Mutta mitä tapahtui Joulupukille -nimellä Suomessa tunnettu The Santa Clause -elokuvasarja sai jatkokseen kuusiosaisen minisarjan, joka sijoittuu nykyajan haasteelliseen maailmaan. Joulupukkina lähes 30 vuotta puuhastellut Scott Calvin tajuaa olevansa jo eläkeiässä ja perhekin voisi hyötyä normaalista elämästä, joten on aika etsiä työlle uusi jatkaja ja suunnata kohti eteläistä pallonpuoliskoa. Sarjan jaksot julkaistaan Disney+ -palvelussa jatkossa viikon välein. Kaksi ensimmäistä jaksoa julkaistiin tällä viikolla ja ne ovat jo katsottavissa palvelussa. V2.fi pääsi mukaan haastattelemaan sarjan tähtiä kahdessa erillisessä haastattelussa, jotka on koostettu tässä artikkelissa yhteen.





Austin Kane: Katsoin nämä elokuvat varttuessani osana perheemme jokavuotisia jouluperinteitä. Siksi on aivan mahtavaa olla itse osana sarjaa nyt ja saada kokea se aivan läheltä ja henkilökohtaisesti. Toivottavasti muutkin kokevat samoin.

Elizabeth Allen-Dick: Minulla on samanlainen kokemus, kasvoin näitä elokuvia katsellen ja se oli jokavuotinen perinne joten jatkon parissa työskentely on uskomattoman hienoa, pelkästään lavasteissakin oleminen tuntui maagiselta.
Matilda Lawler: Tutustuin elokuvien sarjaan parisen vuotta sitten, kun Disney+ julkaistiin. Olin tosi innoissani, koska rakastan jouluelokuvia ja katsottuani yhden tykästyin Mutta mitä tapahtui Joulupukille -sarjaan.

Devin Bright: Minä löysin sarjan pari vuotta takaperin. Katsoin ensimmäiset elokuvat ja oli mukavaa päästä myös itse osaksi sarjaa, jota niin monet rakastavat. Se oli todella hauskaa.

Rupali Redd: Minusta oli myös tosi kivaa kokea, miten kaikki kokoontuivat yhteen. Tämä oli ensimmäinen kertani TV-sarjassa ja olen iloinen että se oli jouluaiheinen, koska sain tavata Tim Allenin ja kaikki nämä uudet ihmiset, kuten Elizabethin (Allen-Dick), Devinin, Matildan ja Austinin.




Elizabeth Allen-Dick: Se, että isäni on voinut näytellä Joulupukkia on todella erityistä, koska minusta tuntuu että se tuo paljon iloa monille ihmisille. Sellaisen vaikutuksen näkeminen ilahduttaa minua. Sarjassa oleminen tuntui suorastaan kunnialta, kun ajatellaan, että hän on tehnyt kolme niin rakastettua elokuvaa, joita katsotaan joulunaikaan. Toivon, että pääsen palaamaan tähän rooliin vielä, koska se oli niin hauskaa. Eli kyllä, haluaisin näytellä hahmoani Sandraa uudestaankin.



Elizabeth Allen-Dick: Oma koe-esiintymiseni oli yksi ensimmäisistä tekemistäni kohtauksista. Se oli hyvin lämminsydäminen kohtaus ja kun luin sen ensimmäistä kertaa, samaistuin hahmooni suuresti ja toisaalta hän oli myös hyvin erilainen joissakin asioissa. Käsikirjoituksen lukeminen oli ihanaa ja sain tehtyä niistä palasista hahmosta kuin omani. Lukeminen oli mukavaa siksi, että näin mitä edessä odottaa, mutta myös sen vuoksi, että muiden näyttelijöiden kanssa lukeminen oli hauskaa.

Matilda Lawler: Minä olin innoissani, koska rakastan hahmoani niin kovasti. Rakastuin häneen täysin siitä hetkestä kun aloitin lukemaan käsikirjotusta, joten se innosti minua. Toinen innostava juttu oli se, että kun kyseessä on ikoninen elokuvasarja, sen jatkuminen edelleen hienona oli ensimmäisellä lukukerralla jännittävää nähdä.

Devin Bright: Minusta käsikirjoituksen lukeminen oli siistiä, koska hahmoni Noel on tonttu. Oli siis aika erilaista lukea ja pohtia, minkälainen hahmoni on ja tutustua häneen. Eteenpäin lukeminen tarinan tulevienkin tapahtumien vuoksi oli kiinnostavaa ja kivaa.

