Surun 5. vaihe: hyväksyminen. Oscar-gaala tarjoaa leffavinkkejä Putous-tason jännityksellä ja Niinistön kättelyglamourilla. Gaala on myös outoa "identiteettipolitiikkaa", jossa suvakit raivoavat toisilleen. Se oli viimeinen pisara - ennen vuoden taukoa ja hyväksymistä - kun juontaja loukkaantui anteeksipyyntönsä vääränsävyisestä suvaitsemisesta. Pätevin juontaja olisi kissaa silittelevä Blofield-imitaattori, joka paijaa koiraakin ja käyttää hansikkaita ja äänenmuunninta peittääkseen syrjivän totuuden sukupuolesta ja ihonväristä. Juontajaa ei tänä vuonna edes etsitty.

Hyväksyn kaiken. Palaan sotimiseen vain kuvaa maalatakseni. Sysimusta Lupita Nyong'o on vakioaiheitani ja tänäkin valkoisena yönä voisimme suuttua, kun hän jäi vaille ehdokkuutta. Lumoavan omituinen suoritus tuli kauhupätkässä Us, joita ei yleensäkään palkita. Lumoavuuteen eli siihen, tuntuuko suoritus vahvalta vai elämää suuremmalta, vaikuttaa joskus se, kenet äänestäisit missiksi tai misteriksi, ja hyväksyn sen, että Lupita ja karvaiset alastomat naiset ovat eksoottisia valintoja. Cats on lumoavampi kuin kaikki Oscar-ehdokkaat, mutta ei haittaa, että Cats kisaa vain 8 kultaisesta vadelmasta. Kissojen syrjintä olisi viimeinen Oscar-skandaali, jossa olisi tuoreuden tuntua, mutta satiirin virittely väheksyisi vähemmistöjä, joten aion puhua pelkkää asiaa.

Jojo Rabbit on ainoa ehdokas, joka ei paranisi, vaikka hahmot olisivat kissoja. Kun leffasta uutisoitiin, veikkasin mielikuvitus-Hitlerin olevan Roger Rabbitin tyylinen jänis. Se ei muuttaisi paljoa, mutta jos natsit ja juutalaiset olisivat saman lajin eläimiä, sanoma menisi rautalangan puolelle, ja jos he olisivat eri lajeja, signaalit sotkeutuisivat, koska päähenkilö ei ole syntynyt natsiksi. Parasite on Jojon tasolla satiirina, mutta Parasiten hyödyttömät pohatat ja juonikkaat palvelijat voisivat totta mooses olla kissoja ja hiiriä, tai torakoita, kuten leffa itse ehdottaa.


Tämä on helppo ymmärtää, vaikka olisit eri mieltä: "näytellyn" Leijonakuninkaan eli sen fotorealistisen taksidermia-show'n pitäisi olla näytelty Leijonakuningas tyyliin Cats. Lavamusikaaliversio on sitä. Cats kiihottaa visioimaan, kuinka esimerkiksi Mufasan tallominen näyteltyjen lehmien toimesta voisi vertautua siihen, kuinka jalkapallo, alennusmyynti ja muut uskonnot johtavat yhteisöllisyyteen.

The Irishman olisi parempi kissoilla, mutta on muutakin sanottavaa. Nuorennettu Robert De Niro näyttää kuusikymppiseltä. Tekijät ovat mainostaneet hakeneensa mm. valaistuksella eri tyylejä eri vuosikymmenille, ja se on yleinen huomio, että nuorta De Niroa kannattaa ajatella vanhuksen muistona. Ehdokkuuksia tuli siis unenomaisuudesta? Huonous onkin ominaisuus? Catsin tehosteita on potkittu kuin naapurin kollia, vaikka Cats selkeästi hakee unilogiikkaa ja sijoittuu mielentilaan, eikä edes fantasiamaailmaan.

Mutta millä perustelulla The Irishman tai tarina 1. maailmansodasta, avioerosta, kilpa-autoista tai seksuaalisesta häirinnästä olisi parempi kissoilla? Lyhyesti:

Kuvittele Paula Koivuniemen laulavan kissapuvussa vailla ironiaa: "Sua tarvitsen - sydänystäväksi karvaisen naisen." Tuttua. Ihmiseloon liittyvää. Ja silti niin absurdia, että kohtauksen täsmällistä merkitystä on ajateltava. Vanha on uutta.


