V2.fi testasi: Netgear SXK30 Orbi Pro Mini -wifi-Mesh-järjestelmä
Wifi-overkill pieneen toimistoon tai kotikäyttöön
V2.fi:ssä on arvioitu Netgearin Orbi -Wifi-Mesh-laitteita ennenkin ja tällä kertaa saimme taas Pro-lisänimellä varustettuja laitteita kokeiltavaksi. Nimensä mukaisesti ne on tarkoitettu ammattilaiskäyttöön, siis toimistoihin ja tuotantolaitoksiin, mutta näinä aikoina monen toimisto on kotona, joten kärräsin Mini-version omaan kerrostalohuoneistooni. Mikko virittelee sitten laitteen isoveljen toimistollemme myöhemmässä artikkelissa. Viimeksi moisia on testattu vuonna 2017 (linkki artikkeliin).
Paketin sisältö onkin selvästi suunnattu yrityksille; mukana on mm. tarra, jonka voi lätkäistä lasioveen ja kertoa, että tässä pytingissä wifiä pyörittää Netgear. Sen lisäksi paketista löytyy pieni ohjevihkonen, reititin, tukiasema, lattamallinen verkkokaapeli, virtalähteet sekä seinäkiinnitystarvikkeet.
Asustan perheeni kanssa kohtuullisen kokoisessa, täynnä väliseiniä, ovia ja käytäviä olevassa 70-luvun kerrostaloasunnossa, jonne taloyhtiön hankkima internet tulee täsmälleen yhden perimmäisen huoneen nurkkaan. Koska olen verkkoasioissa tumpelo ja aikaansaamaton sekä köyhä, olen jatkanut verkon olohuoneen puolelle seinänvierustaa menevällä kaapelilla, jonka toisessa päässä on Netgear Nighthawk X6 (testi). Se sitten jakaa muutaman kaapelin televisiolle, digiboksille ja pelikonsolille, sekä lähettää langatonta internetiä eteenpäin. Systeemi toimii kohtuullisesti, mutta pojan huoneen kiinni olevan oven toiselle puolelle ei aina kovin luotettavasti. Alla Speedtest-tulos silloisesta tilanteesta.
Päätin poistaa Nighthawkin yhtälöstä, koska kaiken järjen mukaan Orbin pitäisi hoitaa sen tehtävät ja olisi jopa minun mittapuullani järjetöntä vain lisätä se edellisen perään ja näin saada kotitalouteen kolme eri wifi-verkkoa. Lisäksi Orbi Pro Minit ovat huomattavasti olohuoneystävällisempiä ulkonäöltään - Darth Vader -hämähäkin sijaan ne näyttävät enemmänkin design-maljakoilta. Olohuoneen hyllyn kyljessä Orbi Pro Mini onkin huomattavasti sirompi ja eteisaulan pöydän koriste-esineiden joukosta sitä hädintuskin erottaa.
Tärkein ohjeistus löytyi heti paketin kyljestä: “3 HELPPOA vaihetta”, joista ensimmäinen oli Netgear Insight -sovelluksen lataaminen kännykälle. Netgear-tili vaaditaan, mutta sellainen minulla jo oli Nighthawkin myötä. Seuraava vaihe oli laitteen kytkeminen sähköihin sekä verkkopiuhaan.
Tässä vaiheessa huolestuin älyvaloistani, sillä kuten tiedettyä, ne eivät toimi 5 GHz:n langattomissa verkoissa. Pieni googlaus kuitenkin kertoi, että tukiasemassa on kaksi radiota, joista toinen on 2,4 GHz. Itse asiassa yhdessä laitteiston mainoskuvassa esitellään esimerkkiä, jossa toimistoon on viritetty neljä verkkoa: yksi työntekijöille, yksi viihdekäyttöön, yksi älylaitteille ja yksi vieraille.
Seuraava vaihe oli QR-koodin skannaus tukiasemassa olevasta tarrasta, verkon nimeäminen ja pääkäyttäjän salasana. Sitten Insight haki laitepäivitykset, buuttasi reitittimen ja muutaman klikkauksen jälkeen laite oli käyttövalmis. Lähestulkoon pyörittelin silmiäni, sen verran simppeliksi touhu on tehty.
