Testasin Bowers & Wilkinsin kuuloketuotantoa viimeksi vuosi sitten, kun annoin PI7-nappikuulokkeille niiden reilusta hintalapusta huolimatta lähes täydet tähdet. Napit ovat minulla edelleen matkakäytössä ja kuunteluelämys niiden kanssa vastaa edelleen hyvien kaiuttimien kuuntelemista. Kesäkuun lopulla B&W julkisti PX7 S2 -vastamelukuulokkeet, ja tällä kertaa odotustasonikin oli alusta alkaen korkeammalla, sillä nytkin liikutaan noin 400 euron hintaluokassa.


Ensimmäiset PX7:t julkaistiin vuosi sitten, enkä ole niihin henkiökohtaisesti tutustunut, mutta lehdistötiedote kertoo, että vaikka nekin olivat suositut, asioita on kaikin puolin viilattu - hintaa nostamatta: Ulkoasun designia on viimeistelty, materiaaleja vaihdettu priimammaksi, päähän sopivuutta parannettu, säilytystilan tarvetta pienennetty ja ääntä tuottaa ‘täysin uusi akustinen alusta’. Ilman vertailukohtaa pitänee vain tässä käydä läpi, miltä nämä seikat S2:ssa minusta vaikuttavat.

No, ulkoasu on ainakin kunnossa. Kuulokkeet saapuvat tyylikkäässä laatikossa, josta näkee, missä hintaluokassa liikutaan - pieni pikaopaskin on omassa lokerossaan, omassa pienessä kirjekuoressaan. PX7 S2 -mallia on tarjolla kokomustina tai vaaleanharmaina hopeisin aksentein, sekä tummansinisinä kultaisin koristein. Täytyy sanoa, että testiin saapuneet sinikultaiset ovat erinomaisen tyylikkäät vekottimet. Firman logo olisi voinut olla ehkä inasen pienemmällä, mutta pitäähän sitä sanaa levittää kadulla ja joukkoliikennevälineissä käyskennellessään. Paketissa tulee myös USB-C-lataus/yhteyspiuha, USB-C-3,5mm -audioliitäntäkaapeli sekä niin ikään tyylikäs kuljetusrasia, jonka sinisessä kannessa firman logo on tummalla kohokuvioinnilla. Joissain vastaavan hintaluokan kuulokkeiden lisävarusteissa olen nähnyt ehkä vielä enemmänkin panostusta pieniin yksityiskohtiin, jotka entisestään lisäisivät luksuksen fiilistä, mutta pääosassa ovat toki kuulokkeet.

Kuulokekupit taittuvat litteiksi säilytystä varten ja vaikka B&W:n appi tuleekin tarpeeseen (siitä lisää myöhemmin), on hienoa, että niistä löytyy myös fyysisiä painikkeita. Vasemmassa kupissa on ns. pikatoimintopainike (vakiona vastamelutilan vaihtaminen), oikeassa taas virtapainike, äänenvoimakkuuden säädöt ja monitoimipainike (pause, kappaleen vaihto jne.). Kaikki painikkeet ovat ergonomisesti hyvillä kohdilla, ja multipainikkeessa on erilainen tekstuuri, joten pienen treenin jälkeen oppii helposti, mitä painiketta on painamassa. Virtapainikkeen alla on lisäksi pieni valo, joka viestii värillään akun latauksen määrästä.

PX7 S2:t ovat testaamieni kymmenien ja kymmenien kuulokkeiden joukosta yhdet mukavimmista omaan päähäni. PX7 S2:t painavat hieman yli 300 grammaa ja niiden tyynyjen materiaali on juuri sopiva kompromissi pehmeyden ja tiiviyden välillä. Silmälasien pitäjiä ne eivät tosin sinänsä huomioi, kuten jotkin pelikuulokkeet. B&W jopa huomauttaa käyttöoppaassa, että lasien käyttäminen saattaa vaikuttaa kuunteluelämykseen. Käsittääkseni tieteellisten mittausten mukaan tämä pitääkin paikkansa, mutta henkilökohtainen kokemukseni on, ettei vaikutus ääneen kovin suuri voi olla. Sen sijaan ainakin näiden kuulokkeiden kanssa tuntuu, että laseilla (tai vaikkapa korvan ja kuulokkeen väliin jääneillä hiuksilla) on vaikutusta siihen, kuinka herkästi sensori reagoi (tai luulee reagoivansa) siihen, ovatko kuulokkeet korvilla vai ei ja keskeyttää musiikin toistamisen


Kun virtanäppäintä pitää hetken yläasennossaan, luurit sanovat “ready to connect” ja kännykän näyttö ehdottaa kuulokkeiden käyttöönottoa oikein niiden kuvan kera. “Ota käyttöön” -valinta vie lataamaan B&W:n “Music”-sovellusta ja hetken päästä kaikki onkin kunnossa. Sovelluksesta löytyy vastamelutilan vaihtaminen, varsin perustasoinen taajuuskorjain (vain yksinkertaiset bass- ja treble-säädöt), sekä mm. sen valinta, onko “kuulokkeet korvilla” -sensori päällä vai ei ja kuinka herkkä se on. Selvästi firmassa ollaan varauduttu siihen, että jotain ongelmia sensorin kanssa voi olla ja päädyinkin pitämään sitä vähiten herkässä asetuksessa tai jopa kokonaan pois päältä. Toivottavasti tätä vielä tuunataan tulevissa ohjelmistopäivityksissä. Luurit kuitenkin sammuttavat itsensä vartin käyttämättömyyden jälkeen.

