Olen omistanut elämäni aikana reilusti toistakymmentä puhelinta ja yli puolet niistä ovat olleet Nokian logolla varustettuja. Nykyään Nokia-luureja valmistuttaa kotimainen HMD Global Taiwanissa ja viimeksi testailin alle 80 euroa maksavan Nokia 8000 4G -puhelimen. Jo silloin pohdiskelin, miltä maistuisi vähän reilumman hintaluokan nyky-Nokia ja jokin aika sitten pöydälleni saapuikin X20, jonka myyntihinta on 399 euroa.


Yhtään valehtelematta ensimmäinen ajatus ottaessani X20:n laatikostaan oli: “onpas se nätti”. Paksuudeltaan X20 on ohuempi (9,1 mm) kuin tämänhetkinen käyttöluurini (Motorola moto g100 - arvio täällä) ja pidin X20:n petrolin värisestä (“Nordic Blue”) taustasta sekä tutusta kameroiden ympyräasettelusta. Etukamera on keskitetty, isohko pinhole ja luurin paksuhkoilta reunoilta löytyvät assistenttipainike, äänensäätöpainikkeet, virtapainike sormenjälkitunnistimella, yksi kaiutin, USB-C-latausliitin sekä 3,5 mm kuulokeliitäntä. Akku on (useimmiten sen luvatut kaksi päivää peruskäyttöä kestävä) 4470 mAh ja käyttöjärjestelmänä mukava puhdas Android 11.

Puhelimessa on 8 gigatavua muistia ja 128 gigaa tallennustilaa, mutta 480 5G Snapdragon ei pysty aina vastaamaan puhelimen kuvankäsittelyhaasteisiin, vaikka peruskäytössä - ja jopa peleissä yhdessä Adreno 619:n kanssa - se on riittävän sujuva. Nokian 60-hertsinen LCD-näyttö on 6,67 tuumaa 1080x2400 -resoluutiolla, eikä minulla ole sen toimivuudesta tai väritoistosta oikeastaan valittamista, vaikka teknologialtaan se maistuu hieman vanhentuneelta vuonna 2021. Kevätaurinkoisenakin päivänä ruudun näkymistä sai melkein aina selvää ja se reagoi kosketuksiin liukkaasti.


Kosketuksista puheen ollen, HMD:llä on tehty hyvä ratkaisu sormenjälkitunnistimen siirtämisestä virtapainikkeeseen ja se, kuten myös kasvojen tunnistus puhelimen avaamiseen, toimivat moitteettomasti, käytännössä erittäin hyvin. Bonuksena on myös mainittava, että puhelin tulee ruudunsuojakalvo asennettuna suoraan kaupasta ja laatikosta löytyy myös kerman värinen, luontoystävällinen (kompostoitava) suojakuori.

Erityisesti X20:n kanssa mainostetaan sen kameraominaisuuksia ja faktalistan lukeminen onkin pääpiirteiltään vakuuttavaa: pääkamera on 64 megapikseliä (quad) ZEISSin linsseillä ja AI-avustuksella. Neljän kameran ryppäästä löytyy lisäksi 2 MP syvyyskamera, 2 MP makrokamera sekä 5 MP ultrawide-linssi. Etupuolella on 32 megapikselin selfienapsuttelija. Erikoisominaisuuksia videokuvauksen softapuolella ovat mm. Dual sight multi cam mode sekä Cinema mode.


Dual sight multi cam mode tarkoittaa sitä, että etu- ja takakamerat kuvaavat samaan aikaan. Tätä ominaisuutta on näkynyt jo muillakin valmistajilla (mm. viimeisimmässä puhelinarviossani moto g100:ssa), mutta X20:ssa kiva lisäkikka on se, että kuvien suhdetta saa vapaasti muutettua, joten esimerkiksi konserttia kuvatessa oman naaman saa halutun kokoiseksi reunaan ja pääpaino on sillä, mitä edessä tapahtuu. Cinema mode muuttaa videokuvausnäkymän entistä laajemmaksi (21:9) ja jossain määrin ammattimaisemmaksi. Mukana on valkobalanssin sekä ISO:n säätö ja H-log-HDR-tila, joka sallii videon myöhemmän värimäärittelyn. Aluksi hämmästelin sitä, että näytön väritoisto katosi H-log-tilassa kuvatessa ja teki ulkona kuvaamisesta hankalaa, mutta tähänkin löytyi erillinen korjauspainike - asia on siis otettu huomioon.




