V2.fi testasi: Nighthawk M1 3G/4G-mobiilireititin
Tehokkaampi taskunetti
Liikkuva internet on hieno asia, etenkin kun se kulkee nykyään mukana taskussa. Mobiiliverkon tarpeet ovat kuitenkin vaihtelevia, eikä kännykkänetin jakaminen kavereille tai kollegoille ole aina kaikkein käytännöllisin tai akkuystävällisin ratkaisu. Netgearin Nighthawk M1 -mobiilireititin onkin kätevä ja tehokas vaihtoehto vaativampiin netinjakohaasteisiin.
Nighthawk M1 on pienikokoinen ja mahtuu taskuun. Laitteessa itsessään on vain virtakytkin, joka napauttelemalla voi myös vaihtaa päällä olevan näytön informaatiota. Verkkojen salasanoja ei tarvitse kirjoittaa muistiin, vaan ne voi luntata näytöltä.
Nighthawkin kätevyys tulee siitä, että se on optimoitu nimenomaan kannettavaksi reitittimeksi. Se ei yritä olla kännykän tai tabletin kaltainen monitoimilaite, jonka akun pitäisi riittää monien eri ohjelmien ajamisen lisäksi myös hätäpuheluihin. Sen sijaan M1 keskittyy kahteen ydinasiaan: pitkään akunkestoon ja nopean nettiyhteyden monipuoliseen jakamiseen siihen liittyville laitteille. Ja näissä M1 on erinomainen.
Yksinkertaisimmillaan M1:n peruskäyttö sujuu näin: ladataan akku täyteen, sujautetaan halutun teleoperaattorin SIM-kortti paikoilleen ja käynnistetään laite. M1:n luoman tukiaseman tai tukiasemien nimet voi luntata kannen näytöstä, minkä jälkeen liitytään verkkoon halutuilla laitteilla ja surffataan verkossa.
Kyllä, se voi oikeasti olla näin yksinkertaista. Nighthawk M1 tekee perusasiat vaivattomasti ja yksinkertaisesti. Ei kuitenkaan aivan kaikkea. Joitakin ongelmia ilmenee siinä vaiheessa, kun yritetään käyttää laitteen tiettyjä kehittyneempiä ominaisuuksia. Ne tuskin montaakaan käyttäjää haittaavat mutta pikku pulma tulee siitä, että ne ovat juuri niitä ominaisuuksia, jotka tekevät M1:stä erilaisen muihin mobiilireitittimiin verrattuna.
Peruskäytössä M1 on silti kätevä ja vaivaton. Se tunnisti vaivatta sekä DNA:n että Telian liittymät, eikä mitään asetuksia tarvinnut näprätä tai säätää. M1 liittyi suoraan operaattorin verkkoon ja avasi datajokien uomat SIM-koodin syöttämisen jälkeen. Verkon nopeuden suhteen ei ollut valittamista, ja useiden eri mobiililaitteiden liittäminen yhtaikaa sujui vaivattomasti. Useammalla läppärillä ja mobiililaitteella verkossa surffaaminen ja pilvipalvelujen käyttäminen oli juuri niin sujuvaa kuin uskalsi toivoakin.
Verkko toimi pääsääntöisesti erittäin hyvin. Yhteys oli erinomainen sekä samassa tilassa että viereisessä huoneessa kokeiltuna, ja toimi edelleen kerrostason kolmenkin seinän läpi. Yhteys ei katkennut, vaikka siirtonopeus heikentyi. Tosin lupausten mukaiset huikeimmat siirtonopeudet jäivät haaveeksi. Laitteen teoreettinen huippunopeus on gigabitin tasoa, mutta esimerkiksi DNA:n lupaama 300 megabitin 4G-yhteys toteutui kaupunkiympäristön testitilanteissa keskimäärin 20-25 megabitin siirtonopeutena alaspäin. Suurin kirjattu nopeusennätys oli 53/17 megabittiä alas/ylös, joskin ainakin kerran bitti virtasi havaitusti nopeamminkin. Nopeudet toki vaihtelevat paikan, tukiaseman etäisyyden, verkon ruuhkaisuuden ja muiden tekijöiden mukaan, eikä ainakaan tavanomainen surffaus ja striimaus tuntunut tästä kärsivän.
