Maustetytöt julkaisee kolmannen studioalbuminsa "Maailman onnellisin kansa" maaliskuussa. Tulevaa täyspitkää on pohjustettu jo yhden uuden kappaleen voimin, nyt bändin taustalla vaikuttava sisaruskaksikko heittää ilmoille uuden sinkkubiisin, jonka nimi on hauska väännös Yölinnun tunnetuimpiin kappaleisiin lukeutuvasta Liian suuri city -kipaleesta. Vaan onnistuuko Maustetytöt uutuusbiisillään Ei niin kovin suuri city saamaan aikaiseksi samanlaista tanssijalan vipatusta kuin nimensä puolesta esikuvana oleva kappale vai saako popduon vakavailmeinen jurotus kuulijan kompastelemaan omiin jalkoihinsa?

Nopeasti käy selväksi, ettei Ei niin kovin suuri city ole mikään tanssihitti, jonka tahdissa on tarkoitus jorata. Vaan eipä tätä kukaan varmasti odottanutkaan. Tanssittavaa rytmiä ei ole, ei edes maltillisempaa nytkytystä, vaan kuulijalle tarjoillaan sen sijaan aimo annos rauhallisempaa ilmaisua. Muuta ei kuitenkaan osaa kaivata. Upealla tunnelmalla vuorattu biisi iskee maaliinsa täydellisesti kaihoisan fiiliksen pureutuessa iholle kuin navakka viima pakkaskelillä konsanaan. Vaikka tekee kipeää, niin ei haittaa. Kauniita melodioita viljellään koko kappaleen ajan koskettimien sekä kitaran toimesta, lopputulos kuulostaa upealta ja soundimaailma täyteläiseltä. Kertosäe meinaa ensikuuntelulla jättää valjun fiiliksen, mutta niin vain tätäkin huomaa jo toisella kuuntelukerralla laulavansa mukana. Kokonaisuus toimii lopulta erittäin hyvin.

Itselleni yhtyeen kakkoskiekko "Eivät enkelitkään ilman siipiä lennä" oli hankala pala, joka jätti ristiriitaiset
fiilikset yhtyeen tulevaisuutta kohtaan. Sillä kuultu ammattimaisempi tuotantopuoli hioi liiaksikin pois niitä särmiä, jotka ensimmäisestä levystä tekivät vastustamattoman ja kaikessa karuudessaan viehättävän julkaisun. Ja kun muilta osin meininki ei ollut kehittynyt aivan vastaavalla tavalla, ei ratkaisu toiminut kunnolla. Ihan kuin sama ydin olisi yritetty pakottaa puunatumpaan ulkokuoreen, jonka myötä lopputulos oli ristiriitainen uuden sekä vanhan taistellessa elintilastaan.

Huolet ovat kuitenkin tältä erää kaikonneet. Kahden kappaleen perusteella Maustetytöt on löytänyt tulevalle kolmannelle levylleen täydellisen balanssin erilaisten elementtien välillä. Varsinkin Ei niin kovin suuri city on täydellinen esimerkki tästä tasapainosta. Kappale kuulostaa yhtyeeltä itseltään, mutta samalla kokonaisuus on hyvällä tavalla ammattimaisempi niin soundien, soiton kuin sävellystenkin puolesta - myöskään tekstipuolesta ei löydy mitään, mikä särähtäisi ikävällä tavalla korvaan. Tietynlaista kypsymistä on tapahtunut kaikilla osa-alueilla. Kappaleesta huokuu selkeä näkemys siitä, millä tavalla Maustetytöt haluaa nykyisellään musiikkiaan tehdä ja mitä painotuksia siinä hyödynnetään. Edellisellä levyllä muutos oli vaiheessa, nyt vaikuttaa siltä, että maaliin on päästy. Ei niin kovin suuri city nostaa odotukset kattoon, tulisipa maaliskuu nopeasti!

Ensifiilis:
"Nyt mennään eikä meinata, Maustetytöt on kovassa iskussa uusimmalla kappaleellaan!"

------------------
V2.fin “Ensifiilistely” on artikkelisarja, jossa pureudutaan uuteen musiikkiin tuoreeltaan turhia kiertelemättä ja rennolla otteella. Kappaleiden synnyttämät tuntemukset puretaan parin pyöräytyksen jälkeen mitään suodattelematta ja kuvia kumartelematta. Tarjolla höpinää asiasta ja asian vierestä, näkökulmia totuuden ja tietämättömyyden välimaastosta.