SingStar-pelisarjalle ei näy loppua, kun taas on sopivasti joulumarkkinoille nakattu yksi Suomi-lallatusta sisältävä laulupeli. Mitään mullistavaa tuskin kukaan enää odottaakaan tältä sarjalta, jolla on oma vakiintunut pelaajakuntansa ja faninsa. Toisaalta SingStar alkaa jo hiljalleen kaivata uusia tuulia, sillä mikään laulupelaamisen ultimaattinen huippu kyseinen pelisarja ei ole. Se nyt sattuu olemaan jokseenkin ainoa ja suosituin, mutta parannettavaa löytyy ehdottomasti.

SingStar SuomiHuiput -pelissä biisilistaus on oikeastaan ainoa uutuus aiempiin PlayStation 3 -titteleihin verrattuna. Tuttuna ominaisuutena pelin mukana tulee Singstore, josta voi ostaa ja ladata mieleisiään biisejä konsolille yli 3000 biisin valikoimasta. Itse SingStar-pelihän on nykyään ilmainen ja sen voi ladata PlayStation Networkista, mutta Singstoressa biisit maksavat yksittäin ostettuna 1,45 euroa kappale ja paketeissakin hintaa yhdelle biisille tulee noin euro, joten ilmaista pelaaminen ei todellakaan ole. Hyllypelien edelleen huimana jatkuvan suosion voisi kuvitella johtuvat halvemmista hinnoista, mutta levyllä tulevat biisit maksavat itseasiassa jopa vähän enemmän kuin nettikaupasta ostetut. SuomiHuiput-pelin 30 biisiä maksavat noin 45 euroa ilman mikrofoneja, eli 1,5 euroa kappaleelta. Hyllymyyntipelien suosio perustuukin osittain Singstoresta poikkeaviin biisivalikoimiin ja tämä näkyy erityisesti tällaisten maakohtaisten versioiden kohdalla.




SingStar Suomihuiput -pelissä on seuraavanlainen biisilistaus:

Anssi Kela - 1972
Antti Tuisku - Hyökyaalto
Apulanta - Zombeja!
Arttu Wiskari - Tuntematon Potilas
Chisu - Kohtalon Oma
Chisu - Sabotage
Diandra - Outta My Head
Disco - Ketä Sinä Odotat
Erin - Vanha Sydän
HIM - Killing Loneliness
Jenni Vartiainen - Missä Muruseni On
Jesse Kaikuranta - Vie Mut Kotiin
Johanna Kurkela - Sun Särkyä Anna Mä En
Juha Tapio - Sitkeä Sydän
Jukka Poika - Älä Tyri Nyt
JVG Feat. Raappana - Kran Turismo
Kaija Koo - Kaunis rietas onnellinen
Kuningasidea - Enemmän duoo ku sooloo
Laura Närhi - Hetken Tie On Kevyt
Maija Vilkkumaa - Ei
Mamba - Valokuvia
Mikko Kuustonen - Enkelit Lentää Sun Uniin
Neljänsuora - Valtava Maailma
Pariisin Kevät - Kesäyö
PMMP - Heliumpallo
Sunrise Avenue - Hollywood Hills
Suvi Teräsniska - Pahalta Piilossa
Tehosekoitin - Kaikki Nuoret Tyypit
Tuure Kilpeläinen - Valonpisaroita
Uusi Fantasia Feat. Freeman - Liian Myöhään

Listaus yllätti osittain positiivisesti, sillä mukana on yllättävän paljon tuoreitakin hittibiisejä, eikä pelkästään vuosikymmenten takaisia hoilotuksia. Montaa mieltä voi olla siitä, onko esimerkiksi TV-laulukilpailujen voittajien biisien esiintyminen pelissä hyvä vai huono asia, sillä useimmiten tällaiset tv-laulajat jäävät kuitenkin vain tähdenlennoiksi. Muistaako kukaan enää parin vuoden päästä Jesse Kaikurantaa tai Diandra Floresia? Uuden Fantasian ja Freemanin hitiksi noussut Liian Myöhään oli erityisesti iloinen yllätys, samoin PMMP:n Heliumpallo. Listalta löytyy myös odotetustikin multiplatinaa myyneen Chisun laulantaa. Hän onkin ainoa artisti, jolta peliin on päässyt kaksi biisiä.

