V2.fi testasi: Canon PowerShot ZOOM -kamera
Kamera kiikarissa vai kiikari kamerassa?
Canon on tunnettu paitsi kameroistaan, myös mainiosta optiikastaan ja sitä kautta myös kuvanvakaajilla varustetuista kiikarituotteistaan. Tähän kategoriaan putoaa myös aikaisemmin tänä vuonna julkaistu uusi PowerShot -sarjalainen nimeltä ZOOM, jonka nimestä voikin jo päätellä sen olevan vahvan optisen zoomin ympärille rakentuva laite.
ZOOM on oikeastaan sähköinen monokulaari, jossa on kolme polttoväliasetusta: 100 mm (f/5.6), 400 mm (f/6.3) sekä 800 mm, joka on digitaalinen suurennos 400 mm:n asetuksesta. Vastaavasti suurennokset ovat 1.2x, 4.8x ja 9.6x. Näiden kolmen asetuksen välillä kierretään kameran päältä, heti etsimen yläpuolelta löytyvää Zoom-painiketta painamalla.
Suuren ja erottuvan Zoomin vierestä löytyvät virta- ja Menu-painikkeet ja etsimen alapuolelta taas diopterisäätö sekä Photo- ja Rec-nappulat, joista Photo on puoliksi pohjaan painuva ja vastaa valokuvien lisäksi myös manuaalitarkennuksesta (yhden pisteen tarkennus) ja Rec videotallennuksesta. Napit osuvat mukavasti peukalon ja etusormen ulottuville, kun laitetta pidellään yhdellä kädellä. Ne erottuvat kylliksi toisistaan niin, että kontrollointi onnistuu vaivattomasti, vaikka monokulaaria ei laskisi silmänsä edestä välillä pois.
Laite on mitoiltaan pieni ja kevyt (33,4 mm x 50,8 mm x 103,2 mm, paino n. 145 g) ja sopii sellaisenaan hyvin myös takintaskuun, mutta mitään linssinsuojuksia, tulppia tai edes suojaavaa kantopussia ei tule mukana. Tämä on mielestäni puute, sillä selkeästi ulkoilijalle ja urheiluharrastajalle suunnattu tuote tarvitsee kuljetuksessa suojaa, etenkin siksi, ettei muovinen kotelointi sisällä pöly- tai kosteussuojausta. Lisäksi diopterisäätö voi mennä itsekseen uusiksi, kun laite pyörii laukun tai taskun pohjalla. Huoleni koskee myös helposti avattavaa muistikortti- ja liitinlokeron luukkua, joka on rungossa kiinni vain ohuella silikonisuikaleella. Luukun hukkuminen voisi vähintäänkin ärsyttää.
Laite vaatii aina käynnistyksen, vaikka sillä ei olisikaan tarkoitus tallentaa mitään. Tästä päästäänkin akunkestoon: pelkästään läpi tiirailemalla eli EVF-tilassa kiinteästi asennettu akku saattaa kestää yli tunnin verran, mutta video- ja valokuvaus rokottaa virtaa tehokkaammin ja sitä riittääkin kovassa käytössä vain noin tunniksi. Akun lataus tyhjästä täydeksi kestää noin parin tunnin verran ja siihen sopii ainoastaan USB-C–USB-C-laturi. Sopiva johto tulee paketissa mukana, mutta virta-adapteria ei. Pidän tästä ympäristöystävällisestä lähestymistavasta, sillä monesta kotitaloudesta löytyy jo yhteensopiva laturi, latausportti tai virtapankki (9V, väh. 2A). Oma mokani oli, etten ensin tajunnut tätä ja yritin ladata laitetta USB-C–USB-A-laturista, mikä ei tietenkään tuottanut mitään tulosta. Latausjohdon tyyppi oli ilmaistu paketissa tulleissa käyttöohjeissa ehkä hiukan liian tulkinnanvaraisesti, mutta syy latauksen käynnistymättömyydelle löytyi onneksi nopealla googlailulla.
