Rock-musiikin suurimpiin ja menestyneimpiin yhtyeisiin lukeutuva Queen jysäytti melkoisen pommin jokin aika takaperin. Yhtye aikoi pistää pihalle ennen julkaisemattoman kappaleen, jolla kuultaisiin itsensä Freddie Mercuryn vokalisointia. Vaan mitäs ihmettä tämä oikein onkaan ja kuinka tämä on ylipäätään mahdollista, ehti moni jo kysellä. Sentään mitään henkimaailman yhteyksiä edesmenneeseen rokkikukkoon ei oltu otettu uuden musiikin tiimoilta, sillä nyt päivänvalon nähnyt kappale Face it Alone nauhoitettiin aikanaan "The Miracle" -albumin sessioissa. Arkistojen pohjalta yllättäen löytynyt, keskeneräiseksi jäänyt veto päätettiin saatella valmiiseen muotoon ja nyt lopputulos on saapunut
kaikkien ihmeteltäväksi.

Tämänlaiset projektit herättävät monenlaisia tuntemuksia. Päällimmäisenä on kysymys, mitkä ovat motiivit tällaisen julkaisun takana? Onko kyseessä röyhkeä rahastus ja selkeä pyhäinhäväistys vai onko taustalla vilpitöntä tahtoa jakaa ainutlaatuinen palanen yhtyeen historiaa fanikunnan ihasteltavaksi? Näistä ei koskaan tiedä, mutta kuunnellaan nyt kuitenkin kappale ensin ja tehdään tulkinnat sen jälkeen.

Painavilla rummuniskuilla starttaava kipale alkaa painostavissa fiiliksissä, hetkeä myöhemmin efektoitu melodia tuo surumielistä värikkyyttä kappaleeseen. Tasavahvaa ja perushyvää tunnelmointia. Mutta sitten niskavillat nousevat pystyyn ja kylmät väreet syöksevät koko vartalon hälytystilaan. Freddie Mercuryn ääni kaikuu kuin haudan takaa, tuoden haikeaan kappaleeseen uutta syvyyttä. Voi että tuota ääntä on kaivannut! On mahtavaa, kuinka upean kuulaasti ja kirkkaasti se soi edelleen vuonna 2022. Tai näin ainakin oma pääkoppa yrittää väittää, sillä vanhaa materiaaliahan tämä on. Yhtä kaikki, hyvältä kuulostaa! Puolenvälin tienoilla sekaan heitetään upea kitarasoolo, joka tihkuu tunnelmaa: aivan kuin kitara itkisi sävelensä Mercuryn muistolle. Loppukappale ei uutta pakettiin tuo. Balladimainen fiilistely on täynnä vahvaa tunnelmaa, vaikka veto yksinkertaisista palasista onkin rakennettu.

Sinällään on helppo ymmärtää, miksei Face it Alone aikoinaan The Miracle -albumille päätynyt. Se ei lopulta tarjoa mitään erikoista ollen hyvinkin tavanomainen Queen-kappale. Ei huono, mutta varsinaiselta levyltä löytyy monia huomattavasti parempiakin vetoja.

Nykypäivänä kappaletta ei kuitenkaan voi katsoa aivan näin yksinkertaisen vinkkelin lävitse. Biisin surumielinen tunnelma iskee juuri oikeaan paikkaan ja onhan se fakta, että itsensä Freddie Mercuryn upeaa tulkintaa kuuntelee enemmän kuin mielellään. Rahastuksesta ei siis missään nimessä voida puhua, vaikka Face it Alone tuntuukin enemmän jonkinlaiselta tribuutilta edesmenneelle laulajalegendalle kuin aidosti omilla jaloillaan seisovalta Queen-kappaleelta. Tämä ei kuitenkaan haittaa. Face it Alone on hieno osoitus siitä, että musiikki ja sen tekijät elävät ikuisesti kappaleidensa kautta. Ja onhan se mukava huomata, että maailmassa on edelleen ripaus taikaa, kun tämänlaisia yllätyksiä putkahtelee esille silloin tällöin.

Ensifiilis:
“Joskus musiikki on enemmän kuin osiensa summa. Lepää rauhassa, Freddie Mercury. Musiikkimaailma ei unohda sinua koskaan!”

-----------------------
V2.fin “Ensifiilistely” on artikkelisarja, jossa pureudutaan uuteen musiikkiin tuoreeltaan turhia kiertelemättä ja rennolla otteella. Kappaleiden synnyttämät tuntemukset puretaan parin pyöräytyksen jälkeen mitään suodattelematta ja kuvia kumartelematta. Tarjolla höpinää asiasta ja asian vierestä, näkökulmia totuuden ja tietämättömyyden välimaastosta.