Pidemmin:

Cats ei voita Oscar-ehdokkaita tarinalla tai sanomalla, mutta tarjoamalla vaihtelevia tunnelmia se osoittaa monien elokuvien puutteet. Mystinen jännitys, karkea komedia, sinisilmäinen satu, räiskyvä melodraama ja vanhuksen filosofointi: kaiken sen voi toteuttaa tavalla, joka pakottaa aivot luomaan uusia yhteyksiä. Päässäni soi usein Catsin aloitusbiisin simppeli kohta "allegoriset kissat, metaforiset kissat, tilastolliset kissat ja mystiset kissat", koska se muistuttaa, mitä leffa sanoo symbolisen kerronnan mahdollisuuksista.

Quentin Tarantino yleensä luo kliseillä "uusia yhteyksiä", mutta Once Upon a Time ... in Hollywood ei aivoja huolla: historiallista murhaa käsitellään epäkypsästi, kun uhrin jalkoja on nuoleskeltu elokuvateatterissa, niinpä tietenkin. Jos kaikki leffat kertoisivat kissoista, vain muutamien tulisi olla pornahtavia kabareita, mutta Tarantinolle tekisi terää virittää vaihteeksi vertaus jalkafetissistään vaikka häntiin zoomailemalla.

Pikku naisia on ensimmäinen Oscar-elokuva, jonka lehdistönäytöksen jätin väliin kissojen puutteen vuoksi. Tarina siitä saako nainen kirjoittaa on teknisessä mielessä vanhentunut Fifty Shades of Greyn osoitettua, että kyllä saa ilman taitoakin. Vertauksena ja tunnelataukseltaan Pikku naisia on ikivihreä, mutta omistan edellisen Oscar-tason version DVD:n, ja turhautuneena kirjoittajana tarvitsen lupauksen käsikirjoittajan sielukkaista kieroumista, ennen kuin koen uudestaan tarinan, jossa kirjoittaja mukamas ei ole oma pahin vihollisensa.

Nämä mielipiteet olivat järjettömiä, mutta Joker ansaitsi 11 ehdokkuutta - varmasti. Positiivisesti ajateltuna Joker auttaa unohtamaan klassisimman murheeni, eli leffoista kertovien leffojen suosimisen, sillä en saa otetta siitä, missä määrin suosio johtuu Martin Scorsesen klassikkojen nostalgisesta kopioimisesta ja missä määrin puolipätevästä yhteiskuntakritiikistä ja vahvasta pääosasuorituksesta. Joker olisi realistisempi kissaversiona, kuten useimmat hulluuteen vajoamiset.




Punaisen maton lähetys alkaa, kun Crystal Snow'n tyylinen luova drag queen heittää pari joutavaa sanaa Spike Leen eli kulttuurisodan vakituisen, joskus ärsyttävän ja pääasiassa arvokkaan soturin kanssa. Tämä oli testi. Fiilikseni ovat hyvät. #OscarsSoWhite mainitaan, mutta tarvetta tukea protestia tai kieltää protestoimasta ei synny. Keskityn riisumaan tähtiä katseellani ja kuvittelemaan heidät karvaisiksi.

Cats on edustettuna: James Corden lupaa jakaa palkinnon Rebel Wilsonin kanssa. Kummatkin ovat vattuehdokkaita näyteltyään läskejä kissoja.

Kristen Wiig näyttelee kissaa pian olettaen, että Wonder Woman 1984 toteuttaa Cheetah-roiston asiallisesti. Vuosi 1984 sallisi Wiigin näytellä hiirulaista, jota supervoimatkin jännittävät, kunnes hän Cats-lavamusikaalin nähtyään voimaantuu sekoilemaan karvainen perse paljaana kuten sarjakuvissa. Jos aivoni olisivat virittäytyneet kommentoimaan pukuja, tekisin sen tässä, sillä Wiigin asu vertautui merimakkaraan ja naisten intiimituotteeseen lyhyen välähdyksen aikana.

Gaala alkaa kivasti laulellen ja sitten laulaja heittää väliin repliikin, jonka mukaan juhlimme tänään naisohjaajia, vaikkei yhtäkään ole ehdolla. Chris Rock ja Steve Martin jatkavat läppää vastaavista epäkohdista "hyvässä hengessä". #OscarsSoOscars.

Paras miesnäyttelijä sivuroolissa

Tom Hanks - A Beautiful Day in the Neighborhood
Anthony Hopkins - Kaksi paavia
Al Pacino - The Irishman
Joe Pesci - The Irishman
Voittaja: Brad Pitt - Once Upon a Time ... in Hollywood

Hopkins ja Pacino ovat teräviä kuin aina, mutta myös elämäntyö-Oscar Pittille sopii. Poliittisessa puheessa on oivallusta, jota uupui gaalan alusta ja jopa leffasta: Pitt mainitsee saavansa enemmän aikaa kuin Donald Trumpin oikeudenkäynnin todistajat ja veikkaavansa, että Tarantinon leffa oikeudenkäynnistä päättyisi toisin.

