Tällä viikolla Disney+-palveluun saapunut She-Hulk: Attorney At Law on uusin Marvel-universumiin sijoittuva sarja, mutta jälleen hieman eri twistillä. Sarjakuvissakin itsetietoisen sankarin sarja on sekoitus oikeussalidraamaa, komediaa, ihmissuhteita ja supervoimia. V2.fi pääsi osallistumaan haastattelutuokioon, jossa jutustelivat päätähti Tatiana Maslanyn (Jennifer Walters/She-Hulk) lisäksi Ginger Gonzaga (Nikki), ohjaaja ja tuottaja Kat Coiro sekä käsikirjoittaja ja tuottaja Jessica Gao, joka on kynäillyt muun muassa Rick and Mortya ja Silicon Valleyta.

Alla valittuja paloja tarinoinnista.



Tatiana: Miltä tuntui, kun kuulit, että sinusta tulee She-Hulk?

TM: Tässä showssa on hienoa se, että vaikka siinä on mukana valtavia Marvelin elementtejä, isoja kohtauksia, niin sitten saatammekin keskittyä She-Hulkin nettideittailuun tai häneen auttamassa isäänsä kantamaan tavaroita varastoon. Nuo pienet, herttaiset hetket saivat minut innostuneeksi tästä showsta.

Kat: Pidit ilmeisesti She-Hulk-sarjakuvista jo pienenä?

KC: Muistan selvästi, kuinka pienenä näin She-Hulkin lehden kannen kaikkien niiden miessankarien seassa. Ei se, että olisin tiennyt, kuka hän on, tai mistä on kyse, mutta se tunne jäi mieleen. Minä ostin sen sarjakuvan ja kun tämä show saapui elämääni, se oli kuin unelmien päätepiste.



Jessica: Mikä erottaa She-Hulkin muista MCU:n naissankareista?

JG: Sarjan erona elokuviin on se, että meillä on tilaa oppia enemmän hahmoista, oppia tuntemaan heidät henkilöinä. Tatiana pystyi alusta alkaen saamaan tämän hahmon tuntumaan oikealta ihmiseltä. Tuntuu, että hänellä on takanaan elämään, kokemuksia, suhteita, sukulaisia ja ystäviä. Ja että hänelläkin saattaa olla illalla erilainen fiilis kuin aamulla, tai erilainen huomenna kuin tänään. Kuten oikeastikin - hänen elämässään on hyviä ja huonoja hetkiä.

Kat: Mitä genreä sanoisit She Hulk: Attorney at Lawn olevan?

KC: Tähän vastaaminen ottaisikin aikaa, otimme vaikutteita monista genreistä. Helppo vastaus olisi, että se on puolen tunnin mittainen asianajajakomedia, mutta siinä on myös elokuvamaista laajuutta, draamaa, toimintaa, jännitystä…



Mikä oli tärkein asia, jonka halusitte siirtää sarjakuvista ruudulle?

JG: Tietenkin se neljännen seinän rikkominen, metatasot ja itsetietoisuus. Sarjakuvantekijä John Byrne sai minut rakastumaan tähän hahmoon. Sarjakuva ei ottanut itseään vakavasti ja se oli erilaista. Komedia oli minulle ykkössijalla, mutta sarjan näyttelijät tekivät hahmoista todellisempia.

Kat: Kuinka tasapainottelitte hauskuuden ja toiminnan välillä ohjatessasi kohtauksia?

KC: Se olikin se ehdottomasti suurin haaste. Toiminta ja tietokone-efektit vaativat paljon tarkkaa ennakkovalmistelua ja komedia on sen vastakohta: pitää olla rentoutta ja leikkisyyttä. Teimme muun muassa niin, että harjoittelimme etukäteen kaikki tekniset asiat, jotta voisimme sitten olla hieman rennompia kuvatessamme. Kaiken tämän tasapainottelu oli haasteellista, kaikki ne stuntit keskellä komediaa, joka usein on vain sitä, että osoitetaan kameralla huoneeseen, jossa ihmiset puhuvat.



Miksi Tatiana oli oikea valinta tähän rooliin?

JG: Se ei olisi voinut olla kukaan muu, siitä ei ollut oikeastaan edes keskustelua. Hänen aikaisemmista töistään tiesimme, että hänellä oli venymiskykyä ja hän pystyy esittämään ihmiselon monia puolia. Jenniferin hahmossa on erilaista se, että hän säilyttää tietoisuuden itsestään, vaikka hän muuttuukin ulkoisesti. Se on uudenlainen tapa kulkea läpi elämän ja se vaatii sellaista hienovaraista esiintymistä, joka Tatianalta onnistuu.

KC: On tärkeää, että hahmo on ensisijaisesti inhimillinen ja hän toi sen rooliin alusta lähtien. Hetki sitten oli vain sanoja paperilla ja nyt näen tämän oikean henkilön, jolla on tunteita, ihmissuhteita, tiedäthän? Lisäksi tiesin hänet vain draamanäyttelijänä, mutta hän on lisäksi superhauska.

Tatiana: She-Hulkille on tavallaan helpompaa kuin monille muille loikata supersankarin elämään. Mikä tässä roolissa sai sinut lähtemään mukaan?

TM: Hänen sisäinen konfliktinsa on kiinnostava, hän vastusteli voimiaan aluksi, koska hän oli jo rakentanut elämänsä ja oli työskennellyt kovasti päästäkseen lakimieheksi. Joten hänellä oli jo suunnitelmat valmiina. Ja kun tämä tapahtuu, hänen täytyy totutella siihen, että hänet nähdään aivan eri tavalla ja että häneltä odotetaan aivan erilaisia asioista siitä, millainen ja kuka hänen pitäisi olla. Näiden kahden ‘version’ välillä vaihtelu ja muiden suhtautuminen hahmoon oli todella mielenkiintoista. Kun luin käsikirjoituksen, halusin todella koekuvauksiin, koska se oli niin hauska ja arkinen … juuri sellainen, millaisesta supersankarisarjasta olen haaveillut. Ne kaikki pienet hetket suurien välissä.


Kuvat: Marvel Studios
Käännös: Manu Pärssinen