Sound Shapes on viimeisin yrittäjä hieman limbossa tällä hetkellä olevassa rytmipeligenressä. Se ei kuitenkaan turvaudu virtuaalisten soittimien soittamiseen, vaan Sound Shapesin rytmikkäästä tasoloikkailusta tulevat mieleen mm. LocoRoco (tyylitelty ulkoasu), Super Meatboy (loikkimisen ajoittainen yliturhauttavuus) ja Rez (musiikin kasvaminen tason edetessä). Jos nämä kolme summattaisiin, kyseessähän olisi monella tavalla täydellinen peli meikäläiselle.

Valitettavasti Sound Shapes ei ole aivan osiensa summa, vaikka varmasti vakituiseksi ajanvietteeksi Vitani sisuksiin jääkin. Sen pääosassa on simppeli limapallo, joka tavallisesti tarttuu itsensä värisiin tason osasiin, ellei sitä muuta nappia pohjassa painaen nopeammin liikkuvaksi yksilöksi. Toisessa pääosassa on pelin musiikki, joka alkaa yksinkertaisena, mutta saa lisää soittimia, melodioita, rytmejä ja muita osasia sitä mukaa, kun pelissä kolikoita kerätään.




Mukana ovat kaikki tasoloikinnan perusasiat: laava on kuumaa, jää saattaa murtua, vihollisiin ei kannata osua. Muuta puolustuskeinoa vihulaisia vastaan ei ole, kuin oikea ajoitus ja oikein valittu reitti. Tähän pääsee useimmiten yrityksen ja erehdyksen ja yrityksen ja erehdyksen ja yrityksen jne. kautta. Liaaneissa voi roikkua, kaikki punainen on vaarallista - kaikki on selvää tasoloikkapelejä pelanneelle yhdellä silmäyksellä, ja sitten ei tarvitse kuin päästä sinne ruudun toiseen laitaan.

Pelin tasoja kutsutaan musiikkiteemaan sopivasti albumeiksi, ja niillä on myös eri säveltäjät, tunnetuimpina herrat Beck ja Deadmau5. Valitettavasti älppäreitä on kovin vähän ja koko peli on pian koettu. Ehkä tekijät tarjoavat lisää artisteja jatkossa tai sitten luottavat yhteisön voimaan (siitä alempana lisää). Lyhyydestä johtuen ei voinut välttää tunnetta siitä, että peli olisi voitu julkaista ehkä kympin - viidentoista euron latauspelinäkin tavallista halvemman kaupoissa myytävän sijaan. Beckin pläjäys nousi joka tapauksessa suosikikseni sekä musiikin, että kenttäsuunnittelun paikoittaisen nerokkuuden vuoksi. Myös Corporeal-tasossa on hetkensä, sekä musiikillisesti, tasoloikallisesti että tunnelmallisesti.




Käsikonsolin kosketusnäyttöä ei hyödynnetä mitenkään itse pelissä, toisin kuin esimerkiksi Vitan LittleBigPlanetissa. LBP:n tavoin Sound Shapesistakin löytyy kuitenkin tasojen rakentelumoodi. Palasia siihen ansaitaan etenemällä pelissä ja itse editointi kosketusnäytöllä on suhteellisen helppoa - ja musikaalista. Johtuen pelin ja sen osasten luonteesta, kenttää luodessa sitä tulee samalla luotua musiikkia sekvensserimäiseen (tai trackerimäiseen) tyyliin. Omien luomusten jakaminen muiden kiroiltavaksi on tehty yksinkertaiseksi.

Hieman pelikokemusta pidentävät läpäisyn jälkeen aukeava sadistinen... no okei, haastava Death Mode sekä tavallaan ihan oma pelinsä nimeltä Beat School. Siinä pelaajalle annetaan tehtäväksi tietty rytmi, joka pelin työkaluja käyttäen pitää sitten toisintaa. Pelillisesti hieman tylsähköä, mutta musiikkimielisille mukavaa ajanvietettä.

Parhaimmillaan Sound Shapes on niinä hetkinä, kun loikkiminen soljuu ja musiikin rytmi antaa vihjeitä siitä, missä tahdissa esteiden yli tulisi loikkia. Taustamusiikin yltyessä huippuunsa palluran saaminen ruudun oikeaan reunaan aiheuttaa autenttisia onnistumisen tunteita. Näinä sujuvina hetkinä sitä myöskin ymmärtää, kuinka pirteä lisä SS on Vitan pelivalikoimaan ja kuinka originaali se kaikkine lainauksineenkin on. Mielenkiintoista on myös se, kuinka salakavalasti peli tuntuu joka pelikerralla paremmalta.

Sound Shapesin hinta on noin 45-50 euroa, millä sen saa pelattavaksi sekä Playstation 3:lla, että Playstation Vitalla.

Päivitys: Kiitos kommentoija Zoinkille, PS3:lla digitaalisesti ostettuna pelin hinta on todellakin 12,99, mikä nostaa hinta/laatusuhdetta ryjäyksen verran. Latauspelithän V2.fi:ssä arvostellaan tähdillä, joita olisin siinä tapauksessa antanut neljä.