Ruutukaappaukset perusvideosta, Cinema Mode -videosta ja värimääritellystä Cinema Mode-videosta.

X20:n testiaika osui kiireisimpiin työviikkoihin, joten en ehtinyt kaksin käsin uppoutua Cinema Moden saloihin. Sen huomasin kantapään kautta, että pitää ottaa huomioon, millä sovelluksella ja missä järjestyksessä hlog-videoita luurilla editoi. Jos käyttää Androidin perussoftaa esim. videon tärinöiden tasaamiseen, sen jälkeen värimäärittelyä ei voikaan enää tehdä. Myös Nokian mainostama (ja mielestäni melko mauton) ominaisuus on Zeiss (tm) -linssiheijastusten lisääminen videoihin, eikä sitäkään voi hlog-pätkiin tehdä. En kyllä halunnutkaan. Värimäärittelyä ei voi tehdä vapaasti, eikä esim. internetistä voi ladata lisää vaihtoehtoja, vaan pärjätä täytyy luurin tarjoamilla noin kymmenellä vaihtoehdolla. Erityisen tyytyväisenä nyökkäilen Nokian OZO Audio -teknologialle, jonka äänentallennus ei ole minua vielä toistaiseksi pettänyt.



X20 tarjoaa myös ominaisuuden, jolla valokuvat voi vesileimata haluamallaan pienellä tekstillä - asettelumahdollisuuksia on monia - tai jopa ladata oman logon. Vaikka laitoin sen päälle asetuksista, jostain syystä kuvissa leimaa ei kuitenkaan näkynyt. Ei, vaikka yritin eri vaihtoehdoilla, ilman HDR:ää ja niin edelleen. Saattaa olla, että ennakkoon saadussa puhelimessa oli vielä jokunen bugi ohjelmistoissa, mutta tätä testatessani X20 oli julkaistu jo useita päiviä sitten virallisestikin.

Luovuin jokin aika sitten Nokia 9:n käyttämisestä, vaikka siinä oli teknisesti erinomaiset kamerat. Ongelma oli kuitenkin se, että ne oli laitettu aivan liian tehottomaan puhelimeen, joten softa jumitteli, hidasteli ja jätti tekemättä asioita. X20:ssa on inasen samoja oireita, välillä videoiden käsittely kesti todella kauan ja jäi muutaman kerran jumiinkin, mutta yleensä luuri kuitenkin teki mitä pitikin. Mielestäni AI:n kuvaprosessointi ei sekään X20:ssa aina tehnyt parasta A-luokkaa, ja varsinkin 5 MP:n laajakuvakuvissa tarkkuus loppui nopeasti. Hintaluokan huomioon ottaen pärjäisin kyllä X20:n kameroiden kanssa monessa tilanteessa, vaikka hehkutettu videopuoli jätti lopulta vähän valjun fiiliksen - mikään ominaisuus ei toiminut aivan niin hyvin kuin ennakkoon haaveilin.




Jos hakee isonäyttöistä, kohtuuhintaista 5G-puhelinta, joka on tyylikkään näköinen ja suunnattu sosiaalisiin medioihin videopätkiä lataaville, X20 kannattaa katsastaa. Saman hintaluokan valtavasta kilpailijajoukosta se erottuu edukseen lähinnä lupauksella 3 vuoden kuukausittaisista Android-päivityksistä, mikä on vallan reilua. Odotin X20:lta ehkä enemmän, mikä kuvastuu tähtimäärässä.



Nokia X20
Hintaluokka: 399 eur
Lisätietoa: Nokia.com