Sen jälkeen vuorossa oli satelliitin kytkentä. Vein sen pöydälle lähemmäksi keittiötä sekä pojan huonetta ja liitin virtajohdon. Sitten ihmettelinkin hetken, kun sovelluksesta ei suoranaisesti löytynyt selkeää ohjetta satelliitin lisäämiseksi - se näkyi jo listalla, mutta ei kytkettynä. Ruutuja selaillessani appi sitten jo ilmoittikin, että homma hoidettu, täällä on nyt satelliitti ja se on kytkettynä, haluatko että ajetaan firmware-päivitys? No kyllä kiitos!
Vaikka jotkut kohdat asennuksessa kestivät juuri sen verran pitkään, että aloin neuroottisen paranoidisti epäillä, että jotain meni vikaan, ei Orbi-meshin asentaminen voisi näin poropeukalon näkökulmasta juuri helpompaa olla.
Viimeinen vaihe (ennen sitä, että kävisin kaikki talon wifi-laitteet läpi ja vaihtaisin niiden asetukset), oli vielä lisätä aliverkot ja niiden tekemiselle olikin selkeä kohta-kohdalta-ohjeistus. Sen avustuksella naksuttelin internet-of-thingsejä varten oman verkon. Orbi-muutoksen myötä pojan tietokoneella Speedtest näytti alla olevan mukaiselta, eli latausnopeus oli yli kaksinkertaistunut, ja oli lähes sama, kuin nopeus omalle koneelleni piuhaa pitkin. Ping oli hieman heikompi, mutta eipä tähän kerrostaloon paljon parempaa voi toivoakaan.
Tämä nyt ei vielä kuitenkaan ottanut juurikaan hyötyä irti Orbi Pro Minin ominaisuuksista, joten seuraavaksi laitoin wifi-6-verkkokortin hankintaan. Verkkokaupasta mukaan tarttui noin 60 euron hintainen TP-Linkin Archer TX3000E. En uskonut, että tilanne siitä paljon muuttuisi, mutta olisipa sekin sitten testattu. Lopputulos oli muutaman megatavun nousu latausnopeudessa. Eli nyt poikani huoneessa, suljetun oven takana, on langattomasti jotakuinkin täsmälleen saman nopeuksinen internet kuin itselläni piuhan kanssa suoraan Elisan modeemista. Kohtuullisen vaikuttavaa.
Onko Orbi Pro Mini overkill kotikäyttöön kerrostaloasuntoon? Ehkä, kun perusversiompikin on tarjolla. Omassa taloudessani kuitenkin kulutetaan aika paljon kaistaa työn tekemiseen, pelaamiseen ja striimauspalveluihin, sekä langallisesti, että langattomasti. Orbi Pro Minit ratkaisivat verkko-ongelmani ja nyt kotiwifi on (ainakin jonkin aikaa) futureproof.
Netgear SXK30 Orbi Pro Mini
Hintaluokka: 330 eur
Lisätietoa: Netgear
Paketin sisältö onkin selvästi suunnattu yrityksille; mukana on mm. tarra, jonka voi lätkäistä lasioveen ja kertoa, että tässä pytingissä wifiä pyörittää Netgear. Sen lisäksi paketista löytyy pieni ohjevihkonen, reititin, tukiasema, lattamallinen verkkokaapeli, virtalähteet sekä seinäkiinnitystarvikkeet.
Asustan perheeni kanssa kohtuullisen kokoisessa, täynnä väliseiniä, ovia ja käytäviä olevassa 70-luvun kerrostaloasunnossa, jonne taloyhtiön hankkima internet tulee täsmälleen yhden perimmäisen huoneen nurkkaan. Koska olen verkkoasioissa tumpelo ja aikaansaamaton sekä köyhä, olen jatkanut verkon olohuoneen puolelle seinänvierustaa menevällä kaapelilla, jonka toisessa päässä on Netgear Nighthawk X6 (testi). Se sitten jakaa muutaman kaapelin televisiolle, digiboksille ja pelikonsolille, sekä lähettää langatonta internetiä eteenpäin. Systeemi toimii kohtuullisesti, mutta pojan huoneen kiinni olevan oven toiselle puolelle ei aina kovin luotettavasti. Alla Speedtest-tulos silloisesta tilanteesta.
Päätin poistaa Nighthawkin yhtälöstä, koska kaiken järjen mukaan Orbin pitäisi hoitaa sen tehtävät ja olisi jopa minun mittapuullani järjetöntä vain lisätä se edellisen perään ja näin saada kotitalouteen kolme eri wifi-verkkoa. Lisäksi Orbi Pro Minit ovat huomattavasti olohuoneystävällisempiä ulkonäöltään - Darth Vader -hämähäkin sijaan ne näyttävät enemmänkin design-maljakoilta. Olohuoneen hyllyn kyljessä Orbi Pro Mini onkin huomattavasti sirompi ja eteisaulan pöydän koriste-esineiden joukosta sitä hädintuskin erottaa.