Virransäästöominaisuuksista tärkeimmät ovat automaattisen sammutuksen ajastussäätö sekä se, että 0,39-tuumainen OLED-näyttö sammuu, kun laiteen läpi ei katsota. Etsimen yläpuolella oleva valotunnistin on fiksu ominaisuus, joka ei vaadi käyttäjältään erillistä käyttöönottoa. Etsimen läpi paistava näyttö on kirkas ja selkeä. Yksinkertaistetut valikot erottuvat helposti ja katselutilassa se osoittaa pienillä, näytön sivuilla näkyvillä merkeillä akun varauksen ja valitun polttovälin. Rec-nappulaa painettaessa näytölle ilmestyy nauhoitetun videoleikkeen kulunut aika minuutteina ja sekunteina. Photo-painike taas esittää asetetun kellonajan, tarkennuksen ja valotuksen kompensaation säädöt sekä jäljellä olevien kuvien määrän. Lisäksi langattomien yhteyksien tilaa ilmaisevat logot näkyvät alareunassa. Infrormaatiota on siis ajoittain ruudulla paljonkin, mutta niin, ettei se häiritse varsinaista kuvan ottoa lainkaan. Koska suljinääntä ei ole, kuvan ottaminen osoitetaan väläyttämällä näyttöä mustana (laiteohjelmistoversio 1.1.0). Merkki on selkeä, samoin videokuvauksen ajaksi ilmestyvät kuvasuhdepalkit sekä ruudulla näkyvä punainen nauhoitusvalo.
Pikkuinen kameralaite tallentaa kuvat ja videot MicroSD/SDHC/SDXC-kortille, jolle ei ole annettu maksimikapasiteetin rajaa. ZOOM suostuu tallentamaan videota enimmillään 9 minuuttia ja 59 sekuntia kerrallaan, jonka päätteeksi laite saattaakin jo tuntua melkoisen lämpimältä. Video tallennetaan aina 1080p-resoluutiolla, mutta kuvataajuudeksi voi valita PAL-asetusten puolelta 25 fps tai NTSC-asetuksista 24 tai 30 fps. Videon pakkauslaatuna on H.264 ja bitrate jää keskimäärin 30 Mbps:n pintaan, äänen näytetaajuus on 48,0 kHz ja bitrate 256 kbps. Kuten tästä voi päätellä, on videon kokonaislaatu lähimpänä edullisempien ja keskihintaisten älypuhelimien vastaavaa laatua. Valokuvien koko on kiinteät 4000 x 3000 pikseliä (JPEG) ja valokuvaustilassa voi valita yksittäisen kuvan tai sarjakuvauksen väliltä. ISO-arvo säätyy automaattisesti välillä 100–3200, mikä tarkoittaa, ettei ZOOM pidä pimeästä, mutta kykenee vielä jonkinlaiseen tarkuuteen hämärän puolella. Suljinajat taas säätyvät välillä 1/30–1/8000 s. Valotuksen kompensaation rajaa voi säätää käsin valikosta, samoin automaattitarkennuksen asetuksen (yhdistetty tila tai keskialueen tarkennus). Värilämpötilan säätö on myös täysin automaattinen.
Automatiikka on viety määrällisesti pitkälle laitteen helppokäyttöisyyttä ajatellen. Yksi tärkeä osa sitä on myös optinen, neljällä akselilla operoiva kuvanvakaaja. Siinä, missä kohotettu käsi tai kaksikin voivat aiheuttaa tärinää, tuntuisi vakaaja kompensoivan sitä tehokkaasti kämmeneen mahtuvaan kokoonsa nähden. Täydellinen se ei toki ole, mutta mielestäni oikein riittävä siihen käyttöön, johon laite on suunnattu. Välillä testikäytön aikana tosin harmitti, että valotus polttaa oletusasetuksilla helposti kirkkaita alueita puhki ja automaattitarkennuksella on toisinaan vaikeuksia löytää maaliin. Pienet parannukset näissä olisivat vaikuttaneet kuvanlaadun tuntuun jo positiivisemmin. Valkotasapaino useimmiten toimi hyvin, vaikka se suosi selvästi viileämmän puolelle jäävää värilämpötilaa.