Pelasin peliä ystäväni kanssa, jolla on kokemusta SingStareista pelisarjan alkuajoilta asti. Hän nauttii peleistä siksi, että pitää laulamisesta. Mielestäni olisi melkein sama, jos hän omistaisi karaokelaitteen. Toisaalta karaokesta puuttuu kilpailu, joka luo mukavan lisän laulamiseen, vaikka SingStarin antamat pisteet eivät välttämättä pelaajan todellisista laulutaidoista mitään kerrokaan. Laulaminen kaverin kanssa oli kyllä ihan kivaa, mutta parissa tunnissa biisilista oli koluttu läpi ja kun vielä encoretkin oli vedetty parhaista kappaleista, niin siinähän se sitten olikin. Ei pelissä oikeastaan muuta tekemistä ole, kuin biisien laulaminen. Toisin kuin soitinpeleissä, SingStarissa ei juurikaan huvita vetää samaa biisiä uudelleen.


Jos kyseessä olisi ollut suuremmankin porukan illanvietto, olisi levyä pitänyt vaihtaa tai alkaa lataamaan lisää laulettavaa storesta. Isona miinuksena mainittakoon vielä se, ettei ostetuista hyllymyyntipeleistä voi tallentaa biisilistoja konsolin muistiin, vaan joka kerta on vaihdettava levyä. Illanvietoissa yksi haluaa laulaa yhden biisin joltain levytä ja toinen toiselta. Jatkuva ramppaaminen ei ainakaan paranna pelikokemusta.



Yksi SingStar Suomihuiput -pelin ja koko SingStar-sarjan suurimmista ongelmista on se, että pelimekaniikka yksinkertaisesti on toteutettu huonosti. Olen tottunut pelilauluun Rock Bandin ja Guitar Heron parissa. Kummassakin pelissä laulaminen on toteutettu paremmin kuin SingStarissa, vaikka ne ovatkin pääasiassa soitinpelejä. Niissä laulun sanat ja äänen korkeudesta kertovat palkit tulevat jatkuvana virtana oikealta vasemalle, joten pelaajalla on hyvin aikaa vilkuilla riviä eteenpäin ja hahmottaa, mitä tuleman pitää.

SingStarissa biisin rytmin mukaan tavutettuja sanoja syötetään ruudulle vain muutama kerrallaan. Ylempää riviä lauletaan, alemmalla näkyvät seuraavan “sivun” sanat. Äänenkorkeuspalkit vaihtuvat hyppäyksittäin ruudulla kun “sivu” vaihtuu, joten tulevia kohtia ei voi ennakoida. Systeemi ei toimi, sillä epäselvän näköisiä, tavutettuja sanoja saattaa rivillään olla vain yksi tai kaksi. Nämä singahtavat ruudulta pois alta aikayksikön. Yritäpä siinä sitten lukea tekstiä, tulkita se päässäsi, yhdistää ne äänen korkeuksien kanssa ja tuottaa vielä lauluna ulos, ennen kuin “sivu” on jo vaihtunut. Tuttujen biisien kohdalla ongelma ei ole suuri, mutta hiemankin oudompi biisi menee nopeasti aivan käsittämättömäksi mongerrukseksi. Pelimekaniikassa olisi parantamisen varaa myös esimerkiksi räppäysosioissa, jotka eivät kovinkaan tarkasti ota huomioon sitä, missä rytmissä ja mitä oikeastaan sanoo.


Joitain lukuisia jatko-osia pukkaavia pelisarjoja voi helposti verrata blockbuster-elokuviin ja niiden jatko-osiin, jotka vetävät kesä toisensa jälkeen samat ihmiset luokseensa, vaikka oikeastaan mitään uutta ei tarjota. SingStar -sarja on ihan oma lukunsa. Vertaisin sitä lähinnä Salatut Elämät -tyyliseen ikuisuussarjaan, jolla on oma fanikuntansa. En väitä, etteivätkö SingStar-pelit olisi hauskoja piristyksiä kotibileisiin tai illanviettoihin, mutta varsinaiseksi peliksi näitä on vaikea kutsua. Kyse on kuitenkin vain hieman kilpailuhenkisemmästä karaokesta. Näin monen pelin jälkeen alkaa näyttää siltä, etteivät SingStarin tekijät aio pelisarjalleen mitään suurempia muutoksia tehdä ja miksi tekisivätkään, kun samalla reseptillä voi myydä itsensä listakärkeen vuosi toisensa jälkeen. Toivon vain, että joku toinen huomaisi markkinaraon monipuolisemman ja paremmin toteutetun laulupelin väkertämiselle.