Moon Knight on monille tuntemattomampi Marvel-hahmo, mutta niin ovat olleet monet muutkin, joita tv-ruuduille ja valkokankaille on viime vuosina ilmestynyt. Vaikka mukana on myös hieman huumoria, on Moon Knight kuitenkin tunnelmaltaan hyvin erilainen, kuin useimmat ison budjetin Marvel-julkaisut. Sarjan pääosaa, outoon tilanteeseen päätyvää Steven Grantia (ja hahmon toista puoliskoa Marc Spectoria) esittää Oscar Isaac (Dune, Star Warsit, Ex Machina). Mukana on egyptiläistä mytologiaa, seikkailua ja jopa psykologisia kauhuelementtejä. V2.fi osallistui haastatteluun, jossa olivat tentattavina Isaacin lisäksi päätähdet Ethan Hawke ja May Calamawy, ohjaajat Mohamed Diab (päävastuu), Justin Benson ja Aaron Moorhead sekä tuottaja Grant Curtis.

Grant, mikä hahmossa viehätti niin paljon, että Moon Knight haluttiin mukaan Marvel Cinematic Universeen (MCU)?

GC: No, uskoakseni Moon Night on ollut Kevin Feigen ajatuksissa aivan MCU:n alusta asti - hahmohan esiteltiin jo vuonna 1975 ja sai oman lehtensä vuonna 1980. Moon Knightin parissa on työskennellyt vuosikymmenten ajan mahtavia kirjoittajia ja taiteilijoita, joten tämä oli seuraava luonnollinen askel. Ja ajoitus on nyt sopiva.


Oscar, olet ollut mukana isoissa projekteissa. Mikä oli erilaista Marvelin maailmaan astuessa?

OI: Juttelimme Grantin, Kevinin sekä Mohamedin kanssa ja tässä tuntui olevan todellinen mahdollisuus tuoda jotain erilaista MCU:hun ja keskittyä hahmon sisäiseen kamppailuun. Käyttää egyptiläistä symboliikkaa ja supersankarigenren tyyliseikkoja kertomaan tämän hahmon sisäisestä taistelusta. Steven Grant on myös unohtumaton, erikoinen hahmo. Kun sain hahmon haltuuni ja esittelin lähestymistapani muille, se otettiin lämpimästi vastaan. Samalla ymmärsin, että tästä tulee minullekin luova seikkailu, jossa on mahdollisuuksia moniin yhteistyökuvioihin.

Mikä Steven Grantista / Marc Spectorista tekee sitten erilaisen sankarin?

OI: Tarina esitetään niin täysin hänen näkökulmastaan. Katsoja on hänen silmiensä sisällä ja näkee asioiden tapahtuvan, kokee ne samaan aikaan kuin päähahmokin. Siinä on jotain kauhistuttavaa. Stevenissä on myös erilaista huumoria, kuin mitä on nähty. Marvel on yhdistellyt komediaa ja toimintaa hienosti, mutta Stevenin myötä oli mahdollisuus tehdä erilaista komediaa: kun joku, joka ei tiedä olevansa hauska, on hauska. Marc on aika perinteinen synkkä kostaja, mutta hänestä tekee erityisen hänen sisällään asuva pieni britti.


May, hahmosi on Marcin ja Stevenin liittolainen, mikä hänessä sinua kiinnosti?

MC: On mahtavaa, kuinka vahva hän on, mutta samalla minusta oli hienoa, että mukana oli koko naiseuden kirjo. Hän on vahva, tavallisten ihmisten puolella ja taistelee sen puolesta, mihin hän uskoo, mutta hän on myös haavoittuva ja peloissaan.

Ethan, mikä sinun hahmossasi, Arthurissa sai sinut haluamaan mukaan tähän tarinaan?

EH: Elokuvien historia on täynnä tarinoita, joissa mielenterveyden ongelmia käytetään pahiksen pohjapiirustuksena. Sellaisia on lukemattomia, mutta Moon Knightissa kyseessä onkin sankari. On kiehtovaa, että tämä kuvio on käännetty päälaelleen. Pahiksena minä en voikaan olla sekopäinen, koska se on sankarin taakka, joten minun piti löytää selväjärkinen pahuuden voima. Kun sellainen 'realiteettien prisma' rikotaan, kaikki mitä yleisö näkee, on vinksahtaneesta näkövinkkelistä. Pahiksellekin se on mielenkiintoista, koska ei voi tietää, millaisena hänet oikein esitetään - onko hän oikeasti se, mitä nähdään? Omasta mielestään hän on kuitenkin pelastamassa maailmaa - hän uskoo olevansa osa suurta ratkaisua.

Mohamed, mikä tässä projektissa sai sinut innostumaan?

