Joskus toimitukseen saapuu jotain aivan uudentyyppistä: Roborock S8 MaxV Ultra on robotti-imuri ja aivan ensimmäinen laatuaan V2.fi:n testissä. Tämän vuoksi on syytä mainita, että vertailukohtia laitteelle ei ollut ja käyttökokemuksessa saattaa olla ensikertalaisuuden vaikutusta. Onnistuiko pölyä imevä älylaite siis hämmästyttämään kyvyillään?

Roborock S8 MaxV Ultra saapui valtavan suuressa, lähes 20 kiloa painavassa laatikossa. Teimme laatikon purkamisesta ja imurin käyttöönotosta videon, jonka voit katsoa alta.



Toimisto-olosuhteissa käyttöönotto sujui siis helposti. Laite puretaan laatikosta, telakka asetetaan sopivaan paikkaan (tilaa tarvitaan jonkin verran) ja kytketään pistorasiaan, puhdasvesitankki täytetään ja likavesitankki asetetaan paikoilleen. Pölypussit ja muut kilkkeet laitetaan selkeiden ohjeiden mukaan kuntoon ja pesuainelokero täytetään sopivalla pesuaineella, jos sitä haluaa käyttää.

Imuria ei ole varsinaisesti pakko liittää verkkoon ja laitteen voi lähettää kierrokselle vain painamalla yhtä painiketta päältä, mutta todellisuudessa kukaan ei osta tämän hintaluokan robottia pyörimään oletusasetuksilla ja ilman karttaa pitkin lattioita. Myös äänikomentoja voi käyttää ilman verkkoyhteyttä, joskin toiminnallisuus vaatii hyvin selkeää ääntämistä. Kotioloissa uusi käyttöönottokierros vaati langattoman verkon asetusten nollaamisen muutamaan kertaan ja hieman kotiverkon säätämistä, sillä laadin laitteelle ikioman 2.4 GHz yhteyden. Ideana oli se, että imuri sai tarvitsemansa kaistan kokonaan itselleen, mutta myös se, että tietoturvasta olisi helppo huolehtia estämällä yhteys heti, kun laitetta ei tarvita. Lisäksi teoriassa mahdollinen verkon nuuskinta ei tuottaisi mitään tulosta robotin kautta tehtynä.

Tyypillinen käyttäjä jättäisi kuitenkin imurin jatkuvaan verkkoyhteyteen. Verkkoyhteyttä vaaditaan käytännössä kaiken datan liikutteluun puhelimen ja imurin välillä. Karttoja, kiellettyjä alueita, äänikomentoja ja täsmällisiä siivoustarpeita ajetaan sisään puhelinsovelluksesta, jonka käyttö tuntuikin hyvin sujuvalta. Etähallintaa voi puolestaan käyttää ajastettuihin siivouskierroksiin, imurin manuaaliseen ohjailuun ja lemmikkieläinten automaattiseen tunnistukseen ja etsimiseen asunnosta – voipa tekoälyahdetun kotiapulaisen komentaa myös etsimään kotiin jäänyt karvaturri asunnosta ja lähettää siitä kuvia puhelimeen. Eläinten harhautuneita jätöksiäkin sen väitetään pystyvän väistelemään, mutta sitä ei testijaksolla kokeiltu.

Laitetta on markkinoitu erityisesti nämä lemmikkiominaisuudet edellä. Imurin pitäisi kyetä tunnistamaan esteet ennen törmäämistä – mukaanlukien myös eläimet.


Halusin nähdä, kuinka hyvin robotti selviää aivan tavanomaisessa ja arkisessa ympäristössä, jossa kaikkia tavaroita ei ole keräilty siivousta edeltävästi pois ja verrata jälkeä siihen, kun pikku apulaiselle on tehty tarkoituksella tilaa. Valitettavasti metallinen pyykinkuivausteline oli vähällä päästä ajelulle, samoin kevyimmät ja pienimmät matot – mutta toisaalta robotti mukautui hienosti siivoamaan niitä alueita, jonne oli auennut tilaa näiden kahden lähtötason välissä ja osasi myös pyörähtää irti useimmista hankalista väleistä, kuten ruokapöydän tuolien jalkojen väliin jäävistä, alati muuttuvista väylistä.

Testin aikana imurilta jäi tunnistamatta esteitä. Se hurautti varpaideni ylitse tai ajoi hyvää vauhtia kolarin huonekalun jalkaan. Pidän tätä kummallisena, sillä esteiden tunnistusta juuri oli suitsutettu kyseisen, uuden mallin kohdalla. Useimmiten tunnistus kuitenkin toimi ja imuri käyttäytyi varovaisemmin, jos sen puskurit aistivat liikkumattomia esteitä.

