Fani: se kohtaus on tulossa. Toinen: ai mikä, sillä niitä on useita. Amazon: katso reaktiovideo siitä!

Tuo haisee salaliitolta, mutta "sen" odottaminen piristää pilottijaksoa, vaikkei ensimmäinen "se" murskannut todellisuudentajuani.

The Boys -sarjan tavoin Invincible kopioi Justice Leagueta ja lähtee viemään tarinaa rajumpaan eli teoriassa aikuisempaan suuntaan. Nuori päähenkilö on Teräsmiehen vastineen poika. Hän osaa odottaa sitä, että supervoimat aktivoituvat teini-iässä, ja isä auttaa totuttelemaan niihin, joten tarinan ensimmäinen vaihe on vaisumpi versio vaiheesta, jossa Spider-Man sanoo woohoo ja kutoo trikoot. Oletan sen olevan täysin tarkoituksellista. Sarjassa on sitä "potentiaalia", johon viittasin eilen: homma ei oikeasti toimi vielä, mutta lupaus paremmasta koukuttaa.

The Boys julisti heti, että mitä tahansa äärimmäisen törkeää saattaa tapahtua. Sitten sitä on saanut odotella, että jotakin tapahtuu.

Invinciblen aloittava tappelu supertiimin ja parin örkin välillä ilmaisee, että liike-energia on huomionarvoista ja ettei tämä ole lauantaiaamun lelumainos, mutta sarjalla ei ole kiire provosoida paatuneita. Veikkasin, että piirretty pikakelaa selitysten ohi puristaakseen toisenkin tappelun 20 minuuttiin, mutta banaalius venyykin kolmeen varttiin ja niinpä "sillä" lopetuksella on sopivasti painoa pilottijaksojen standardeilla.

Sarjastakin vastaavan Robert Kirkmanin alkuperäinen sarjakuva on kiitelty, joten hyvässä lykyssä kliseiden kattava kloonaus on vain tehokas tapa esitellä asetelma. Parodia tämä ei ole, vaikka vitsejä löytyy.


Jakso 1-2 >

Katsottu: Amazon Prime