
- Hinta ja sisällön määrä eivät kohtaa
Keskustelut (6 viestiä)
Rekisteröitynyt 19.07.2007
28.06.2013 klo 16.30 6
28.06.2013 klo 17.56 2
"Why aren't the stupid players buying our game? Why are the stupid critics downvoting our game on Metacritic?"
28.06.2013 klo 21.20 2
28.06.2013 klo 21.44
Rekisteröitynyt 12.02.2012
30.06.2013 klo 10.34
No onpa yllätys kun tekevät nyt myös mikro$oftile, niin kuraa tulee. Mass effectit ja kumppanit samanlaista putkijuoksuroskaa muka roolipeli-elementeillä :D
01.07.2013 klo 02.57
Kirjoita kommentti