Paras animoitu lyhytelokuva

Dcera
Voittaja: Hair Love
Kitbull
Memorable
Sister

Olen nähnyt useita puheenvuoroja liittyen afrikkalaisten hiusten arvostamiseen ja liikutun, kun kulttuuri yritetään normalisoida lapsien itsetunnon vuoksi. Tämä on myös hyvä väli selventää, että vaikka tahdon irtisanoutua ihmiskunnasta mm. itseään pakkomielteisesti muokkaavien aikuisten vuoksi, en aio ottaa häntäimplanttia tai edes kissatatuointia. Odottelen, että te muut teette sellaista ja irtisanoudun sitten, kun olen viimeinen luomu.

Paras alkuperäinen käsikirjoitus

Marriage Story
Once Upon a Time ... in Hollywood
Voittaja: Parasite
Taistelulähetit - 1917
Veitset esiin - kaikki ovat epäiltyjä

Parasite sai 6 ehdokkuutta käsikirjoituksen vuoksi. Hyvässä lykyssä se saa Emmyjä käsikirjoituksesta leikatuilla kohtauksilla, eli tulevalla HBO-sarjalla.

Paras pukusuunnittelu

The Irishman
Jojo Rabbit
Joker
Once Upon a Time ... in Hollywood
Voittaja: Pikku naisia

Se on luonnollisesti merimakkara Wiig, joka tämän jakaa; gaalan vakiokalustoon jo kuuluvan Maya Rudolphin kanssa söpöiltyään. Tätä ei tarvitse antaa Catsille sattuneesta syystä. Tämän voi heittää seuraavallekin Pikku naisille sitten 2042.


Paras naisnäyttelijä sivuroolissa

Kathy Bates - Richard Jewell
Voittaja: Laura Dern - Marriage Story
Scarlett Johansson - Jojo Rabbit
Florence Pugh - Pikku naisia
Margot Robbie - Bombshell - hiljaisuuden rikkojat

Pidän Scarlett Johanssonista yleensäkin, mutta hän ylitti odotukset jo siksi, että hassun aksentin kokeilu riittäisi pitkälle Taika Waititin aiemmissa komedioissa. Suoritus on lämmin hali äidillisessä merkityksessä, vaikka elokuva myös viittaa Johanssonin asemaan seksisymbolina. Hänellä olisi annettavaa animaatiolla peitettynäkin.

Montaasi todistaa parin sekunnin pätkillä, kuinka ikoninen musiikki voi välittömästi herättää katseluhimon. (Pelkästään Catsista voisi tehdä vastaavan.) Sitten Eminemin live-esityksen pieleen menevät äänet juhlivat sitä, kuinka elokuvat ovat parempia kuin todellisuus!

Siinä on hieman liikaa todellisuutta yleisölle, kun ensimmäinen äänivoittaja kiittää vaimoaan siitä, että vaimo luopui leffaurasta ja jäi kotiin. Noin 2 henkilöä taputtaa. Lol.

Paras kuvaus

The Irishman
Joker
The Lighthouse
Once Upon a Time ... in Hollywood
Voittaja: Taistelulähetit - 1917

Tämä on ainoa kategoria loistavalle The Lighthouselle, joka ehkä ansaitsee luvan käyttää ihmisiä Jojon tavoin. Nuoremman majakanvartijan sekoamiseen kuuluu merenneidoista haaveilu ja on olennaista, että katsoja ymmärtää hulluuden luonteen: furryfantasioissa lajien välinen kanssakäyminen on merkitykseltään epämääräistä. Tein tämän huomion jo punaisen maton aikana, kun uuden Pienen merenneidon säveltäjä kertoi kehittelevänsä leffaa Karvisen (Andrew Garfield) kanssa.

1917:n voitto on ansaittu, mutta koomisen yhdentekevä arvostelussa mainitsemastani psykologisesta syystä: sitä olettaa jo etukäteen, että "yhden otoksen leffa" tarjoaa huikeaa teknistä osaamista, ja pienikin epäkohta voi tuntua "jokaisen" otoksen mokaamiselta.

