The Boys: kun supernilkit porskuttavat, Karpolla on asiaa
Pojat on vaan poikia, kunhan ne ovat puolellasi.
Kausi 1: Jakso 1
The Name of the Game
The Name of the Game
Nyt on teemoja ja potentiaalia. Pääni on puoli romaania sormiani edellä - mutta perusasiat ovat selkeitä. Tavallinen heppu on kyllästynyt supersankareihin. Karl Urban värvää hänet supereita vastustavaksi agentiksi, eli "pojaksi". Ensimmäinen tehtävä on mutkaton. Heppu ehtii todistaa haluavansa tätä. Samaan aikaan nuori supersankari tutustuu kollegoiden kamaluuteen. Hän ei reagoi työpaikka-ahdisteluun "voimaannuttavasti", joten oletamme hänen olevan matkalla. Supersankareiden laajemmasta juonesta vihjaillaan. Jakso päättyy.
Lukuisista mustaa huumoria tihkuvista yksityiskohdista johtuen supersankarit symboloivat noin kaikkea röyhkeistä julkkiksista läpimätiin poliitikkoihin ja heidät lahjoneisiin firmoihin ja/eli Yhdysvaltain sisä- ja ulkopolitiikkaan ja toki he ovat mukaelmia tunnetuista hahmoista (ehkä koska ei ole loputtomasti eri voimia). Jokaisesta jaksosta puhuttaessa maailman ongelmia ei kannata listata, mutta ajatus on vapaa. Supersankari juoksee seuraamuksitta lähimmäisesi läpi – se on kuin poliisiväkivaltaa, drooni-isku, kiusausta hiekkalaatikolla, tms. Kun hän naureskelee tragedialle, tiedämme aitojen nilkkien viranomaisasemassa ja äidin kellarissa reagoivan samoin. Aloitteleva supersankari kertoo syntyneensä voimakkaaksi ja osallistuneensa jo lapsena kisoihin, joissa hän haaveili maailmanrauhasta – sehän pilkkaa kaikkia, jotka yrittävät vähemmän kuin sinä, mutta saavat enemmän. "Pojat" luultavasti symboloivat liian pitkälle menevää kapinahenkeä, mutta se on yhä ennakko-olettama, sillä jaksolla ei ole kiire selittää kaikkea.
Provosoivaksi väitetty sarja voisi alkaa eeppisemminkin, mutta pidän siitä, ettei sarja ole epätoivoinen. Ison rahan ihmissuhdedraamatkin hierovat heti tissiä naamaan, kun taas tämän jakson huomio on tarinassa jopa superklubilla, jonka outouksilla se voisi mässäillä: sen sijaan useimmilla vitseillä on tarkoitus. Vaikka tohvelisankarin tyttöystävän kuolemaa on mainostettu, se on järkyttävä (nauraakin saa, jos kyynisyys ei sula tai viattomana yllätyt). Yritykset pistää pahemmaksi vain väheksyisivät mielipahaa. Se tulee selväksi, että pulliaiset tulevat pieksemään kalsaripellejä, jotka tekevät taikatemppuja, joita ilman kukaan ei katsoisi poliittista satiiria 2019.
Sujuva lista teemoista on eri asia kuin otteessa pidempään pitävä kerronta, mutta jos pistän hajatelman puolikkaat myllyyn, ulos tulee vain himo katsoa lisää. Kaikki jaksot putkahtivat tänään Amazon Primeen, joka on nykyään suomenkielinen.
Jakso 2 >
Keskustelut (1 viestiä)
Moderaattori
Rekisteröitynyt 30.03.2007
29.07.2019 klo 11.50 2
Kirjoita kommentti