Kolmas kerta toden sanoo, sanotaan. Arlon tapauksessa pitänee lisätä vanhaan sanontaan vielä kerta kiellon päälle, sillä Arlo-tuoteperheen valvontakamerajärjestelmien uusin versio, Arlo Ultra, alkaa täyttämään sille asettamani toiveet. Olen arvioinut ennen Arlo Ultraa myös ensimmäisen Arlon, Arlo 2:n sekä Arlo 2 Pro:n. Kustakin näistä olen pitänyt, vaikka varsinkin alkuvaiheen paristokäyttöisyys (vieläpä erittäin kalliilla litiumiparistoilla) tuntui jokseenkin pöljältä. Jokaisen kameran mukana on tullut uusi versio perusyksiköstä, niin tälläkin kertaa. Nyt testiin kuitenkin päätyi uuden base stationin ja kameraversion lisäksi myös pari muuta saman tuoteperheen tuotetta. Katsahdetaan ensin kameraan.



Uusi Arlo Ultra eroaa edeltäjästään ulkoisesti sekä kokonsa että ominaisuuksiensa puolesta. Kamerassa on nyt uusi, tarkempi kenno ja entistä tarkempi linssi, sekä ensi kertaa sisäänrakennettu valaisin. Valaisin tuo kameralle kertaheitolla paljon lisäarvoa, koska ympäristönsä valaisemalla kamera voi nyt kuvata pimeässä myös värikuvaa pelkän mustavalkoisen IR-kuvan lisäksi. Muita uusia ominaisuuksia ovat mm. tekoälyyn perustuva kohteentunnistus, automaattinen zoomaus ja toimiva geofencing-toiminnallisuus. Geofencing ja kohteentunnistus toimivat myös Arlo Pro 2 -kameroiden kanssa. Kamerat ovat edelleen täysin langattomia ja säänkestäviä.


Käytännön kokemusten perusteella kuvanlaatu on parempi kuin aiemmassa Arlo Pro 2 -versiossa. Se ei laajassa kuvassa kuitenkaan oikein jaksa vieläkään olla riittävän tarkka esimerkiksi 10 metrin päässä olevan auton rekisterikilven lukemiseen. Ehkä se on liikaa pyydetty, mutta toisaalta lupaus “kristallinkirkkaasta” ei aivan pidä paikkansa, vaikka edistystä onkin tapahtunut. Tarkkuus saattaa periaatteessa olla 4K (HDR-tuella, mitä se missäkin tapauksessa nykyään tarkoittaakaan), mutta pakkauksesta ja langattomasta tiedonsiirrosta johtuen käytännön kuvanlaatu keikkunee useimmissa tapauksissa jossain 720P:n hujakoilla. On mahdollista, että osasyy kuvanlaadun heikkenemiseen (se tosiaan tuntuu välillä paranevan ja välillä huononevan) on kameran ja base stationin välimatkassa ja välimatkalle osuvilla betonirakenteille, mutta toisaalta, jos kantama alkaa jo vajaan 10 metrin matkalla heikentää kuvanlaatua, ongelma on todellinen.



Sen sijaan muut ominaisuudet toimivat hyvin. Kamera osaa tunnistaa kuvasta automaattisesti ihmiset, ajoneuvot ja eläimet ja osaa käyttäjälle viestitellessään mainita, minkä sortin otus pihassa liikkuu ja ilmoittaa siitä heti push-notifikaatiossa. Käyttäjä voikin erikseen valita jättääkö järjestelmä hälyttämättä esimerkiksi naapurin kissan havaitessaan. Robottiruohonleikkuria kamera tosin luuli ensin autoksi, sitten eläimeksi, ja lopulta henkilöksi, mutta eihän sitä kaikkea voi vielä pieni kamera ymmärtääkään. Kuva-alaan voi myös rajata alueita, joiden ei halua olevan mukana valvonnassa, mikäli vaikkapa elektromekaaninen talonmies touhuaa säännöllisesti nurmikentällä. Arlo Ultra tarjoaa mahdollisuuden rajata kuvaa kolmessa eri kuvakulmassa, 117°, 130° ja 150°. Sen lisäksi löytyy beta-vaiheessa oleva ominaisuus, joka tunnistaa automaattisesti paketteja jättävät ja hakevat kuriirit.

Arlo Ultra osaa myös hienosti automaattisesti zoomata pihaan ilmestyviin kohteisiin. Esimerkiksi ajoneuvoihin kamera nappaa nopeasti kiinni, tunnistaa sen ja zoomaa olennaiseen. Tämä on erittäin hyvä ominaisuus ja helpottaa kohteen havainnointia suurimmassa osassa tapauksia. Joitakin kertoja narulle tallentui tosin melkolailla psykedeelistä materiaalia, kun kamera luuli mehiläistä autoksi ja yritti pysyä sen kyydissä zoomaillen ympäriinsä.

