HMD koittaa erottua massasta ja kokeilee vähän kaikenlaista, kuten heidän edustamansa Nokia teki puhelimissaan 20 vuotta sitten. Barbie-puhelin (V2.fi-artikkeli) oli loikka hupsuttelevaan populaarikulttuuriin, mutta Fusion yrittää taas tuoda markkinoille jotain, mitä muutkin ovat silloin tällöin koettaneet: modulaarisen puhelimen, jota voi laajentaa tai kustomoida käyttäjän mieltymysten mukaan.


Fusion on halvemman hintaluokan puhelimia (hinnat alkaen 230 euroa), mikä heijastuu toki useimpiin teknisiin ominaisuuksiinkin:

Mitat: ilman lisukkeita 165,15 mm x 75,5 mm x 8,32 mm, 202,5 grammaa
Näyttö: 6,56”, 720x1612 pikseliä, 90 Hz, 600 nit
Kamerat: 108 MP pääkamera, AF EIS, syvyyssensori, 50 MP etukamera, kiinteä tarkennus
Prosessori: Qualcomm SM4450 (Snapdragon 4 Gen 2)
Muisti: 6 Gt
Tallennustila: 128 Gt
Akku: 5000 mAh, 33W langallinen lataus
IP-luokitus: IP54
Käyttöjärjestelmä: Android 14
Muuta: Gen2-korjattavuus, USB 2.0
Päivityslupaus: 2 + 3

Kameroita on vain kaksi, mutta megapikseleitä niissä on reilusti ja akun kokokin on kohtuullinen. IP-suojaus on aika perustasoa, lähinnä puhelin on suojassa pölyltä ja vesiroiskeilta, mikä liittyy toki sekä korjattavuuteen, että vaihdettaviin takalevyihin. Snapdragon 4 Gen 2 on vuoden vanha halpislaitteiden suoritin, jota ei kovin monessa Suomen markkinoilla ollakaan - Honor 200:n 150 euron “Smart”-versio taitaa olla yksi ainoita. Ulkomaiden markkinoilla sitä näkyy enimmäkseen Xiaomin ja POCOn laitteissa.


Puhelinta saa ainoastaan mustana (väritys tulee sitten Outfitien myötä) ja paketista löytyy myös “Casual Outfit” eli läpinäkyvä kotelo, paperitavaraa, SIM-avain ja USB-C-kaapeli. Virtalähdettä mukana ei tule. Ilman lisäkuoria puhelin on oikeastaan hyvinkin “scifitekno”-tyylikäs, kun sen takapuoli on täynnä pieniä ruuvinkantoja ja mustaa mattapintaa. Iloisia yllätyksiä ovat nykypäivänä myös microSD-korttipaikka sekä 3,5 mm kuulokeliitäntä, vaikka itsekin alan olla enimmäkseen Bluetooth-maailmassa kuulokkeitteni kanssa. Ensitöikseni liitin kuitenkin Flashy Outfitin puhelimeen ja sen jälkeen reaktioni oli “voiko tämä olla näin … iso möhkylä?”.

Ymmärrän kyllä modulaarisuuden idean ja Flashy Outfit on ihan järkevä lisähärveli sekä selfieiden että muidenkin kuvien valaisuun, mutta kompromisseja sen myötä ilmenee jonkinmoinen nivaska. Todennäköisesti IP-luokituksen lievää heikkoutta kompensoidakseen, Outfitin suojakuori on paksua kumista muovia, joka varmasti auttaa puhelimen kolhujen ja säänkestävyyteen varsinaisen toimintonsa lisäksi, mutta omaan käteeni se teki luurista kömpelön käyttää. Rugged-outfitissa on todennäköisesti sama “ominaisuus” vielä tehostettuna ja Gaming Outfit taas ei ole jatkuvaan käyttöön tarkoitettukaan. Vaikka nykyiset Outfit-moduulit ovatkin peruskäyttäjille suunnattuja, HMD:n (tai kenen tahansa halukkaan) ideana on laajentaa valikoimaa bisnespuolelle - tiettyyn työhön tai tarpeeseen voi toteuttaa tietynlaisen lisäosan, eivätkä kokonaiskustannukset välttämättä nouse korkeiksi. Ainakin viivakoodinlukija-Outfit on jo olemassa. Flashy Outfitin paras ominaisuus on sen myötä kameraohjelmistoon tuleva lisäoptio, joka antaa valita valon värisävyn vapaasti ja tallentaa suosikkivärit myöhemmin käytettäviksi. On siis selvä tosiasia, että takakannen pinnien läpi kulkee virran lisäksi dataa. Lisätietoa ja Developmen Toolkit löytyy täältä.

Puhelimena Fusion on melko perus parinsadan luuri. Käyttöliittymä ja sovellusten käynnistykset köhivät hieman, mutta tehot riittävät jokapäiväiseen normaalikäyttöön. Käyttöliittymän vakiotaustakuva otti silmääni, se on kuin jostain vuosituhannen vaihteen poikabändin CD-kannesta. HMD:n vähävärinen käyttöliittymä on omaan makuuni muuten ihan ookoo, vaikka välillä tutun värisiä appi-ikoneita siitä on vähän hankala nopeasti löytää. Näyttö itsessään on myös vähän vaisu ja sen maksimikirkkaus on kohtuullisen pieni. Testiajankohta oli sille suotuisa, mutta kirkkaassa auringonpaisteessa tulee varmasti näkyvyysongelmia.

108 MP:n pääkamera tekee yllättävänkin vaihtelevaa jälkeä. Hyvissä olosuhteissa sillä saa hyvän näköistä kuvaa someen jaettavaksi, mutta zoomailu muuttaa värisävyjä ja hankalammat olosuhteet tuntuivat olevan sille haaste. Ehkä siksikin lisävalo on hyvä idea ensimmäiseksi Outfit-lisäpalikaksi. Ohessa muutamia testikuvia.






5000 mAh:n akku riitti testikäytössäni mainiosti pariksi päiväksi. Jostain syystä se latautui peruslaturillani, jolla ei ole ongelmia muiden puhelimien kanssa ollut, välillä todella hitaasti, vaikka lataustehoksi luvataan 33W. En oikein tiedä missä ongelma oli, sillä oli myös latauskertoja, joissa Fusionin akku täyttyi normaalilta kuulostavassa parissa tunnissa.

Taas pistän kättä lippaan siitä, että HMD kokeilee uusia asioita, mutta itseäni Fusion tai sen mukana tullut Flashy-asu eivät vielä vakuuttaneet. Se voi kuitenkin olla askel suuntaan, josta esimerkiksi teollisuuden työympäristöissä lähdetään kehittelemään seuraavaa kehitysastetta. Ehkä joku killer-app löytyy. Toinen käsi nousee puhelimen korjattavuudelle, jossa HMD on eturintamassa ja sitä ideologiaa täytyy kunnioittaa, vaikka muuten päivityslupaus onkin vain 2+3.

Outfitien jännä idea saattaa ohikulkijan puhelinkaupassa hetkeksi pysäyttää, mutta on vaikea sanoa, mikä konseptille olisi peruskuluttajissa oikea kohderyhmä. Samoilla seteleillä ostoskoriin on valittavissa monta vaihtoehtoa.

HMD Fusion ja Flashy Outfit
Hintaluokka: 230 - 270 eur (+ Flashy Outfit 50 eur)
Lisätietoa: HMD