The Righteous Gemstones: huumeita, seksiä ja väkivaltaa ehtoollisten välissä

Amerikkalaiset eivät ole maailman typerintä kansaa, vaan maailman avoimimmin typerää kansaa. Kehittynyt tv-kulttuuri opettaa kieltä ja niinpä heidän hihhuleitaan on helpompi seurata kuin omia. Maireat miljonääripapit taikatemppuineen ovat eräs huipentuma. Olen apostoli Paavalin kanssa samaa mieltä siitä, että jos joku Neo oppii lukemaan The Matrixin kudosta, kavereille saa avautua, mutta julkisesti ei kannata kaatuilla ja ulista "nolla nolla ykkönen nolla, yks yks nol nol nol...!"

Psykoottisesta aiheesta on vaikea satuilla pitkään. Vaikka tarkoitus olisi ampua yli, todelliset ihmiset ovat niin vastenmielisiä, että satiiriakin on kevennettävä empatialla. On tapoja puhua tv-papeista. The Righteous Gemstones pelaa aikaa lyömällä pöytään kolme: älä vaihda kanavaa, ennen kuin opit niiden suhteen.

Tiedämme John Goodmanin kykenevän pyhään hölynpölyyn. Hän aloittelee vakavana, ajatuksien ollessa ahneudessa ja vaimovainaassa. Poika Danny McBride elvistelee kaksinaamaisesti ja joutuu kiristetyksi vartin sisällä, mutta ehkä mies vilpittömästi tahtoo säilyttää perhe-elämän (ja kaksoiselämän). Nuorempi poika Adam DeVine on teinimäinen 35-vuotias nilkki, joka toistuvasti vetää McBriden tasolleen, mutta toisaalta hän kyseenalaistaa perheen perinteet. Hänellä on kartanossaan entinen satanisti ilman paitaa. Kartanoita on siunaantunut, kolehtia kerättäessä.

Siskokin löytyy, mutta on vitsikkäintä jättää hänet sivumaininnaksi. Hän tahtoo epätoivoisesti olla yksi pojista, mutta valtasuhteet epäilemättä muuttuvat. Miten pöhkö sarja on? Se on mysteeri - jonka paljastan. Video, jolla McBrideä kiristetään, on puolisen pykälää luontevampi tapa pakottaa tissit, penis ja huumeet pilottijaksoon kuin se, että huumeita vain vedetään penikseen tissien välistä kuten kaikissa HBO-sarjoissa. Moni sarja heittäisi videon isolle ruudulle, kun Gemstonet puhuvat laajalle seurakunnalleen, mutta jakson itsehillintä pitää toistaiseksi.

McBride epäilee kilpailevaa pappia kiristäjäksi. Ei kai se väkivaltaan johda? Johtaa se; huvituin jännitteiden purkautumisesta, jos tuuminkin, että potentiaalia karisee. Keski-ikäisten veljesten kakaramaisuus ei ole ainoa juttu, joka enteilee ylilyöntejä, mutta hahmoissa on tasoja. Kilpaileva pappi lienee Gemstoneja pätevämpi, mutta hänenkin narsisminsa voi huomioida. Ei ole pyhimyksiä.