Äkkiseltään ajatellen koripallo vaikuttaa hyvinkin yksinkertaiselta lajilta. Nakellaan palloa vastustajan koriin ja sillä selvä. Ja niinhän se homma parhaimmillaan toimiikin, jos vain on kyse katukoriksesta. Vaan annapa olla kun boltsia aletaan viskomaan verkkosukkaan ihan tosissaan, alkaa turhanpäiväisiä sääntöjä satelemaan enemmän kuin olisi koskaan tarpeenkaan. Kun välillä tuntuu vieläpä siltä, ettei tekoälykään osaa sääntöjä ulkoa, ei osaa oikein itseäänkään täysin tietämättömäksi moukaksi syyttää. On siis tullut taas se aika kuukaudesta, kun Jarkko haukkuu pelin maan rakoon epäolennaisuuksiin vedoten ja yrittää paikata osaamattomuuttaan ontuvalla huumorilla.



Kerrataanpa ne oikean koripallon säännöt ripeästi pähkinänkuoressa. Sitä, jolla on pallo hallussaan, ei saa lähestyä kymmentä metriä lähemmäksi rangaistusheiton uhalla. Korin saa tehdä vain jos muistaa twistin askeleet TARKASTI, muistaa ripotella maan multaa ylleen ja seistä päällään kymmeneen laskien. Tämänkin kaavan rikkomisesta seuraa polvilumpion halkaisu ja maailmanloppu. Okei, tunnustan, en todellakaan osaa koriksen sääntöjä, enkä oppinut niitä NBA Live 08:a pelaamalla, mutta useita parannusehdotuksia niihin kyllä keksin pelin timmellyksessä. Ehkä tärkein muutos olisi se, että joukkueet olisivat kentällä vuorotellen, niin tuomarin ei tarvitsisi kuolla liiasta pillin puhaltelusta johtuen keuhkopöhöön aivan liian nuorena.

Kuten välkymmät ovat saattaneet jo huomata, NBA Live 08 oli itselleni pettymys. Suuret odotukseni johtuivat enimmäkseen siitä, että EA:n astetta letkeämpi koripalloilu, viime keväänä julkaistu NBA Street 2 oli meikämannelle suorastaan erinomaisen iloinen yllätys. EA:n viimeisen vuoden aikana julkaisemat urheilupelit ovat olleet muutenkin enimmäkseen parempia kuin aikoihin. Edellisiin osiin nähden joitain uusia, enimmäkseen tyhjänpäiväisiä pelitilojakin löytyy jälleen, mutta se pääpeli lienee kuitenkin se kaikkein tärkein jokavuotista jatko-osaa odotteleville. Mikä siis mättää?

Ryppyotsaista NBA Liveä vaivaavat useat vakavat ongelmat, jotka yhdessä tuumin tappavat peli-ilon. Yksi pelin ärsyttävimmistä piirteistä on tekoälyn epätasaisuus. Suuren osan ajasta vastapuoli kieputtaa pelaajaa niin, että suuntavaisto uhkaa kadota. Surkuhumoristisia hetkiä edustavat kuitenkin ne, joissa pallo pomppii bittipelaajan nenän edessä, mutta tahvo-antero ei vain tajua ottaa sitä käsiinsä. Kiitos herrasmieslajin hienostuneiden sääntöjen, siinä vaiheessa kun tekoäly vaihtaa pelitaktiikkansa aggressiiviseksi, on luvassa silkkaa tuomaripillin pirinää. Pieninkin kosketus pallonhaltijaan aiheuttaa näet pelikatkon. Ja tekoälyköthän nakkaavat suunnilleen yhden rangaistusheiton kahdestakymmenestä ohi, siinä missä meikäläisen pussitussuhde on jokseenkin päinvastainen – reilua peliä vai armotonta evotusta?



Lienee melkoista itsestäänselvyyksien laukomista todeta, että audiovisuaalisesti pelin pallot ovat varsin puhtaat. Musiikkina tarjotaan katu-uskottavaa hiphoppia sekä muuta getto-musaa. Urheilupelien vaikeimmin toteutettava osuus, eli selostus ajaa asiansa, mutta ei kuitenkaan räjäytä tajuntaa, toisin kuin monissa muissa EA:n viime aikojen urheilupeleissä.

NBA Live 08 on rasittavan pedantti koripallosimulaattori, joka aiheuttaa satunnaispelaajassa peli-ilon sijaan ahdistusta. Sen viat ja tahalliset ärsyttävyydet saivat kokeneemmankin peliarvostelijan tuntemaan tuskaa ja raivonpurkauksia. Myönnettäköön, että osa pelin rasittavuudesta johtuu myös koripallon ilmeisen hölmöistä säännöistä, jotka antavat pallon haltijalle liki diplomaattisen koskemattomuuden, jota kuitenkin myös tekoäly rikkoo mielellään. Vaikka en mikään urheilupelien suurkuluttaja olekaan, olen silti aina tykännyt ottaa silloin tällöin matsia avomielisesti lajin kuin lajin peleissä. NBA Live 08 lukeutuu kuitenkin niihin harvoihin peleihin, joita en halua koneeseeni konsanaan syötettävän.