Vuonna 1997 julkaistiin räiskintäpeli Redneck Rampage, jossa Amerikan punaniskoista heitettiin ronskia pilaa ja hehkeää huumoria. Samalla liitukaudella, vuonna 1994 ilmestyi Papyrus-nimisen studion ensimmäinen NASCAR Racing -autopeli, joka keskittyi jenkkien suosimaan nopeaan rata-autoluokkaan. Nyt luojan vuonna 2007 Electronic Arts on päättänyt ottaa näistä esi-isistä mallia ja tuloksena syntyi NASCAR 08, joka on punaniskaisempi kuin grilliin ruoskittu karavaanari ja amerikkalaisempi kuin uppopaistettu Big Mac.



NASCAR 08 on kuin Redneck Rampagen ja NASCAR Racingin epäpyhä liitto, joka hehkuu punaniskaisuutta, mutta ei tee sitä huumorilla. Ärsyttävän leveää etelävaltojen murretta puhuva ajo-opettaja ottaa jäyhää Pohjolan poikaa päähän tehokkaasti alusta asti. Pelaajaa tervehtii heti kärkeen aution näköinen autotalli, josta edetään joko haastetehtäviin, pikakilpailuihin, verkkopeliin tai kokonaisen kilpailukauden aloittajaisiin. Haastetehtävät ovat NASCAR 08:n kenties mielenkiintoisinta antia, tarjoten nopeita ratapyrähdyksiä julmetun pitkien kilpailujen vastapainoksi. Haasteissa päästään opettelemaan muiden imussa ajamista, ohittamista, oikean ajolinjan löytämistä, kolareiden välttämistä ja varikolla käyntiä. Omia tuloksiaan on mukavaa koittaa parannella uudestaan ja uudestaan.

Papyruksen NASCAR Racing oli aikoinaan loistava näkemys tästä periamerikkalaisesta autourheilusta. Auton hienosäätäminen kilpaa kavereiden kanssa ja täydellisen ajolinjan etsiminen kilpailua varten oli hauskaa, eikä aikoinaan raskas 3D-grafiikka hienoine vaurionmallinnuksineen ainakaan huonontanut tunnelmaa. NASCAR 08 on periaatteessa täsmälleen samaa autourheilua, samoilla viritysmahdollisuuksilla ja haasteiden tuomalla lisäsisällöllä. Syystä tai toisesta uusimman NASCAR-pelin tahkoaminen on kuin suossa jenkkaamista, puuduttavan tylsää. Yli 10 vuoden kehitystyön tuloksena ajamisesta on kadonnut hauskuuden ja haasteen välinen herkkä tasapaino.



NASCAR-sarja tunnetusti koostuu nopeista autoista, jotka kiertävät ovaalin muotoista rataa tuntikaupalla kymmenien autojen letkassa. Peliin tämä kutkuttava tunnelma on saatu tallennettua sellaisenaan. Kilpailuiden ajaminen muistuttaa vastikään maineeseen noussutta Desert Bus -peliä, jossa simuloitiin pitkää linja-automatkaa ja pelaajan ainoaksi tehtäväksi jäi kääntää bussia välillä vasemmalle, jottei se ajaudu pois tieltä. Myös NASCAR-peli perustuu tähän kutkuttavan monipuoliseen auton kontrollointiin. Kaasu pohjassa painetaan pitkin rinkulaa ja mutkissa käännetään vasemmalle. Hauskaa kuin korppujauhon nieleminen. Välillä edessä saattaa olla muita autoja, joita pääsee jopa ohittamaan. Tällöin pelaajalle aukeaa täysin uusi vaihtoehtojen maailma. Edellä menevän hidastelijan voi ohittaa joko sisä- tai ulkokaarteen puolelta.

