Devs on vuoden lupaavin scifisarja Westworldin jälkeen, pääpirun ollessa leffoilla Ex Machina ja Hävitys (Annihilation) läpimurron tehnyt Alex Garland. Kiroilin silti ääneen, kun huomasin jaksojen olevan puolet uutisoitua pidempiä. Olen ahnehtinut liikaa katsottavaa ja oletin saavani tahdista kiinni ennen loppua (16.4.).

Mainostettu perusidea on erikoisen selkeä välimuoto Garlandin edellisistä. Partainen nero puuhaa jotakin mullistavaa metsään pykätyssä laitoksessa. Nuorempi mies kutsutaan sinne. Kun mies katoaa, tyttöystävän on selvitettävä totuus. Siinä oli käytännössä ensimmäisen jakson sisältö. Toisaalta miehen kohtalo näytetään katsojille saman tien ja partaneron puuhien yleiset ilmansuunnat paljastetaan näennäisesti.

Maija Mehiläisen pesän ja mummoni vanhan pöytäkellon risteytykseltä näyttävässä laitoksessa ihmetellään supertietokoneen koodia. Todellisuuden luonteesta on ilmeisesti paljastunut jotakin. Kadonnut mies pääsi mukaan ennustettuaan kohtalaisella menestyksellä, miten mato liikkuu, joten onko kaikki ennalta päätettyä? Westworld totesi juuri, että on, mutta tyystin eri asemista. Ehkä sarjat täydentävät toisiaan ja elämän tarkoitus paljastuu lähiviikkoina.

Uhkaava tunnelma ja nyrjähtäneet kuvat kukaties jäävät mieleen. On lupaavaa näyttelemistä. Valmistaudun puremaan mitä tahansa filosofista ajatelmaa, mutta ei yleisluontoisuus vielä koukuta. Jakso on keskivaiheilla menossa sinne, mitä oikeasti tahdomme nähdä, joten on outoa, kun loppu joudutaan käyttämään perustason asetelman viimeistelyyn: se, mikä rakenteessa on dynaamista, tekee naispäähenkilön esittelystä kankeaa. Mietin joutessani, saattaako valvontakamerakuvan manipulointi alustaa jotakin, mutta esimerkiksi se ei tunnu muulta kuin scifipartojen perustempulta.


Jakso 2/8 >

Katsottu: HBO Nordic