Geofencing-ominaisuus toimii nyt erittäin hyvin. Monen henkilön taloudessa sen käyttö tietysti vaatii sitä, että kaikkien puhelimiin on asetettu Arlon applikaatio ja tunnukset, mutta esimerkiksi itselläni ominaisuus on käytössä studiotilassani, jonne käytännössä vain itselläni on kulkua. Geofencing tunnistaa sijaintini kerta toisensa jälkeen luotettavasti ja tarkasti ja kytkee kameravalvonnan automaattisesti päälle ja pois sen mukaan, olenko lähettyvillä. Juuri näin valvontajärjetelmän tuleekin toimia – muutoin epämääräiset aikataulut ja öiset vessareissut johtavat siihen, että ajastettua valvontaa ei oikein voi käyttää, ja lopulta koko järjestelmä jää kytkemättä päälle. Tämä on valitettavasti todellisuutta, eikä herra Murphyn laki yleensä ole puolella sen suhteen, onko valvonta tullut käsin laitettua päälle juuri silloin, kun jotain pahaa tapahtuu.

Arlo tarjoaa nykyisin myös sireenin (joko base stationin oma tai irrallinen Arlo Chime), jonka voi laittaa kytkeytymään automaattisesti liikkeen havaitsemisesta. Aiemmassa Arlossa ääni oli ehkä hieman vaatimaton, nyt sitä voi halutessaan voimistaa lisäämällä sireenejä ympäri taloa.



Arlossa on aina ollut hyvää käytön ja käyttöönoton helppous. Kun ei ole johtoja, riittää, että kamerat lataa täyteen mukana tulevien USB-virtalähteiden avulla, kytkee pääyksikön verkkoon ethernet-kaapelilla, parittaa kamerat appin tai verkkoselaimen kautta pääyksikköön ja voilà. Kamerat on helppo kiinnittää magneettikiinnikkeiden (tai lisävarusteina saatavien kiinnikkeiden) avulla seinään tai kattoon. Lataus kestää normaalikäytössä monta kuukautta, riippuen tietysti siitä, miten aktiivisessa käytössä kamerat ovat ja kuinka paljon esimerkiksi valaisinta käytetään. Hyvänä esimerkkinä mainittakoon, että noin 4kk testijakson aikana en ole ladannut Arlo Ultraa kuin käyttöönoton yhteydessä. Mikäli sähköä on tarjolla, voi kamerat toki kytkeä USB-virtalähteen avulla jatkuvaan verkkovirtaan. Arlo tarjoaa myös kameroiden kaveriksi aurinkokennoja, joiden avulla ainakin aurinkoisella puolella maapalloa kamerat pysyvät käytössä pitkiäkin aikoja ilman latausta.

Kun järjestelmä on pystyssä, ei siihen juurikaan tarvitse kiinnittää huomiota. Push-notifikaatiot toimivat hyvin ja kamerat ilmoittavat automaattisesti esimerkiksi latauksen tarpeesta. Mikäli käytössä on geofencing-ominaisuus, järjestelmä toimii varsin mainiosti taustalla. Hyvänä puolena Arlossa on myös mahdollisuus ketjuttaa kameroita toisiinsa: jos esimerkiksi pihan laajaa kuvaa kuvaava kamera havaitsee liikettä, voi se automaattisesti komentaa myös portaikon ja takapihan kamerat tallentamaan videota tai kuvia, jolloin mahdollinen tunkeilija on suuremmalla todennäköisyydellä tunnistettavissa.

Vuosien varrella Arloon on tullut uusia ominaisuuksia, joskin valitettavan usein se on tarkoittanut myös järjestelmän uusimista. Uusimpaan base stationiin pystyy toki parittamaan myös vanhempia kameroita, mutta mikäli mielii uusimman kameran, on syytä varautua hankkimaan myös pääyksikkö. Vanhempia kameroita voi tietysti ripotella vähemmän olennaisiin kohtiin tiluksia, jos siltä tuntuu.

Arlo Ultran suhteen tosin pahoitin mieleni yhdestä asiasta: aiemmin Arlo on ollut ilmainen viiteen kameraan asti. Ilmaisella tilauksella on saanut viikon pilvitallennukset yhteen gigatavuun asti, ja se on riittänyt matkoillakin kattamaan valvotatarpeet, koska mahdollisesti merkitykselliset tallenteet on voinut tallentaa omalle koneelle / mobiililaitteelle ja pääyksikön taakse tökätylle USB-muistille. Ultran käyttöönoton yhteydessä tilaus oli käytännössä pakko muuttaa premium-tilaukseksi, jota sai kameran mukana vuodeksi ilman lisämaksua. Lopputulos vain taitaa olla se, että aika harva alkaa perumaan tilausta ensimmäisen vuoden jälkeen, koska kameran ominaisuudet katoavat tilauksen mukana. Puhumattakaan siitä, että kotiin on saattanut kertyä jo useampia kameroita. Tämä on näinkin arvokkaan tuotteen ollessa kyseessä hieman kyseenalaista “pakkonaittamista”. Esimerkiksi pohjoismaisen kodinelektroniikkaketjun verkkokaupassa kolme kameraa ja base unit maksaa muutamaa kymppiä vaille tuhat euroa. Se on aika paljon rahaa etenkin, jos joutuu vastedes maksamaan esimerkiksi kymmenen euroa kuukaudessa pilvipalvelun käytöstä.



