Jiiihaaaa! Koko kansan lempilombax Ratchet ja tämän pikkuinen robottiystävä Clank ovat täällä taas. Uuden Ratchet & Clank –pelin ilmestyessä väkisinkin suu vääntyy hymyyn ja kuopat naamalla sen kun kasvavat. Playstationin pitkäikäinen yksinoikeus täytti juuri 10 vuotta, ja tuona aikana pelejä on tuotu markkinoille kovalla vauhdilla. Ratchet & Clank: QForce onkin jo yhdestoista R&C-peli, ja se tunnetaan rapakon takana lisänimellä Full Frontal Assault. Sarjan edellinen osa, All 4 One, keskittyi yhteispelaamiseen ja tässä uusimmassakin pelaajalla olisi hyvä olla pelikaveri.

Peli on kevyemmän luokan rutistus Ratchet & Clankia maustettuna tower defense –elementeillä. Taustalle tekaistu kevyt tarina ei paljon vaakakupissa paina, vaan idea pyörii pelin pienien areenoiden hektisissä taisteluissa. Pelin tehtävät menevät jotakuinkin näin: tuhoa suojakenttägeneraattorit, hakkeroidu puolustuskojeistoon ja poistu paikalta. Homma kuulostaa helpolta, mutta samalla pitäisi puolustaa omaa tukikohtaa vaihtelevasti saapuvilta hyökkäysaalloilta.




Pelihahmomme aseistus rajoittuu aluksi tuttuun ja turvalliseen jakoavaimeen. Siitä syystä kenttään on tutustuttava hieman enemmän ja kerättävä erilaisia aseita, ennen kuin siirtyy varsinaisesti tositoimiin. Vähän väliä tukikohtaan kohdistuvat hyökkäykset johtavat melkoiseen sahaamiseen kotipesän ja sen ulkopuolella toteutettavan tutkimisen ja toiminnan välille. Onneksi saapuvista hyökkäysaalloista ilmoitetaan selvästi, jotta tietää missä milloinkin pitäisi olla.

Parin kentän yksinpeluun jälkeen kävikin selväksi, että peliä ei ole suunniteltu varsinaisesti yksinäisille. Seuraavien kenttien vihollisaallot olivat sen verran suuria ja kertakaikkinen sahaamisen runsaus ajoi minut pyytämään kaveria avuksi. Toisen olikin näppärä puolustaa tukikohtaa kaverin ollessa hyökkäyskannalla. Harmiksi pelaajalla pitää ennestään olla ystävä samalla sohvalla tai verkon puolella kaverilistalla, jotta on mahdollista saada apujoukkoja peliin. Minkäänlaista pikaista pelikaverin hakua tähän pelimuotoon ei siis ole.


Verkkopelin virkaa hoitelee taistelupelimuoto, jossa areenalla on kaksi tukikohtaa ja niiden välimaastoon on sijoitettu 7 solmua. Ottelun kulku koostuu kolmesta vaiheesta. Ensimmäisessä tiedustellaan, mikä käytännössä tarkoittaa mahdollisimman monen solmun haltuunottoa. Seuraavassa vaiheessa kerätyillä pulteilla ostetaan hyökkäyskalustoa ja puolustusvoimaa. Viimeisessä vaiheessa sitten joko hyökätään vastustajan generaattoreiden kimppuun tai puolustetaan omaa tukikohtaa. Tähän pelimuotoon on onneksi tavalliseen tapaan pikainen peliseuran haku tehty mallikkaasti.

Teknisesti peli on laadukkaasti toteutettu, eikä minkäänlaisia teknisiä ongelmia tullut vastaan, pelasi sitten yksin tai verkossa. Graafisesti peli näyttää hivenen vanhahtavalta, mutta eipä tuo pelin tiimellyksessä juuri tuntunut haittaavan. Äänimaailma on tutun tuntuinen pelisarjan aiemmista osista ja suomenkielinen dubbauskin toimii tyydyttävästi.


Pelin selvästi keveämpi hintalappu antaa jonkin verran anteeksi pelattavan niukkuutta, mutta enemmän silti olisi kaivattu. Kampanjan taistelut lasketaan harmittavan helposti yhdellä kädellä. Tällaisenaan peliä pelataan hetki ja unohdetaan. Toivotaan, että ilmaista lisäsisältöä olisi tulossa ja ehkä jo ensi kerralla nähdään täysimittainen Ratchet-seikkailu.