Hyviä eroottisia pelejä on todella vähän - siis sellaisia, joita haluaa pelata silloinkin, kun ei ole valmiiksi mitenkään virittyneessä tilassa. Nähdäkseni tämä voi johtua kahdesta syystä: joko aiheesta ei saa irti muuta kuin tylsää peruspuuroa, tai sitten juuri kukaan oikeasti osaava ei tartu siihen. Koska olen toistaiseksi jälkimmäisen näkemyksen kannalla, kiinnostun aina kun joku ilmoittaa tehneensä uutta tällä alalla.

Seduce Me sai julkisuutta perinteiseen tapaan aiheuttamalla pienen skandaalinpoikasen, kun se poistettiin Steam Greenlightista. Tästä saattoi olla pelille enemmän hyötyä kuin haittaa, sillä monet merkittävät uutissivustot huomioivat tapauksen jollain tavalla. Tämä johtanee suurempaan menekkiin kuin hukkuminen Greenlightin indietulvaan olisi mahdollistanut. Ja se on hyvä asia, koska Seduce Me on omalla oudolla tavallaan positiivinen kehitysaskel peleissä, etenkin eroottisissa sellaisissa.




Pelin taustatarinaa voisi luonnehtia ohkaiseksi. Pelaaja esittää nuorta miestä, joka tapaa huippumalli Pietran kuvauksissa ja tulee kutsutuksi tämän komealle huvilalle. Siellä majailee yhteensä neljä naista, joihin voi yrittää tehdä intiimimpää tuttavuutta, ja epälukuinen määrä muita sivuhahmoja. Pelin voittaa, kun saa jonkin henkilöistä kiinnostumaan itsestään sekä henkisesti että fyysisesti.

Hyvä puoli on se, että yliyksinkertaistus loppuu tähän. Pelihahmojen persoonallisuuksissa on eroja, he "tietävät" toistensa tekemisistä ja peli sisältää itse asiassa varsin monimutkaisia riippuvaisuuksia tapahtumien välillä. Esim. lirkuttelemalla useammalle naiselle yhtä aikaa saa helposti ainakin yhden heistä suuttumaan, mutta toinen voikin itse asiassa pitää tästä. Aivan aina systeemi ei tosin tunnu loogiselta (esim. yksi syyttää uskottomuudesta, vaikken ole edes ehtinyt – vielä – tehdä mitään). Pelaaja voi valita, pyrkiikö tietyn naishahmon kanssa pelkästään sänkyyn, vai haluaako saada selville myös hänen intiimejä salaisuuksiaan.




Kuten ruutukuvia katselemalla voi todeta, pelin grafiikka on kaunista. Ympäristöt ja henkilöhahmot on tehty tyylikkäästi, eikä piirretyn näköisten taustojen edes käsitä olevan pyöriteltävissä ennen kuin sitä kokeilee. Liikkuminen talon huoneesta toiseen sujuu pelkällä hiirellä, ja grafiikan päälle ilmestyvä puheteksti antaa vihjettä siitä, missä huoneessa mahdollisesti tapahtuu jotain.

Pelissä ei ole animaatiota, vaan tarinaa kerrotaan sarjakuvamaisesti - myös "toimintakohtauksissa". Tämä mielestäni jopa parantaa yleistä tyylikkyyttä ja on ehdottomasti parempi ratkaisu kuin liian lyhyt tai huonosti tehty animointi. Taustamusiikissa häiritsee se, että yhden kappaleen avaussoundi on ihan varmasti sama Garageband-pätkä kuin V2.fi:n videoiden vanhassa "tunnarissa", sekä se, että kappaleiden vähyyden vuoksi ne toistuvat usein. Huomioiden pelin reilun 10 euron hinnan tämän nyt kuitenkin voi hyväksyä.




Mielenkiintoisin ja samalla aloituskynnystä nostavin seikka Seduce Messä ovat sen perustana olevat korttipelit. Kaikki vuorovaikutus hahmojen kanssa hoituu pelaamalla erilaisia pelejä: small talkia, flirttailua, intiimiä jutustelua, kiistelyä tai ryhmäkeskustelua. Jokaisessa on omat sääntönsä sille, mitä kortteja pitää pelata ja miten, ja voittamisen ehdot vaihtelevat. Useissa peleissä on tärkeää se, ettei voita "liikaa", vaan on huomioitava vastapuolen pistemäärä. Liian suuri piste-ero kääntää tilanteen kielteiseksi, jolloin menettää suosiopisteitä ja voi jopa joutua potkaistuksi talosta ulos.

Ensimmäiset 10 minuuttia haroin hiuksiani pelin kanssa, kunnes opin perustaktiikat, joilla korttipeleissä pärjää. Pelin tutoriaaleja voikin suositella lämpimästi, sillä ainakaan itse en suoraan tunnistanut pistelaskutapoja, vaikka ne varmaankin jotain sukua oikeille korttipeleille ovatkin. Kun sitten näytin peliä muille, sama hölmistys paistoi kasvoilta. Tämä ei kuitenkaan ole moite, sillä pelien säännöt ovat mielekkäitä ja kohtuullinen vaikeus lisää huomattavasti mielenkiintoa niitä kohtaan. Kuten arkielämässäkin, kortti voi joskus käydä niin huonosti, ettei keskustelusta tulekaan yhtään mitään.




Jos etsit erotiikkaa mieluummin kuin suoraa pornoa, tässä pelissä on sitä, eikä sen kaltaisia ole mitenkään paljon. Tämä lisää ihmetystäni siitä, ettei peli mahtunut tarjolle Steamiin. Seduce Me sisältää kyllä kuvastoa hyvännäköisistä ihmisistä monenlaisissa seksuaalisissa tilanteissa ja jopa sukuelimiä, mutta se välttää suoranaisen levittelyn (muutamaa kohtausta lukuun ottamatta). Se sisältää monimutkaisen korttipelin, jota ei todellakaan voita lätkimällä miten sattuu. Siinä on myös eroottista proosaa, joka nyt tosin on paikoin vähän kömpelöä perusasetelmaltaan, kieliasultaan ja jopa oikeinkirjoitukseltaan – mutta jo se, että kiinnitin niihin huomiota, kertoo että jotain on tehty oikeinkin. Osaa voi haitata se, että tarjolla on vain perusheteromeininkiä. Muutamassa kohtauksessa tytöt touhuavat keskenään, mutta päähenkilö on (ilmeisen nuori, komea ja viriili) mies ja tarinat mies-nainen-pohjaisia.

Mitenkään äärettömän pitkäikäinen SM ei ole, sillä ahkera pelaa varmasti itsensä kaikkien eri hahmojen suosioon muutamassa illassa, vaikka satunnaisuus vähän välillä rajoittaisikin. Samojen alkulätinöiden jauhantaan kyllästyy myös pian, mutta kympin hintaiselle pelille tämäkin on jo miltei tarpeeksi. Haluaisin nähdä, mitä muuta annettavaa tällä porukalla on erotiikkapelien saralla, joten voin varovaisesti suositella hankintaa – jos olet aikuinen ja pelimakuusi kuuluu muutakin kuin uusin Call of Honor Headshooter.