Austin Kane: Joo, pohjautuen näihin kolmeen vastaukseen, minä pidin sekä hahmostani että käsikirjoituksesta yleisesti, sillä siinä on perinteistä jouluisuutta mutta myös moderni ote tarinaan. Hahmoni Cal on aika pakkomielteinen VR-silmikostaan ja se on hyvin nykyaikaista. Sellainen voi näyttää nykyajan lapsille, että tarinaan voi samaistua syvemmin ja pidän siitä todella.

Rupali Redd: Kyllä, ja oli todella mukavaa näytellä sekä tavata kaikki nämä uudet ihmiset kuvauspaikalla. Oli myös hauskaa tavata myös se oikea Joulupukki jota katselin lähes joka joulu. Se oli jännittävää.



Elizabeth Allen-Dick: Oikeastaan näytteleminen ei tuntunut minusta ollenkaan työnteolta. En ollut hetkeäkään hermostunut tai stressaantunut, tai oli minulla jotain hetkellistä, mutta oli kuitenkin niin hauskaa. Ottojen välillä meitä nauratti koko ajan, kameran edessä tapahtui tanssahtelua ja sellaista. En voi puhua kaikkien puolesta, mutta meillä oli paljon hauskoja hetkiä kuvauspaikoilla.

Matilda Lawler: Joo, minulla oli aivan sama kokemus – jokainen päivä oli iloa. Sitä todellakin odotti eikä pelännyt lainkaan. Kohtaukset sarjassa itsessään olivat hauskoja, mutta meillä oli niiden välissäkin niin paljon kivoja leikkejä, että se oli luultavasti jännittävää meille kaikille.

Rupali Redd: Muistan, kun kerran Elizabeth kysyi minua reppuselkään ja ratsastin ympäriinsä hänen selässään. Se oli tosi hauskaa. Kuvauspaikalla ei koskaan ollut stressaavaa. Mukavaa oli aina ja ainoat stressaavat hetket olivat kun minun piti lukea repliikkejä nopeammin, mutta ei sekään oikeastaan stressaavaa ollut. Kuten Elizabeth sanoi, se ei tuntunut työltä.

Devin Bright: Minusta se oli kaikista kivaa. Minulle mukavaa oli kaikki se mistä toiset ovat puhuneet, mutta mielestäni kaikki pelit ja leikit ja hauskanpito kuvaamisen ulkopuolella kantoivat myös varsinaiseen kuvaamiseen ja se tekee sarjasta varmastikin hauskan katsoa.

Austin Kane: Se välittyy varmasti, minusta tuntuu että ottojen välissä rakentui kemiaa kun tutustuimme ja kerroimme tarinoita elämistämme. Tim ja Elizabeth kertoivat tarinoita siitä, kuinka he työskentelivät erilaisten tunnettujen ihmisten kanssa ja me kirjaimellisesti pelasimme pelejä ja leikimme ottojen välissä. Minä juoksin ympäriinsä muovitrumpetin kanssa ärsyttämässä kaikkia, ja jos se ei kerro hauskanpidostamme, en tiedä mikä sitten.



Matilda Lawler: Minulle viimeisenä päivänä lähteminen oli tunteikkainta, koska en halunnut lähteä. Se vain oli niin hieno kokemus, että lähteminen tuntui hyvin surulliselta.

Elizabeth Allen-Dick: Luulen, että Matildaa ärsytti se kuinka monta kertaa aloin vollottaa silmiä päästäni viimeisen päivän kuvauksissa. Itkin niin paljon, että maskeeraajat, kampaajat ja muut näyttelijät olivat aivan tympääntyneitä minuun. Se summaa aika hyvin eniten tunteisiin menneen päiväni.

Devin Bright: Taisin pystyä pitämään itseni koossa kun kuvasimme, mutta heti lavasteista päästyäni aloin itkeä. Minulla oli mukavaa, mutta kun tiesin että kuvaukset päättyisivät, olin todella surullinen.

Austin Kane: Viimeinen päivä oli minulle aika samanlainen kuin mitä Devin kuvaili. Yritin käyttäytyä kuten normaalina työpäivänä, mutta heti kun “poikki” tuli huudetuksi ja saimme pikku aplodit, ajatus “vau, tämä on nyt ohi” iski tajuntaan ja yritin painaa siinä hetkessä kaiken mieleeni. Tim piti kauniin päätöspuheen joka osui suoraan sydämeen.


?