Stereomikrofonit, jotka löytyvät laitteen etupuolelta, poimivat ääntä ympäristöstä kohtuullisella voimakkuudella. Mitään hekumallista kuuntelukokemusta ne eivät tarjoa, etenkin kun optiikan äänet tallentuvat myös rungon kautta videolle, mutta kontekstuaaliseen ympäristöäänen tallennukseen ne riittävät mainiosti.
Kuvien ja videoiden katselu suoraan ZOOMin ruudulta tökkii, sillä se on tehtävä valikon kautta ja ruudut ja videot on selattava yksi kerrallaan. Laite ei myöskään sisällä kaiuttimia, joten ääniä ei siitä voi kuulla suoraan. Canonin Camera Connect -älypuhelinsovellus tuo tähän kuitenkin avun: WiFin tai Bluetoothin kautta kameralaitteeseen yhdistettävä sovellus sallii katsella ja ladata kuvia ja videoita puhelimen välityksellä ja seurata myös suoraa livevideota kamerasta – loistava ominaisuus myös monokulaarin läpi tiirailevan urheilufanin tai luontoretkeilijän mahdollista seuruetta ajatellen. Myös kuvausasetuksia voi säätää suoraan sovelluksesta, menemättä kameran valikkoon.
Palatakseni vielä kuvanlaatuun: kuten jutun kuvat ja videot osoittavat, 100 mm ja 400 mm polttoväliasetukset ovat kaksi aika tiukkaa vaihtoehtoa ja suunnitellut juuri tietynlaisen zoomin tarpeeseen. 800 mm suurennos on toki laadultaan tuplasti heikompi kahteen muuhun asetukseen verrattuna, mutta silti harrastelijamittapuulla yksityiskohdiltaan mielestäni hyväksyttävä. Parempi kuvanlaatu ja suurempi akku ja vaikkapa roiskevesisuojaus olisivat olleet mukavia ominaisuuksia, etenkin hintaluokka huomioiden, mutta kompaktina sähköisen monokulaarin ja pitkälle automatisoituja kameratoimintoja ja käyttäjäystävällistä helppoutta yhdistävänä laitteena Canon PowerShot ZOOM on oiva esimerkki siitä, miten täyttää yksi kuluttajalaitemarkkinoilla olemassa ollut kolo.
Seuraavat videot havainnollistavat, mitä laitteen paketista löytyy ja kuinka automatiikka mukautuu videokuvauksen aikana.
Canon PowerShot ZOOM
Hintaluokka: 350 €
Lisätietoa: Canon
ZOOM on oikeastaan sähköinen monokulaari, jossa on kolme polttoväliasetusta: 100 mm (f/5.6), 400 mm (f/6.3) sekä 800 mm, joka on digitaalinen suurennos 400 mm:n asetuksesta. Vastaavasti suurennokset ovat 1.2x, 4.8x ja 9.6x. Näiden kolmen asetuksen välillä kierretään kameran päältä, heti etsimen yläpuolelta löytyvää Zoom-painiketta painamalla.
Suuren ja erottuvan Zoomin vierestä löytyvät virta- ja Menu-painikkeet ja etsimen alapuolelta taas diopterisäätö sekä Photo- ja Rec-nappulat, joista Photo on puoliksi pohjaan painuva ja vastaa valokuvien lisäksi myös manuaalitarkennuksesta (yhden pisteen tarkennus) ja Rec videotallennuksesta. Napit osuvat mukavasti peukalon ja etusormen ulottuville, kun laitetta pidellään yhdellä kädellä. Ne erottuvat kylliksi toisistaan niin, että kontrollointi onnistuu vaivattomasti, vaikka monokulaaria ei laskisi silmänsä edestä välillä pois.
Laite on mitoiltaan pieni ja kevyt (33,4 mm x 50,8 mm x 103,2 mm, paino n. 145 g) ja sopii sellaisenaan hyvin myös takintaskuun, mutta mitään linssinsuojuksia, tulppia tai edes suojaavaa kantopussia ei tule mukana. Tämä on mielestäni puute, sillä selkeästi ulkoilijalle ja urheiluharrastajalle suunnattu tuote tarvitsee kuljetuksessa suojaa, etenkin siksi, ettei muovinen kotelointi sisällä pöly- tai kosteussuojausta. Lisäksi diopterisäätö voi mennä itsekseen uusiksi, kun laite pyörii laukun tai taskun pohjalla. Huoleni koskee myös helposti avattavaa muistikortti- ja liitinlokeron luukkua, joka on rungossa kiinni vain ohuella silikonisuikaleella. Luukun hukkuminen voisi vähintäänkin ärsyttää.