Tärkein ohjeistus löytyi heti paketin kyljestä: “3 HELPPOA vaihetta”, joista ensimmäinen oli Netgear Insight -sovelluksen lataaminen kännykälle. Netgear-tili vaaditaan, mutta sellainen minulla jo oli Nighthawkin myötä. Seuraava vaihe oli laitteen kytkeminen sähköihin sekä verkkopiuhaan.
Tässä vaiheessa huolestuin älyvaloistani, sillä kuten tiedettyä, ne eivät toimi 5 GHz:n langattomissa verkoissa. Pieni googlaus kuitenkin kertoi, että tukiasemassa on kaksi radiota, joista toinen on 2,4 GHz. Itse asiassa yhdessä laitteiston mainoskuvassa esitellään esimerkkiä, jossa toimistoon on viritetty neljä verkkoa: yksi työntekijöille, yksi viihdekäyttöön, yksi älylaitteille ja yksi vieraille.
Seuraava vaihe oli QR-koodin skannaus tukiasemassa olevasta tarrasta, verkon nimeäminen ja pääkäyttäjän salasana. Sitten Insight haki laitepäivitykset, buuttasi reitittimen ja muutaman klikkauksen jälkeen laite oli käyttövalmis. Lähestulkoon pyörittelin silmiäni, sen verran simppeliksi touhu on tehty.
Sen jälkeen vuorossa oli satelliitin kytkentä. Vein sen pöydälle lähemmäksi keittiötä sekä pojan huonetta ja liitin virtajohdon. Sitten ihmettelinkin hetken, kun sovelluksesta ei suoranaisesti löytynyt selkeää ohjetta satelliitin lisäämiseksi - se näkyi jo listalla, mutta ei kytkettynä. Ruutuja selaillessani appi sitten jo ilmoittikin, että homma hoidettu, täällä on nyt satelliitti ja se on kytkettynä, haluatko että ajetaan firmware-päivitys? No kyllä kiitos!
Vaikka jotkut kohdat asennuksessa kestivät juuri sen verran pitkään, että aloin neuroottisen paranoidisti epäillä, että jotain meni vikaan, ei Orbi-meshin asentaminen voisi näin poropeukalon näkökulmasta juuri helpompaa olla.
Viimeinen vaihe (ennen sitä, että kävisin kaikki talon wifi-laitteet läpi ja vaihtaisin niiden asetukset), oli vielä lisätä aliverkot ja niiden tekemiselle olikin selkeä kohta-kohdalta-ohjeistus. Sen avustuksella naksuttelin internet-of-thingsejä varten oman verkon. Orbi-muutoksen myötä pojan tietokoneella Speedtest näytti alla olevan mukaiselta, eli latausnopeus oli yli kaksinkertaistunut, ja oli lähes sama, kuin nopeus omalle koneelleni piuhaa pitkin. Ping oli hieman heikompi, mutta eipä tähän kerrostaloon paljon parempaa voi toivoakaan.
Tämä nyt ei vielä kuitenkaan ottanut juurikaan hyötyä irti Orbi Pro Minin ominaisuuksista, joten seuraavaksi laitoin wifi-6-verkkokortin hankintaan. Verkkokaupasta mukaan tarttui noin 60 euron hintainen TP-Linkin Archer TX3000E. En uskonut, että tilanne siitä paljon muuttuisi, mutta olisipa sekin sitten testattu. Lopputulos oli muutaman megatavun nousu latausnopeudessa. Eli nyt poikani huoneessa, suljetun oven takana, on langattomasti jotakuinkin täsmälleen saman nopeuksinen internet kuin itselläni piuhan kanssa suoraan Elisan modeemista. Kohtuullisen vaikuttavaa.
Onko Orbi Pro Mini overkill kotikäyttöön kerrostaloasuntoon? Ehkä, kun perusversiompikin on tarjolla. Omassa taloudessani kuitenkin kulutetaan aika paljon kaistaa työn tekemiseen, pelaamiseen ja striimauspalveluihin, sekä langallisesti, että langattomasti. Orbi Pro Minit ratkaisivat verkko-ongelmani ja nyt kotiwifi on (ainakin jonkin aikaa) futureproof.
Netgear SXK30 Orbi Pro Mini
Hintaluokka: 330 eur
Lisätietoa: Netgear
Keskustelut (0 viestiä)
Kirjoita kommentti