Valmistajan mukaan Roborock S8 MaxV Ultra pystyy asettamaan itselleen kieltoalueen havaitessaan esimerkiksi portaikon. Ensijännityksestä huolimatta tunnistus vaikutti toimivan, mutta koska porraskaide oli hieman haastavan muotoinen ja se aiheutti robotille selvästi hämmennystä, päätin asettaa rappusiin manuaalisen kieltoalueen. Se piti hyvin kutinsa.

LiDAR-tutkalla tehtävän kartoituksen ansiosta imuri selviää alueella kartoittamatonta paremmin, sillä se pystyy käyttämään tietoja siitä, missä viimeksi se on havainnut esimerkiksi mattoja ja muita merkittyjä asioita. Kartan muokkaus on toteutettu puhelinsovelluksessa oikein fiksusti ja monipuolisesti. Myös seinässä kiinni olevia johtoja imuri osaa hieman varoa ja yrittää välttää niiden yli ajamista, mutta irtonaiset piuhat ja satunnaiset muut irtokappaleet se vain aurasi mukanaan niistä välittämättä. Isoja, paikoillaan olevia esteitä se kykeni merkitsemään ja tarkistamaan kartasta. Mattojen kohdalle tullessaan se osasi käyttää tehokkaampaa imuvoimaa ja sopivaa vauhtia. Matot tulivat niin perusteellisesti imuroiduiksi, että tamppausväliä saattoi heti pidentää. Apuna suunnistuksessa on pieni, mutta kirkas lisävalo, jota robo voi käyttää hämärässä valaistuksessa.

Valmiita ohjelmia voi tallennella sovelluksen pääsivulle tavallisimpia lisäsiivouksen tarpeita ajatellen. Asetuksissa on paljon yksityiskohtaisia säätöjä, kuten lattialankkujen suunnan asetus pesutoimintoa varten, eri lattiamateriaaleista kertominen laitteelle sekä automaattinen lisämoppaus, jos likaa tunnistetaan olevan jossain odotettua enemmän. Tahrojen tunnistus ei vaikuttanut olevan kovin tarkka eikä kaksi pesua irroittanut kaikkia vähän sitkeämpiä sotkuja, mutta aivan kevyet tahrat saattoivat lähteä robotin pikku pyyhkäisyllä.

Mattojen kohdalla siivousjälki on kiitettävän hyvää. Ulos työntyvä, iso sivuharja on näppärä paksujen mattojen reunojen kohdalla. Listojenvierukset ja suurin osa nurkista myös puhdistuu harjan avulla, mutta liukkailla, kovilla lattiapinnoilla harja voi lingota pölypalloja tai murusia alueelle, joka on jo siivottu. Yhteen kertaan tehtävällä imurointikierroksella tämä oli tavallista, mutta kahteen kertaan tehtävällä liikutetut pölyt katosivat paremmin. Laite näytti hyödyntävän harjan vartta myös kynnysten yli pääsemiseen ja matonkulmien laskemiseen edestään, joskaan tämä ei aina toiminut. Kerran robotti jäi kiinni monta kertaa aiemmin ylittämäänsä kynnykseen poikkeuksellisen nousukulman vuoksi, ja jäi hyvin usein kiinni räsymattojen hapsuihin, joista se kuitenkin irtosi nostamalla helposti.


Lemmikkitalouksissa varmasti kätevää on myös se, miten hyvin robo saa erilaiset karvat ja hiukset poimittua mukaansa. Hiukset imeytyivät laitteen sisuksiin lähes täydellisesti eivätkä ne jääneet jumiin pyöriviin, silikonisiin teloihin. Telat pyörivät vastakkain, joten niiden kyky poimia pikkuroskaa on oikein hyvä.

Sain siivousjäljestä eniten irti laatimalla asetukset huolella, tasapainotellen automaattisten tunnistustoimintojen ja manuaalisten tehon- ja moppauksensäätöasetusten kanssa. Esimerkiksi vanhalle, mutta kohtuullisessa lakassa vielä olevalle puuparketille parhaan jäljen sain aikaiseksi säätämällä siivouksen huonekohtaiseksi, imurin tehon keskitehon ja korkeimman tehon välille tarpeen mukaan ja moppauksen pelkällä vedellä tehtäväksi, kevyimmällä asetuksella. Halusin myös välttää laminaattilattioiden liiallista kastumista kupruuntumisen pelossa, joten moppaussäädöt olivat erinomaiset tähän tarpeeseen. Muovimatolle kosteutta sai lisätä heti enemmän ja kahden pesukerran ohjelma teki pikkulikaisesta pinnasta kiiltävän siistiä.