Laite vaatii aina käynnistyksen, vaikka sillä ei olisikaan tarkoitus tallentaa mitään. Tästä päästäänkin akunkestoon: pelkästään läpi tiirailemalla eli EVF-tilassa kiinteästi asennettu akku saattaa kestää yli tunnin verran, mutta video- ja valokuvaus rokottaa virtaa tehokkaammin ja sitä riittääkin kovassa käytössä vain noin tunniksi. Akun lataus tyhjästä täydeksi kestää noin parin tunnin verran ja siihen sopii ainoastaan USB-C–USB-C-laturi. Sopiva johto tulee paketissa mukana, mutta virta-adapteria ei. Pidän tästä ympäristöystävällisestä lähestymistavasta, sillä monesta kotitaloudesta löytyy jo yhteensopiva laturi, latausportti tai virtapankki (9V, väh. 2A). Oma mokani oli, etten ensin tajunnut tätä ja yritin ladata laitetta USB-C–USB-A-laturista, mikä ei tietenkään tuottanut mitään tulosta. Latausjohdon tyyppi oli ilmaistu paketissa tulleissa käyttöohjeissa ehkä hiukan liian tulkinnanvaraisesti, mutta syy latauksen käynnistymättömyydelle löytyi onneksi nopealla googlailulla.
Virransäästöominaisuuksista tärkeimmät ovat automaattisen sammutuksen ajastussäätö sekä se, että 0,39-tuumainen OLED-näyttö sammuu, kun laiteen läpi ei katsota. Etsimen yläpuolella oleva valotunnistin on fiksu ominaisuus, joka ei vaadi käyttäjältään erillistä käyttöönottoa. Etsimen läpi paistava näyttö on kirkas ja selkeä. Yksinkertaistetut valikot erottuvat helposti ja katselutilassa se osoittaa pienillä, näytön sivuilla näkyvillä merkeillä akun varauksen ja valitun polttovälin. Rec-nappulaa painettaessa näytölle ilmestyy nauhoitetun videoleikkeen kulunut aika minuutteina ja sekunteina. Photo-painike taas esittää asetetun kellonajan, tarkennuksen ja valotuksen kompensaation säädöt sekä jäljellä olevien kuvien määrän. Lisäksi langattomien yhteyksien tilaa ilmaisevat logot näkyvät alareunassa. Infrormaatiota on siis ajoittain ruudulla paljonkin, mutta niin, ettei se häiritse varsinaista kuvan ottoa lainkaan. Koska suljinääntä ei ole, kuvan ottaminen osoitetaan väläyttämällä näyttöä mustana (laiteohjelmistoversio 1.1.0). Merkki on selkeä, samoin videokuvauksen ajaksi ilmestyvät kuvasuhdepalkit sekä ruudulla näkyvä punainen nauhoitusvalo.
Pikkuinen kameralaite tallentaa kuvat ja videot MicroSD/SDHC/SDXC-kortille, jolle ei ole annettu maksimikapasiteetin rajaa. ZOOM suostuu tallentamaan videota enimmillään 9 minuuttia ja 59 sekuntia kerrallaan, jonka päätteeksi laite saattaakin jo tuntua melkoisen lämpimältä. Video tallennetaan aina 1080p-resoluutiolla, mutta kuvataajuudeksi voi valita PAL-asetusten puolelta 25 fps tai NTSC-asetuksista 24 tai 30 fps. Videon pakkauslaatuna on H.264 ja bitrate jää keskimäärin 30 Mbps:n pintaan, äänen näytetaajuus on 48,0 kHz ja bitrate 256 kbps. Kuten tästä voi päätellä, on videon kokonaislaatu lähimpänä edullisempien ja keskihintaisten älypuhelimien vastaavaa laatua. Valokuvien koko on kiinteät 4000 x 3000 pikseliä (JPEG) ja valokuvaustilassa voi valita yksittäisen kuvan tai sarjakuvauksen väliltä. ISO-arvo säätyy automaattisesti välillä 100–3200, mikä tarkoittaa, ettei ZOOM pidä pimeästä, mutta kykenee vielä jonkinlaiseen tarkuuteen hämärän puolella. Suljinajat taas säätyvät välillä 1/30–1/8000 s. Valotuksen kompensaation rajaa voi säätää käsin valikosta, samoin automaattitarkennuksen asetuksen (yhdistetty tila tai keskialueen tarkennus). Värilämpötilan säätö on myös täysin automaattinen.