MD: Taustani on pienissä Lähi-idän seudulla tehdyissä indie-elokuvissa. Muistan, että ensimmäisessä puhelussamme Isaac kysyi, miksi halusin tehdä tämän. Kerroin hänelle jotain intiimien tarinoiden kertomisesta budjetin koosta huolimatta. Marvelilla oli oikea ajatus. Olin saanut tarjouksia ison budjetin elokuvista, mutta en saanut niihin yhteyttä kuten tähän: intiimi tarina, jonka ympärillä kuitenkin tapahtuu jotain suurta. Tavallinen ihminen, joka saa tietää, että hänen toinen identiteettinsä on supersankari. Se kiinnosti minua välittömästi. Toinen asia oli Egypti. Egyptiläisenä näen, kuinka Lähi-idän alueelta kotoisin olevat elokuvissa yleensä esitetään ja se, että nyt meidät nähdään aitoina ihmisinä Laylan hahmon kautta ja että Egyptikin on ihan oikeasti Egypti. Mukana oli lähes 1000 tekijää ja vaimoni auttoi minua idean esittelemisessä Marvelille. Olen niin onnekas. Tulee olemaan vaikeaa löytää parempi tiimi.

Oscar, monet sarjan parhaista kohtauksista ovat niitä, joissa käytännössä keskustelet itsesi kanssa. Kuinka lähestyit näitä kohtauksia näyttelijänä - kun käytännössä näyttelet kahta hahmoa yhden pään sisällä?

OI: No ensinnäkin palkkasimme veljeni Michael Hernandezin näyttelemään toista minua - hän on kuitenkin se, joka maailmassa on eniten minun kaltaiseni. Hän saapui ja näytteli joko Steveniä tai Marcia - aksentit mukaan lukien. Se auttoi todella paljon. Se, minkä en kuvitellut olevan teknisesti niin vaikeaa, oli päättää, kumpaa hahmoa esitän ensin ja sitten sulkea se päästäni, antaa veljelleni vinkkejä ja tehdä sama kohtaus toisella hahmolla. Näyttelemisessähän yksi hauskimmista asioista on se, että vastanäyttelijä saattaa tehdä jotain odottamatonta, johon pitää reagoida, mutta tässä se ei ollut mahdollista. Se oli haastavaa.

Mistä aksentit, varsinkin Stevenin vahva brittiaksentti, syntyivät?

OI: Enpä tiedä, tämä tapahtuu Lontoossa. Ja kun kysyimme, miksi Lontoossa, Marvelilta vastattiin että heillä on jo liian monta newyorkilaista hahmoa, joten oli muutoksen aika. Ajatuksena oli aluksi Englannissa asuva amerikkalainen. Rakastan brittihuumoria, The Officea ja Stath Lets Flatsia ja mietin, että tästä voisi nyt syntyä jotakin - entä jos hahmo olisikin britti? Entä jos Peter Sellersille tarjottaisiin Marvel-elokuvaa? Se johdatti minut Karl Pilkingtoniin (Ääliö ulkomailla -sarja)... ei niinkään hänen aksenttiinsa, vaan siihen että hän on hauska tietämättä olevansa hauska. Mieleeni tuli Lontoon juutalaisalue, koillis-Lontoon murteet ja päätin pysytellä siinä. Russell Kane oli toinen koomikko, jota kuuntelin paljon.


Mohamed, olet kertonut kuinka tämä sarja on sekoitus monia eri genrejä: kauhua, komediaa, toimintaa... Kuinka ohjaajat lähestyivät tällaista tunnelmaa?

MD: Osittain se johtuu siitä - ja puhun nyt egyptiläisenä, että egyptiläiset hassuttelevat vaikeissa tilanteissa. Vitsailemme hautajaisissa, niin se vain on. Tullessani mukaan, tunsin että projektissa on jo Marvel-viboja ja sitten Oscarin versio hahmosta vei sitä vähän eri suuntaan. Uskon, että jokainen täällä istuvista, ja muutkin laittoivat mukaan jotain, joka teki sarjasta vähän erilaisen. Olen saanut palautetta siitä, että Moon Knightin huumori “tuntuu erilaiselta” ja olen hyvin ylpeä siitä.

MD: Olen myös ylpeä siitä, ja kaikista meistä sen saavuttamisessa, että kaikkien noiden genrejen yhteen sovittaminen ei tunnu oudolta. On kauhua, toimintaa, komediaa, vakavaa draamaa - ja koskaan ei tuntunut siltä, etteikö homma sujuisi. Kaikki sekoittuu oikein sujuvasti. Oscarin piti tosin usein selittää minulle, mikä on hauskaa ja mikä ei, koska englanti ei ole äidinkieleni. Kerran kuitenkin onnistuin keksimään vitsin ja aloin tanssahtelemaan: “Olen hauska toisella kielellä!”. Sitä tapahtui hyvin harvoin ja hän muistaa sen.

Kuvasitte kohtauksia paikan päällä Unkarissa ja mm. Jordaniassa aavikolla. Onko teillä niistä päivistä joitain erityisiä muistoja?

