007 - rakastettuni eli The Spy Who Loved Me kerjää kritiikkiä nimellään: James Bond rakastaa vain itseään hässiessään ja dumpatessaan. Austin Powers: The Spy Who Shagged Me tarjosi sitä, kun Powers intoili päästessään vaimostaan eroon. Mila Kunisin The Spy Who Dumped Me on tuplaväsynyt viritelmä käyttäessään kierrätettyä parodiaotsikkoa, jonka taakse kätkeytyy pari kertaa vuodessa nähtävä tarina agenttipuuhiin sotkeutuvasta taviksesta.

Kunis saa tietää exänsä olevan agentti. Vaisua kiljumista ja sössötystä – ja kiihkeää, sadistista toimintaa! - on tiedossa, kun Kunis ja paras kaveri Kate McKinnon yrittävät toimittaa miehen jättämän esineen hyviksille. Niskaan hengittävä anorektinen balettitappaja tuo mieleen Bondit, mutta muu ei. Suosittelen dumppausta, jos vaimo valitsee tämän Mission: Impossible – Falloutin sijasta, mutta signaalit saattavat hämätä, sillä Dumped on Falloutia ja Bondeja raaempi, eikä vikaa ole esim. kameramiehessä. Toimintakomedia saa keskittyä hurjasteluun, mutta tämän teoksen identiteettikriisi toimii siten, että korvat särkevä perustoiminta pohjustaa kuivien kotkottajien lyllerrystä, joka jatkuu yliajalle.

Käsikirjoitus on tilkkutäkki. Tapahtumaketju on simppeli: tyttö ja poika seurustelevat, tapaavat molempien vanhemmat ja sitten suhde katkeaa oudosti, mikä johtaa paljastuksiin ja kiihkoiluun. Leffa tahtoo mennä suoraan asiaan, joten puuttuvia palasia lisäillään takaumissa ja selityksissä. Voi ei: hahmo, jota emme ole tavanneet, on jotain muuta, kuin meidän piti luulla. Kässäri on oikoluettu siitä päätellen, että McKinnon muuttuu lopussa ninjaksi, ja alkuun tosiaan on upotettu repliikki "kävin muuten ninjakoulussa" (tms, muistaakseni). McKinnon on hauskempi ihmisenä kuin näyttelijänä.

Mitä opimme? Emme mitään: vain valmis erakko osaisi toimia oikein dumppaustilanteissa. Aseiden määrän lisääntyminen lisää aseiden käyttöä, joten exälle kuuluvat esineet tulee palauttaa heti: jos toinen osapuoli myöhemmin ilmoittaa esitelleensä toisen paskaisia kalsareita kaikille, loukattu osapuoli saattaa toivoa, että hänellä olisi yhä hyökkääjän hammasharja, jolla hinkata yhteistä koiraa, mutta mitä hyvää vuorovaikutus on koskaan tehnyt kenellekään? Tällaisen järkipuheen sijaan leffa "voimaannuttaa" sankarinsa kuten kaikki muutkin.