Automatiikka on viety määrällisesti pitkälle laitteen helppokäyttöisyyttä ajatellen. Yksi tärkeä osa sitä on myös optinen, neljällä akselilla operoiva kuvanvakaaja. Siinä, missä kohotettu käsi tai kaksikin voivat aiheuttaa tärinää, tuntuisi vakaaja kompensoivan sitä tehokkaasti kämmeneen mahtuvaan kokoonsa nähden. Täydellinen se ei toki ole, mutta mielestäni oikein riittävä siihen käyttöön, johon laite on suunnattu. Välillä testikäytön aikana tosin harmitti, että valotus polttaa oletusasetuksilla helposti kirkkaita alueita puhki ja automaattitarkennuksella on toisinaan vaikeuksia löytää maaliin. Pienet parannukset näissä olisivat vaikuttaneet kuvanlaadun tuntuun jo positiivisemmin. Valkotasapaino useimmiten toimi hyvin, vaikka se suosi selvästi viileämmän puolelle jäävää värilämpötilaa.
Stereomikrofonit, jotka löytyvät laitteen etupuolelta, poimivat ääntä ympäristöstä kohtuullisella voimakkuudella. Mitään hekumallista kuuntelukokemusta ne eivät tarjoa, etenkin kun optiikan äänet tallentuvat myös rungon kautta videolle, mutta kontekstuaaliseen ympäristöäänen tallennukseen ne riittävät mainiosti.
Kuvien ja videoiden katselu suoraan ZOOMin ruudulta tökkii, sillä se on tehtävä valikon kautta ja ruudut ja videot on selattava yksi kerrallaan. Laite ei myöskään sisällä kaiuttimia, joten ääniä ei siitä voi kuulla suoraan. Canonin Camera Connect -älypuhelinsovellus tuo tähän kuitenkin avun: WiFin tai Bluetoothin kautta kameralaitteeseen yhdistettävä sovellus sallii katsella ja ladata kuvia ja videoita puhelimen välityksellä ja seurata myös suoraa livevideota kamerasta – loistava ominaisuus myös monokulaarin läpi tiirailevan urheilufanin tai luontoretkeilijän mahdollista seuruetta ajatellen. Myös kuvausasetuksia voi säätää suoraan sovelluksesta, menemättä kameran valikkoon.
Palatakseni vielä kuvanlaatuun: kuten jutun kuvat ja videot osoittavat, 100 mm ja 400 mm polttoväliasetukset ovat kaksi aika tiukkaa vaihtoehtoa ja suunnitellut juuri tietynlaisen zoomin tarpeeseen. 800 mm suurennos on toki laadultaan tuplasti heikompi kahteen muuhun asetukseen verrattuna, mutta silti harrastelijamittapuulla yksityiskohdiltaan mielestäni hyväksyttävä. Parempi kuvanlaatu ja suurempi akku ja vaikkapa roiskevesisuojaus olisivat olleet mukavia ominaisuuksia, etenkin hintaluokka huomioiden, mutta kompaktina sähköisen monokulaarin ja pitkälle automatisoituja kameratoimintoja ja käyttäjäystävällistä helppoutta yhdistävänä laitteena Canon PowerShot ZOOM on oiva esimerkki siitä, miten täyttää yksi kuluttajalaitemarkkinoilla olemassa ollut kolo.
Seuraavat videot havainnollistavat, mitä laitteen paketista löytyy ja kuinka automatiikka mukautuu videokuvauksen aikana.
 |
Canon PowerShot ZOOM
Hintaluokka: 350 €
Lisätietoa: Canon
Keskustelut (0 viestiä)
Kirjoita kommentti