NASCAR ei ole tylsä laji, mikäli katselee vain televisiokoosteita. Oleellista sarjassa ei ole se loputon ympyrän ajaminen vaan vaarallisen näköiset ja massiiviset kolarisumat, joissa katsojat saavat sydän sykkyrällä odottaa kuolonuhrien lukumäärää. Uhreja harvoin tulee, mutta kolarit ovat silti jännittäviä. Nascar-pelissä kolarit ovat ainoastaan huono puoli ja nopea savun täyttämä sekasotku, josta pitää puikkelehtia kolmensadan kilometrin tuntivauhdilla läpi. Kolarit ovat hetkessä ohi vailla mehukkaita uusintoja ja hidastuksia. Parin sekunnin jännitysnäytelmän jälkeen jatkuu sama iäisyyden kestävä kehäralli. Ainoastaan pelaajan auton täysin murskaavat kolarit näytetään hienoista ulkokameroista. Tästä tosin seuraa välitön loppu kilpailulle, mutta ainakin se on näyttävä.



Nascar 08 ei sykähdytä ulkoasullaan. Aidatut radanvarret ovat autioita, katsojarivistöt ovat staattisia pahvinukkeja kaukaisuudessa, eivätkä pelin tekstuurit juuri riemunkiljahduksia herätä. Sen sijaan pelin valaistus on toteutettu varsin mallikkaasti, sillä aurinko luo varjojaan auton hyttiin sekä radalle, välillä oikeasti näkyvyyttä haitaten. Ennen kaikkea kaunis valojen mallinnus tuo tunnelmaa ja näyttävyyttä muuten ankean näköiseen ajeluun. Yli 40 auton letka pelaajan silmien edessä pyörii varsin sulavasti ovaaliradoilla, mutta harvoilla molempiin suuntiin mutkia sisältävillä radoilla ruudunpäivitys osoitti välillä nykimisen merkkejä. Muitakin ohjelmointiongelmia Nascarissa on, sillä peli hyydytti replay-tilassa kertaalleen koko konsolin.

Valikoissa soi ESPN:n radiolähetyksiä EA:lle perinteisellä rokkimelskeellä ryyditettynä, mutta kilpailun aloitusvalikossa pauhaava mahtipontinen sävellys tuo mieleen Tom Cruisen tähdittämän Nascar-leffan, Days of Thunderin. Elokuva kannattaakin katsoa ennen peliin tarttumista, sillä sen tuoma mielikuvamaailma ja tarina tuovat edes vähän eloa myös pelin pystyynkuolleeseen ja tekniikan täyttämään pyörimiseen. Äänimaailma pelissäkin on kohdallaan, autot murisevat ja ulvovat ja varikkopuhelimesta kuuluvat kommentit ja ohjeet auttavat pelaajaa kilpailun kuluessa, joskaan varikkotiimi ei kertaakaan testijakson aikana kieltäytynyt pelaajan huollosta jäätelötauon takia.



Pelihän ei mitään sille mahda, että siihen mallinnettu urheilulaji sattuu olemaan kolaritilanteita lukuun ottamatta tappavan tylsä. Eikä Nascar 08 lopulta kuitenkaan ole hassumpi autopeli, mikäli auton asetusten virittely ja tarkan ajolinjan pitäminen kiinnostavat. Viritysmahdollisuudet ovat todella tarkat ja osaamaton tuunausmestari tekee autostaan hyvin äkkiä täysin ajokelvottoman. Arcade-kaahaajille NASCAR 08 ei tarjoa yhtikäs mitään: vaikka haasteet ovatkin lyhyitä ja nopeita pikkupelejä, ei pelkästään niitä pelaamalla tästä teoksesta saa iloa irti nimeksikään. NASCAR on yhtä aikaa sekä mielenkiinnoton, pitkäveteinen, ruma ja vaikea että haastava, tarkkuutta vaativa ja teknisesti monipuolinen peli. Kehän ajaminen sopii pääasiassa vain lajiin vihkiytyneille tai puhdasta kilpabensiiniä suonissaan kantaville.