Parhaat erikoistehosteet

Avengers: Endgame
The Irishman
Leijonakuningas
Star Wars: The Rise of Skywalker
Voittaja: Taistelulähetit - 1917

Cats-punkerot jakavat palkinnon noloissa kissapuvuissa painottaen, että he jos jotkut tietävät hyvien tehosteiden merkityksen. Hyväksyn vitsin: tämän hetken vuoksi kannatti tehdä juttu tällä asenteella. Ja kun unelmilla ei ole väliä, hienovaraisuuden palkitseminen sopii. Älypää-Hulk lienee kategorian jännin asia.


Paras laulu

"I'm Standing With You" - Breakthrough
"Into the Unknown" - Frozen II
"Stand Up" - Harriet
Voittaja: "(I'm Gonna) Love Me Again" - Rocketman
"I Can't Let You Throw Yourself Away" - Toy Story 4

Tämä on ainoa kategoria, johon Cats olisi realistisesti voinut tupsahtaa. Vanha huippubiisi "Memory", joka ei voi saada ehdokkuutta, pistää vanhan kissan naukumaan hiipuneista loiston päivistä. Uusi biisi "Beautiful Ghosts" on nuoren kissan suora vastaus, jossa hän esittää, ettei kaikilla ole edes "kauniita aaveita". Biisi iski kuin salama elokuvan aikana herkän ja vilpittömän tulkinnan myötä, vaikka vasta seuraavina tunteina tajusin sen kaiken arvon ja sidoin kappaleen intiimisti omaan elämäntuskaan. Eipä tule mieleen, että valmiiksi vahvaan musiikkiteokseen olisi eeppisempää lisäystä koskaan tehty. Nimenomaan Oscar-ehdokkaat kuten Rocketman-biisi yrittävät temppua usein, mutta laihoin tuloksin.

Ilmoitin somessa olevani "all-in" Catsia puolustaessani, joten nyt tulee: kaikki musiikki vuosilta 2010-2020 on hissimusiikkia verrattuna Beautiful Ghostiin. Biisi on teemallisesti ehyempi kuin "Let it Go" ja muuta en muistakaan.

Paras ohjaaja

Voittaja: Bong Joon Ho - Parasite
Sam Mendes - Taistelulähetit - 1917
Todd Phillips - Joker
Martin Scorsese - The Irishman
Quentin Tarantino - Once Upon a Time ... in Hollywood

Bong se on. Phillips selkeimmin ylittää tasonsa, mutta heikoimmalla elokuvalla. Bong ja Mendes itselleen tuoreilla tavoilla todistavat kykynsä, kuten Catsin ohjaaja. Bongin teos on näistä vahvin ja urakin on kiinnostavampi kuin Mendesillä elämäntyöbonusta ajatellen. Scorsese ja Tarantino toistavat itseään.

Paras miesnäyttelijä pääroolissa

Antonio Banderas - Kärsimys ja kunnia
Leonardo DiCaprio - Once Upon a Time ... in Hollywood
Adam Driver - Marriage Story
Voittaja:Joaquin Phoenix - Joker
Jonathan Pryce - Kaksi paavia

Jos Phoenix tekisi saman leffassa, joka on vapaa kuluneen roolin painolastista kuten Batman-viittauksista, sanoisin Phoenix varauksetta.

Hänen puheensa yhteisymmärryksestä, epäitsekkyydestä ja anteeksiannosta on yleisluontoinen, mutta miehen outouden myötä aito ja liikuttava. Peukkua sille, että hän rasismin ja sovinismin ohella mainitsee painokkaasti eläinten kohtelun. Ei edes yhtä ehdokkuutta laulusta, saatana.

Paras naisnäyttelijä pääroolissa

Cynthia Erivo - Harriet
Scarlett Johansson - Marriage Story
Saoirse Ronan - Pikku naisia
Charlize Theron - Bombshell - hiljaisuuden rikkojat
Voittaja:Renée Zellweger - Judy

Kolmea suoritusta en ole nähnyt ja Lupitan mainitsin jo, mutten kehdannut skipata tätä.

Paras elokuva

The Irishman
Jojo Rabbit
Joker
Le Mans 66 – täydellä teholla
Marriage Story
Once Upon a Time ... in Hollywood
Voittaja: Parasite
Pikku naisia
Taistelulähetit - 1917

Parasite on näistä yllättävin ja tarjoaa eniten pureksittavaa. Kun sitten nielaistuani pohdin uutta kierrosta, ottaisin mieluummin pidemmän version, ja on selkeitä syitä olla sitä mieltä, vaikken tietäisi tulevasta HBO-sarjasta. Jojo Rabbit on liikuttavin vaihtoehto, jonka simppelisti tahdon nähdä uudestaan. Jos Catsin luokittelee lausunnoksi, ilmiöksi ja montaasiksi kauniimmasta todellisuudesta - samassa hengessä kuin HFR 3D -elokuva Gemini Man on visuaalisesti aivan omalla tasollaan, mutta ei klassikko käsikirjoituksen osalta - taitaisin Jojo Rabbitia jopa äänestää. Mutta en valita.