Olen tottunut, että vastamelukuulokkeet juttelevat minulle painaessani painikkeita, mutta joskus vastaan tulee ärsyttäviäkin lausujia. PX7 S2:t kiertävät ainakin sen ongelman, sillä vastamelutilasta ilmoitetaan kolmella erilaisella kilahduksella: monotoninen “plip-plip” tarkoittaa että vastamelu- ja pass through -tila ovat pois päältä, mollivoittoinen “plip-plum” pass through -tilaa, jossa kuulee vielä osan ympäristön äänistä ja iloinen “plip-PLIP” sitä, että ollaan täydessä vastamelutilassa. Jos kuuntelee musiikkia, ei välttämättä havaitse, missä tilassa on, mutta muuten ympäristön huminoiden katoamisesta sen voi toki huomata. Koin äänimerkit jostain syystä vähän huonona käyttövastineena, mutta pikkuvika sinänsä, eikä edes varmasti kaikkien mielestä edes sitä.

Neljää mikrofonia hyödyntävä vastamelutoiminto on omiin korviini todella hyvä ja tyynyjen materiaali auttaa asiaa entisestään. Työpisteeni tuulettimen ja tietokoneen huminat katosivat totaalisesti, ja lisäksi testasin PX7 S2:ia sekä junassa että minulle perinteisellä pyykinpesukoneen vieressä istuskelulla. Toki tämän hintaluokan kuulokkeissa toiminnon pitääkin olla toimiva, koska kilpailu on kovaa. Minä olin Bowers & Wilkinsien melunpoistoon päivittäisessä käytössä varsin tyytyväinen, mutta todelliseen tulikokeeseensa luurit päässevät ensi vuonna kun taloyhtiön putkiremontti alkaa.

Bowers & Wilkinsin pressitiedote kertoo, että uudet kuuloke-elementit (40 mm) on tarkalleen aseteltu sellaiseen kulmaan, että päästään lähelle samaa stereoääntä kuin firman studioreferenssiluokan 800 Series Diamond -kaiuttimissa (ei tosin niin lähelle kuin tulevissa Px8:ssa, jotka maksavat lähes 200 euroa enemmän). Se, että kuulokkeita verrataan monitori/referenssikaiuttimiin, vahvistaa oikeastaan sitä mielikuvaa mitä niistä sainkin: äänikuva on lähes monitorimaisen tarkka, joten paljon riippuu siitä, millä pieteetillä äänite on studiossa talteen otettu.

Olen kerännyt yhdelle soittolistalleni laajemman äänenkuvan omaavia, hyvin taltioituja kappaleita ja muun muassa yksi vakioreferenssikappaleistani, London Electricityn Final View from the Rooftops sai ihokarvat pystyyn - hyvässä mielessä. Samoin erinomaisen hyvältä kuulosti kaikki akustinen sekä puheohjelmat, mutta kuunnellessani sekalaista soittolistaa, jolta saattoi löytyä vaikkapa yksityisten pikkutuottajien kotistudiossa koostamia kappaleita, huomasin joutuvani välillä säätämään sovelluksesta bassoa pienemmälle, välillä isommalle. Kyllä nämä silti ehdottomasti korkealaatuiseen musiikin kuunteluun ovat: kun hyvä kappale, laadukas tuotanto ja PX7 S2:t kohtasivat, korvilla, aivoilla ja Manulla oli hunajainen olo. Missään vaiheessa ääni ei säröytynyt tai puuroutunut ja uskallan olettaa, että monet kappaleista välittyivät kuuloelimiini hyvin paljolti sellaisina, kuin niiden tekijät ovat aikoneetkin.


Päädyin myös käyttämään kuulokkeita siten, että ne olivat USB-C:llä kiinni tietokoneessani, josta musiikki ja äänet tulivat, mutta koska ne olivat myös yhteydessä Bluetoothilla puhelimeeni, pystyin kätevästi vastaamaan puheluihin ottamatta kuulokkeita välillä pois päästäni. Kukaan soittajista ei pyytänyt toistamaan asioita, joten oletan, että PX7 S2:ien kaksi puhelumikrofonia tekevät työnsä.

Bluetoothista puheen ollen, se on 5.2 ja kuulokkeet tukevat aptX Adaptive -, AptX HD -, AptX -, AAC-, sekä SBC-codecceja ja tarpeellisia profiileja. Akulle luvataan 30 tunnin käyttöikää ja testattaessa ne selvisivät kokonaisen työviikon käyttötarpeista mainiosti ilman piuhojen kiinnittelyä. Kännyköistä tuttu pikalataus on yhä tutumpi ominaisuus myös langattomissa kuulokkeissa ja onkin aika vakuuttavaa, että vartin latauksella PX7 S2:t soivat taas yhden työpäivän verran lisää (lupaus on 7 tuntia).

Annan tähdet aina hinta/laatusuhteen perusteella ja isoin miinus kuulokkeissa on “korvilla olo” -sensorin heikko kalibrointi. Pieniä miinuksia voi löytää käyttöliittymästä sekä hieman monitorimaisesta äänestä, mutta monet sellaisesta myös pitävät, eikä kyseessä ole “pahin” tapaus. Koen saaneeni testiin kuulokkeet, joita 400 euron hintaluokassa voi odottaakin, joten kovin paljon tähdistä ei voi pois napsaista. Hintaluokassa on jonkin verran kovaa kilpailua, joten ominaisuuslistoihin kannattaa perehtyä tarkasti valintaa tehdessä - toki parasta olisi, jos kaikkia pääsisi kuuntelemaan.



Bowers & Wilkins PX7 S2
Hintaluokka: 429 eur
Lisätietoa: Bowers & Wilkins