Samaistuin alkutekstien aikana heihin, jotka eivät jaksa lukea mitään. Ensimmäisessä kohtauksessa keijut sanovat "juoskaa" ja juoksevat, vaikka heillä on siivet. Tämähän alkoi hyvin. Toisaalta ruudulle saadaan pian Cara Delevingnen näyttelemä keiju, joka pakenee tuhotusta kotimaastaan. Kun aikanaan väitin arvanneeni hänet supermalliksi ensisilmäyksellä, tarkoitin tunnistaneeni hänet keijuksi tai haltiaksi. Katsoisin 1. kauden tältä pohjalta, vaikka sarjan tavoite olisi opettaa matikkaa esikouluikäisille.

"Carnival Row" on maahanmuuttajien kansoittama "punaisten lyhtyjen katu", jossa sijaitsee mm. keijubordelli. Se on ristiriitaista, sillä ilotaloissa en kävisi edes aseella uhattuna, mutta idea sallii keijujen liikunnallisen potentiaalin tutkimisen, ja, no, periaatteessa -


Sarja on pääpiirtein sama kuin Beforeigners (arvostelu). Carnival Row sijoittuu menneisyyteen, joten pikkuhauska mielleyhtymä on se, että jos joku sarjan vahatuista keikareista saa tarpeekseen keijuista ja satyyreista, hän voi aikamatkustaa Beforeignersiin, jossa hän muuttuu vähemmistöksi. Silmiä saa pyöräyttää aina, kun valkoihoinen päästetään näyttelemään ihmeellistä pakolaista ja/tai vähemmistöä, mutta tavoitteet ovat hyvät. Jaksossa riittää perusihmisten rasistista mölinää ja muuta yllätyksetöntä.

Orlando Bloom näyttelee ihmisetsivää, joka puolustaa fantasiaporukkaa tutustuttuaan heihin sodassa. Delevingnen hahmon hän on jättänyt kyseenalaisissa merkeissä. Pilottijakson tarina ei pura kyynisyyttä, mutta tekstuureiltaan valmiiksi rikkaan pukudraaman maustaminen fantasialla pitää kyynisyyden kurissa. Muutama tietokonetemppu takkuaa, mutta raha näkyy muussa. Uskoin Delevingnen tunteisiin hänen tavatessaan Bloomin ja kummankin koppava karisma on silmälle helppoa.


Jakso 1-2 >

Katsottu: Amazon Prime Video