Plussaa: Kuvanlaatu varauksin, älykkäät uudet toiminnot, käyttöönoton ja käytön helppous, toimintavarmuus
Miinusta: Hinta, kuvanlaadun puutteet, kuukausimaksu ilmaisen jakson jälkeen

Arlo Ultra 4K
Hinta: Yksi kamera + keskusyksikkö 469,00€
Lisätietoa: Arlo



Yhdessä Arlo Ultran kanssa julkaistiin myös Arlo Audio Doorbell, sekä sen kaveriksi Arlo Chime. Yksinkertaistettuna voi sanoa, että kyseessä on langaton ovikellojärjestelmä, mutta tässä tapauksessa myös paljon enemmän. Molemmat laitteet ovat Arlo base stationiin kytkettäviä lisälaitteita – ne eivät siis toimi itsenäisesti. Asiasta onneksi varoitetaan selkeillä punaisilla merkeillä tuotteiden pakkauksissa.


Arlo Audio Doorbell on pieni, suunnilleen tavanomaisen langattoman ovikellon painikkeen kokoinen asia, joka toimii kahdella sormiparistolla. Ovikellon voi joko kytkeä painikkeeksi olemassa olevaan “vanhanaikaiseen” ovikelloon kaapelilla, tai käyttää Arlo Chimeä sen dingdong-äänilähteenä. Tuotteet voi ostaa erikseen tai tuotepakettina noin 150€ hintaan.

Paristojen asentamisen ja mahdollisen olemassa olevan ovikellon kytkemisen jälkeen Doorbell paritetaan base stationiin. Arlo Chime taas työnnetään yksinkertaisesti vapaaseen pistokkeeseen ja paritetaan Arlo-järjestelmään kuten ovikellonappulakin. Arlo Doorbell ei tarvitse välttämättä Chimeä tai muutakaan kelloa toimiakseen, sillä se osaa ilmoittaa asiasta käyttäjän puhelimeen nappia painettaessa.

Chime sinänsä on kohtalaisen yksinkertainen laite. Se toimii ovikellon hälyttimenä joko napin painalluksesta tai kameran (tai muun liikettä tai ääntä tunnistavan Arlo-tuotteen) havaitessa ääntä tai liikettä. Chime toimii myös lisäsireeninä hälytystilanteissa.


Arlo Audio Doorbell on hyvä esimerkki laitteesta, jota en tiennyt tarvitsevani. Asensin sen koekäyttöön uuden studiotilamme oveen ajatellen lähinnä normaalia ovikellokäyttöä. Pian kuitenkin ymmärsin, että se on paljon enemmän. Kun ovikellossa on kaksisuuntainen ääni sekä integraatio Arlon kamerajärjestelmiin, se toimii etäohjattavan nosto-oven kanssa esimerkiksi erinomaisena keinona päästää tavarakuriirit sisään studiolle, vaikka en pystyisi itse olemaan paikalla. Kun vierailija painaa ovikellon nappia, Arlo soittaa puhelun kännykkääni ja voin suoraan ovikellon kautta jutella vieraalle. Sen lisäksi voin kamerasta tarkistaa onko vieras se joka kertoo olevansa ja tarvittaessa avata hänelle oven ja tarkkailla touhuja etänä. Mikäli hommat eivät mene putkeen, pystyn laukaisemaan varsin voimakasäänisen hälytyksen. Ovikelloon voi myös tallentaa valmiita vastauksia, mikäli ei halua ottaa puheluita vastaan ovikellolta. Varsin pitkän testirupeaman aikana ovikello tai Chime eivät ole temppuilleet kertaakaan, ja paristojakin näyttäisi olevan vielä jäljellä. Onneksi paristot ovat normaaleita sormiparistoja, eikä Arlon alkuajoista tutuiksi tulleita CR123A-pareja, jotka nostivat käyttökulut kohtuuttoman suuriksi.

Arlo-ekosysteemi on arvokas kokonaisuus, mutta toimii kuten pitääkin. Käyttöönotto on helppoa ja selkeää, eikä teknisessä laadussa ole huomautettavaa.



Plussaa: Varmatoimisuus, helppo käyttöönotto, monipuolisuus
Miinusta: Hinta korkeahko

Arlo Audio Doorbell + Chime
Hintaluokka: noin 150,00€ (yhteensä)
Lisätietoa: Arlo