Moppilevyt voi jättää huoletta paikoilleen imurointiohjelman ajaksi, sillä robotti pystyy nostamaan mopit pois tieltä noin parisenttistenkin mattojen kohdalla. Nurkkia ja erilaisia vaikeapääsyisiä reuna-alueita varten laite sisältää pikkuisen, pyöreän moppivarren, joka toimii hieman samaan tapaan kuin sivuharjakin. Moppauksesta täytyy kuitenkin tiedostaa se, että se tapahtuu levyä vetämällä ja hiukkasen tärisyttämällä, eikä varsinaisesti hankaamalla lattiaa. Tämän vuoksi pesuoiminasuus sopii parhaiten kevyeen ylläpitopesuun eikä se sovellu mielestäni kuin kevyesti likaantuneille lattioille. Robotti kastelee moppia automaattisesti, mikä lisää pesuaikaa automaattisten mopinpesujen välissä.

Kun siivous on valmis, robotti palaa telakkaansa. Jos telakkaan ei päästä omin voimin, robotti yleensä positioi itsensä odottamaan kantoapua. Joskus tässä kohtaa kapine saattoi lähteä pyörimään hämmennyksen vallassa pitkin väärää karttaa. Kuitenkin, kun telakalle päästään, painetaan joko koti-nappia tai puhelinsovelluksen jatka-painiketta ja laite suorittaa telakassa itse itselleen automaattisen puhdistusrutiinin, jota sitäkin voi säätää erikseen. Mopin pesu kuumalla vedellä, robotin oman vesitankin täyttö ja pölysäiliön tyhjennys telakan suurempaan pölypussiin hoituvat todella vaivattomasti ja siististi. Tuntui aidosti mukavalta, ettei telakan tai imurin itsensä kimpussa tarvinnut näperrellä jatkuvasti. Mopinkin voi väitetysti kuivattaa kuuman ilman avulla suoraan telakassa, mutta käytännössä se jäi aina hiukan märäksi. Mielestäni se on viisasta irroittaa erikseen sekä pestä ja ilmakuivata telakan ulkopuolella hajujen ehkäisemiseksi. Telakka vaikutti muuten oikein laadukkaalta ja se hoiti testijakson aikana tehtävänsä luotettavasti.


Roborock S8 MaxV Ultra kommunikoi puhutulla äänellä 22 eri kielellä, muutamilla hyväntuulisilla ja kuuluvilla merkkiäänillä sekä puhelinsovelluksen kautta. Suomea ei robotti kuitenkaan rokkaa, vaan asiointikieleksi oli valittava englanti. Siivousasetusten rekisteröitymisen laitteen päässä kuulee hyvin toiseltakin puolen asuntoa. Imuri on liikueessaan, siivotessaan ja telakassa puhdistuessaan varsin äänekäs, mutta toisaalta erinomainen imuteho ja yleinen arkinen helppous kyllä tuovat vastinetta. Merkkiäänet ja rutiiniputsailut voi vaimentaa yöksi, joten kenenkään ei tarvitse herätä jylinään tai kilinään.

Kevyemmillä siivouskierroksilla 5200 mAh akku ei ehdi kulua hirveästi, mutta jos käytetään tehokkaampaa imua tai alueita siivoillaan kauemmin, kuluu akkukin nopeammin loppuun. Yleensä varaus riitti hyvin parin tunnin siivouksiin. Lataus kestää vähemmän aikaa kuin videossa mainittiin, noin neljä tuntia tyhjästä täyteen.

Roborock S8 MaxV Ultra on sekoitus hyvää ja huonoa. Esteiden tunnistaminen ei ole todellisuudessa samalla tasolla kuin markkinoinnissa annetaan ymmärtää ja moppauksen varsin yksinkertainen tekniikka jättää toivomisen varaa. Lisäksi valikossa, josta voi seurata robotin kuluvien ja vaihdettavien osien kuntoa, mikrokuituiset moppilevyt kehotettiin vaihtamaan jo muutaman käyttökerran jälkeen, mikä on mielestäni hirveän tuhlailevaa.

Loistava imuteho, ylläpidon ja käytön helppous ja näppärä sovellus ovat laitteen todellisia vahvuuksia. Täydellistä jälkeä ei kannata automatiikalta odottaa, eikä se riitäkään korvaamaan ihmisen tekemää kotisiivousta – mutta siisteyden ylläpitoon tämä pölynimijä kyllä toimii. Kyllä tällaisen kuitenkin kotiini huolisin pysyvästikin, huomasin ajattelevani. Testatun uutuusmallin hinta on jo robotti-imurillekin melkoisen korkeat (kirjoitushetkellä) n. 1500 euroa, jolla mielestäni pitäisi saada jo huomattavasti paremmin ympäristöään lukeva laite.



Roborock S8 MaxV Ultra
Hintaluokka: 1500 euroa
Lisätietoa: Roborock