Rick and Morty. Speed Racer. Cats. Olen ylpeä siitä, että tunnistan täysosumat ensisilmäyksellä.

Intoilin varovaisesti parin Rick and Morty -tyypin uutuudesta, koska täysosuman selkeä mukailu ei rakennu samalle luovalle energialle. Silti ensimmäiset jaksot ovat hiuksenhieno pettymys - vaikka janoan lisää. "Mitä tahansa saattaa tapahtua", mutta villi veripalttu on yhtä lähellä yläasteikäisten sarjakuvia ja Paradise PD:tä kuin Rick and Mortya.

En voi tiivistää asetelmaa tehokkaammin kuin sarja tekee itse heti. Planeettansa menettäneet alienit ovat asuneet lähiössä vuoden. Ihmiset ketuttavat "faijaa", joka saattaisi räjäyttää maapallon, jos osaisi. Alienit tappavat ja turmelevat viattomia vahingossa ja tahallaan, mutta vaikuttavat välillä perusjampoilta, eli sarja koettaa yllättää arkisuudellakin.

Iso puute on "straight man", eli taho, joka hämmentyy samaistuttavasti kuin Morty. On ahdasmielisiä ihmisiä, mutta yhteiskunta kohauttaa olkapäitä jopa otuksille, joita alienit luovat molemmissa jaksoissa. Joskus alienit huolestuvat seuraamuksista, mutta niitä ei tunnu tulevan. Alienit ihmettelevät ihmisiä - mutteivät oikeita ihmisiä, niin sanotusti.

Varmasti visio vielä kehittyy ja selkeytyy. Kun rasismia esiintyy ja alienit vaivautuvat salaamaan puuhansa, jännitteitä alkaa näkyä. Absurdit pahat teot voivat toimia voimafantasiana eli juhlia oikeutta olla erilainen, jos olet vaikka keskimääräistä junttia fiksumpi sarkastinen nörttimamu. Tasa-arvoista ihmishahmoa ei tarvita siihen fantasiaan, mutta Ned Flandersin tyylinen naapuri auttaisi sitä.

Alienit luovat kissamiehen nähtyään sellaisen lastenohjelmassa. Kissa kysyy: ette kai aio panna minua? Alienit vastaavat: ei, ei, ei! Alienit tahtovat vain hengailla mm. baarissa. Jos alienit vilkaisisivat toisiaan sanomatta mitään ja siirtyisimme baariin, uskoisin sarjaan enemmän.


Jaksot 1-3 ja 1-4 >

Katsottu: Disney+

PS. V2.fi haastatteli jokin aika sitten sarjan tekijöitä ja ääniä, Justin Roilandia, Thomas Middleditchiä ja Sean Giambronea.