Elizabeth Mitchell: Voi hyvänen aika. Minusta oli ihana palata. Tiedättekö, minulla on sarjassa paljon hauskaa tekemistä, he keksivät Carolille aina lisää tekemistä ja antoivat sitä minulle todella paljon. Minulla on myös paljon hauskoja repliikkejä ja sarjan aikana Carol löytää itsensä.



Tim Allen: No raha! Ei, ei, ei. Oikeasti asia ei ole niin. Jack Burdittin käsikirjoitus veti puoleensa. Pyörittelimme eri teemoja ja yhdessä onnistuimme vastaamaan tarinassa tiettyihin kysymyksiin. Olen tarinapainotteinen tyyppi ja Jack työsti lisää asioita, jotka ehkä hankasivat sarjan ensimmäisessä jaksossa. No, en tahdo kertoa kuitenkaan liikaa.

Sarja on kuin pitkä elokuva ja tarinan järjestystä täytyi miettiä. Sen verran voisin kertoa, että kun alun perin tontut eivät lainkaan ihmetelleet ilmestymistäni Pohjoisnavalle löysä takki päälläni eikä ketään kiinnostanut, mitä tapahtui toiselle katolta pudonneelle tyypille, niin tähänkin vastaamme ja se on osa tarinaa. Liikaa paljastamatta, ensimmäinen jakso asettaa alun raiteilleen hienolla tavalla.



Tim Allen: Ei kovin hyvin. Tai ehkä se menisi hyvin kaikilla muilla paitsi Buzzilla. Tässä täytyy muistaa että Buzz on vain lelu. Joulupukki olisi hämmentynyt Buzzin liikkeistä, sillä hän on elossa vain kun kukaan ei katso, eikö vain? Joulupukki ajattelisi häntä leluna, “hmm, en muista tuoneeni tätä taloosi, kenen lapselle se oli?” Tim Taylor yrittäisi varmaan rakentaa Buzzista mielestään paremman version.

Kaikki nämä hahmot rakastavat perheitään, joten idea olisi mielestäni hyvä, mutta en voi olla ajattelematta miten vaikeaa se olisi pienelle Buzzille, joka ei leluna voisi liikkua ihmisten lähellä. Ehkä Joulupukki voisi taikuudellaan antaa hänelle mahdollisuuden olla elävänä ihmisten kanssa ja se voisi olla kiva päivä. Pistit minut miettimään asiaa. Tuostahan saisi elokuvan!.



Elizabeth Mitchell: Meillä oli hirveän hauskaa. Nauran aina kun olen Timin kanssa, mutta tällä kertaa mukana oli myös nuoriso ja he olivat iloinen joukko. He ovat hauskoja, ystävällisiä ja taitavia ja tunnelma oli juhlallisen hyväntuulinen. Tuntui aivan joululta ja koska tämä tapahtui koronarajoitusten jälkeen, lapset saattoivat jutella ja oleilla yhdessä. Meillä oli yhteisöllinen henki, heidän vanhempansa olivat paikalla ja tutustuin heihin kaikkiin. Oli aivan oikeasti mukavaa mennä aamulla töihin. Mitä sinä ajattelet, Tim? (Naurua)

Tim Allen: Sain työskennellä Elizabethin, Kalin, Devinin ja monien muiden kanssa. Muistan heidän nimensä ja jokainen heistä oli yksilöinä yllätys. Olen työskennellyt hienoissa elokuvissa hienojen työryhmien kanssa, mutta tämä koottiin nopeasti, tehokkaasti ja onnistuneesti. Työskentelimme paljon ja intensiivisesti ja halusimme saada sen välittymään katsojille. Nuoret näyttelijät olivat täysillä mukana ja kaikki onnistui hämmästyttävän hyvin työmäärästä huolimatta.



Tim Allen: En tiedä. Sanoin tälle ensiksi ei, kunnes pääsimme sopimukseen. Työskentelimme kovasti sen eteen, että tämä ikään kuin päättäisi koko elokuvasarjan. Ei ehkä täydellisesti, mutta vähän kuin kirja olisi sulkeutunut. Avasimme kyllä joitakin outoja ovia, joiden takaa emme lähteneet penkomaan enempää, koska kaikkeen ei ollut tarpeeksi aikaa. Joten en osaa sanoa, me osaamme tehdä kyllä juttumme maskeerauksen ja käsikirjoituksen kanssa mutta ehkä Disneyn väeltä kannattaa vielä kysyä aiheesta (naurua).

The Santa Clauses nyt Disney+-suoratoistopalvelussa.

Toimittajat: Nanne Kukkura, Manu Pärssinen
Käännös: Nanne Kukkura