EH: Yksi tulee mieleen, kun olimme Jordanian aavikoilla, juuri siellä jossa Arabian Lawrence kuvattiin. Tosin myös yllätyin siitä, kuinka hauskaa on näytellä green screenin edessä. Minulla on teatterikoulutausta, joten nautin siitä, asioiden kuvittelemisesta, sen kuvittelemisesta, että seisoin pyramidin päällä. Mutta kun olet oikeasti aavikolla, se on niin kaunista ja sitä tuntee jonkinlaisen yhteyden elokuvien historiaan. Ihmiset kohtelivat Jordaniassa meitä niin hienosti ja se kokemus antoi potkua kaikkien mielikuvitukselle, mikä taas laajensi sarjan visioita. Siellä oli hienoa olla.

Oscar ja May, kuinka se, että Oscar näytteli kahta hahmoa vaikutti dynamiikkaanne näytellessä - molemmilla hahmoillahan on erilainen suhde Laylaan?

MC: Oscar teki niin hyvää työtä, seurasin hänen tekemistään tarkasti. Hän oli … en kertonut sinulle, mutta olit minulle hyvin iso näyttelijäntyön opettaja läpi koko…

OI: Kyllä minä sen huomasin (nauraa) - ei sinun tarvinnut sitä kertoa.

MC: (nauraa). Eipäs nyt kehuta liikaa. Mutta hän ymmärsi sen syvällä tasolla. Kun hän oli toinen hahmoista, se oli tosiaankin kuin kaksi eri henkilöä, sen energian pystyi tuntemaan. Minun ei edes tarvinnut kysyä, kumpana hahmona hän oli. Marcin kanssa oli enemmän varuillani, Stevenistä taas halusin pitää huolta. Se oli vain niin syvältä kumpuavaa, oli mahtavaa työskennellä sinun kanssasi ja kokea se.

Sarja käsittelee paljon egyptiläistä mytologiaa. Tutustuitteko historiaan syvemmin, vai pysyittekö sarjakuvan raameissa?


EH: Meidän suurin etumme oli ohjaajamme Mohamed, joka koulutti meitä… hänen tapansa ajatella, puhua, leikata, kuinka hänen aivonsa toimivat, se on erilainen rytmi kuin mihin minä olen oppinut. Ja se oli mahtavaa. Se, kuinka toit mukaan egyptiläisiä näyttelijöitä ja kuinka lähestyit eri kohtauksia uniikista näkökulmasta ja se oli meille esiintyjille arvokkaampaa kuin mikään kirjaoppi. Ehkä olisi pitänyt opiskella itsekin enemmän, mutta tunsin, että Mohamedin kanssa olimme turvassa.

MD: Tämä vetää nöyräksi, mutta minun täytyy kertoa, että kun Ethan ja Oscar tulivat allekirjoittamaan sopimuksensa… Kaikkihan pitävät Ethania mahtavana, legendaarisena, itsenäisenä elokuvanäyttelijänä, joten hänen liittymisensä supersankarien maailmaan oli iso juttu. Kun Oscar otti häneen yhteyttä ja esittelimme tämän idean, pyysin, että hän ei lukisi käsikirjoitusta. Ei sillä, että se olisi huono, mutta halusin, että ote tarinaan tulee häneltä itseltään. Harrow-hahmo on tavallaan hänen luomuksensa, kaikilla on ollut siinä osansa, mutta se on hänen lapsensa. Joten se, että hän luotti meihin ja teki sopimuksen… Hän kertoi minulle, että se oli ensimmäinen kerta 35 vuoteen kun hän suostuu johonkin lukematta käsikirjoitusta.

EH: Täytyy kyllä sanoa, että isoon budjettiin liittyy usein suuria pelkoja ja vastuussa olevat ihmiset ovat hirveän kontrolloivia, mikä rajoittaa luovuutta. Tämä koko kokemus, Grantin ja Marvelin ja kaikkien kanssa, on sen vastakohta. Olette kääntäneet menestyksenne itsevarmuudeksi ja sen itsevarmuuden siihen, että kyllä, me kokkaamme teidän keittiössänne, mutta kunhan pysymme keittiössä, voimme tehdä mitä haluamme. Oli paljon leikittelyä sekä kokeilua ja sen hyväksymistä, että joskus mennään metsään ja tyhmiäkin ideoita voi esittää. Oscarilla oli valtava intohimo osallistua ja kun näyttelijällä on vahva ote hahmoonsa ja hän haluaa osallistua täysillä, hyviä asioita tapahtuu.

EH: Ja sitä on hyvä yhteistyö. Te kaikki annoitte sen tapahtua ja te kerroitte minulle että niin tulee tapahtumaan. Joskus käy toisin kuin luvataan ja siksi ei kannattaisi tehdä sopimuksia lukematta käsikirjoitusta. Olen hyvin iloinen, että tein niin ja sarjasta tuli entistä parempi kun se muovautui matkan varrella.

OI: Eli tarinan opetus on se, että älä koskaan lue käsikirjoitusta (nauraa).

EH: Jep.

Moon Knight saapuu Disney + -suoratoistopalveluun 30.3.

Kuvat: © Marvel Studios