Parasite on mielenkiintoisin voittaja jo siksi, että se ensimmäisenä vieraskielisenä jytkynä tuhoaa vieraskielisten elokuvien kategorian, joka juuri uusittiin (suunnilleen samaksi) kansainväliseksi kategoriaksi. Gaalan amerikkalaisuus on luontevaa kuin Jussi-gaalan suomalaisuus, mutta jos gaala oikeasti etsii parhaita elokuvia, apupyöräkategoria on epälooginen. Vähintäänkin se muutos olisi tehtävä, että ykkösliigaan noussut kansainvälinen ehdokas jää automaattisesti pois apupyöräliigasta.




Parasite: 4 voittoa, 6 ehdokkuutta (arvostelu)

Taistelulähetit - 1917: 3 voittoa, 10 ehdokkuutta (arvostelu)

Joker: 2 voittoa, 11 ehdokkuutta (arvostelu)

Once Upon a Time ... in Hollywood: 2 voittoa, 10 ehdokkuutta (arvostelu)

Le Mans 66 - täydellä teholla: 2 voittoa, 4 ehdokkuutta

Jojo Rabbit: 1 voitto, 6 ehdokkuutta (arvostelu)
Marriage Story: 1 voitto, 6 ehdokkuutta (arvostelu)
Pikku naisia: 1 voitto, 6 ehdokkuutta

Bombshell - hiljaisuuden rikkojat: 1 voitto, 3 ehdokkuutta

Judy: 1 voitto, 2 ehdokkuutta
Toy Story 4: 1 voitto, 2 ehdokkuutta (arvostelu)

American Factory: 1 voitto, 1 ehdokkuus
Hair Love: 1 voitto, 1 ehdokkuus
Learning to Skateboard in a Warzone (If You're a Girl): 1 voitto, 1 ehdokkuus
The Neighbor's Window: 1 voitto, 1 ehdokkuus
Rocketman: 1 voitto, 1 ehdokkuus (arvostelu)

The Irishman: 10 ehdokkuutta (arvostelu)

Kaksi paavia: 3 ehdokkuutta (arvostelu)
Star Wars: The Rise of Skywalker: 3 ehdokkuutta (arvostelu)

Harriet: 2 ehdokkuutta
Honeyland: 2 ehdokkuutta
Kärsimys ja kunnia: 2 ehdokkuutta

Avengers: Endgame: 1 ehdokkuus (arvostelu)
A Beautiful Day in the Neighborhood: 1 ehdokkuus
Breakthrough: 1 ehdokkuus
Brotherhood: 1 ehdokkuus
The Cave: 1 ehdokkuus
Corpus Christi: 1 ehdokkuus
Dcera: 1 ehdokkuus
The Edge of Democracy: 1 ehdokkuus
For Sama: 1 ehdokkuus
Frozen II: 1 ehdokkuus (arvostelu)
Huippujengi Himalajalla: 1 ehdokkuus
I Lost My Body: 1 ehdokkuus
In the Absence: 1 ehdokkuus
Kitbull: 1 ehdokkuus
Klaus: 1 ehdokkuus
Leijonakuningas: 1 ehdokkuus (arvostelu)
Life Overtakes Me: 1 ehdokkuus
The Lighthouse: 1 ehdokkuus (arvostelu)
Maleficent 2 - Pahan valtiatar: 1 ehdokkuus
Memorable: 1 ehdokkuus
Les Misérables: 1 ehdokkuus
Nefta Football Club: 1 ehdokkuus
Näin koulutat lohikäärmeesi 3: 1 ehdokkuus (arvostelu)
Richard Jewell: 1 ehdokkuus
Saria: 1 ehdokkuus
A Sister: 1 ehdokkuus
Sister: 1 ehdokkuus
St. Louis Superman: 1 ehdokkuus
Veitset esiin - kaikki ovat epäiltyjä: 1 ehdokkuus (arvostelu)
Walk Run Cha-Cha: 1 ehdokkuus

Cats: -8 ehdokkuutta (arvostelu)