M1 voi toimia joko 2,4 tai 5 gigahertsin WiFi-taajuuksilla tai molemmilla yhtaikaa. Eri verkoille voi valita omat salasanat.
Käyttötesteihin lukeutui muun muassa M1:n käyttäminen suoratoistolähetyksen tukiasemana, kun lähetin muutaman kerran tv-kameralla kuvattua live-videota jopa kaupallisille toimijoille. Verkko toimi tasaisesti ja pystyin käyttämään lähetyksessä tavanomaista korkeampiakin kuvanlaatua. Toisen kerran M1 pulputteli bittejään Suomen halki suuntautuneilla bussimatkoilla, jolloin laite tarjoili Youtube-videoviihdettä tasaisesti ja pätkimättä. Myös nopeat hyppäykset videoilla sujuivat sulavasti.
Käyttökokemukset yhdellä ja useammalla laitteella olivatkin voittopuolisesti erittäin hyviä, sekä kaupunkiympäristössä että keskellä ei-mitään, paikallaan ja liikkeessä.
Tavanomaisista mobiilireitittimistä poiketen laitteessa on myös viihteellisempiä ja teknisempiä ominaisuuksia. Sitä voi käyttää hätätilassa USB-virtapankkina, jos vaikkapa kännykästä on virta loppumassa. 5040 mAh -akussa riittää potkua varsin hyvin, joskin Netgearin oma 24 tunnin lupaus on laskettu aika erikoisesti. Käytössä potkua riitti yhdelle käyttäjälle hyvin vuorokaudeksi ja useammalle, kovastikin nettiä takovalle reissaajalle virtaa riittänee ainakin päiväksi. Laitteeseen voi kytkeä myös MicroSD-muistikortin, jonka sisältöjä voidaan jakaa muille X1:een kytkeytyneille laitteille. Käteviä ominaisuuksia reissukäyttöön, etenkin porukalla liikuttaessa. Jos reissuväsymys uhkaa, niin ei muuta kuin leffoja muistikortille ja itse kukin voi katsella niitä kun huvittaa.
M1:tä hallinnoidaan WiFi-yhteyden kautta kännykällä tai tabletilla. Käytettävissä on sekä Netgearin oma ohjelmisto että verkkoselaimen käytettävä hallintasivu. Asetusten muuttaminen on selkeää ja vaivatonta, eikä niihin tarvitse välttämättä koskea lainkaan sen jälkeen, kun on muuttanut WiFi-reitittimen SSID:n ja salasanan mieleisekseen.
M1:ssä on vielä muutama erittäin houkutteleva lisäominaisuus. Ethernet-liitäntää ei kaikista mobiilireitittimistä löydy, vaan tässäpä on - ja fiksusti toteutettuna. Esimerkiksi omassa käytössäni live-suoratoistoja lähetettäessä on erittäin käytännöllistä, jos voin poistaa tekniikkaputkesta yhden hidastavan ja epäluotettavamman välivaiheen. Voinkin kytkeä haluamani laitteen M1:een langattoman verkon sijaan verkkokaapelilla, jolloin nettiyhteys on nopeampi ja luotettavampi.
Ethernet toimii toiseenkin suuntaan, sillä laitteessa on myös niin sanottu data offloading -toiminto. Oman mobiilidataverkon lisäksi M1 osaa napata kiinni muustakin verkkoyhteydestä ja käyttää sitä mobiilidatan sijaan. Esimerkiksi matkoilla M1 voidaan liittää hotellihuoneen tai tapahtumapaikan kiinteään verkkoon ethernet-piuhalla, jolloin voidaan säästää mahdollisesti rajoitettua mobiilidataa. Ethernet-verkkoon liittymällä voidaan myös luoda kätevästi uusi WiFi-verkko minne tahansa, missä on kiinteä netti mutta ei valmista langatonta yhteyttä tai salattu WiFi-verkko, johon ei pääse kiinni. Vaihtoehtoisesti voit myös luoda tilapäisen WiFi-tukiaseman toiseen päähän suurta tapahtumatilaa tai rakennusta.
Data offloading -testeissä M1 tunnisti ethernet-verkon vaivattomasti jokaisessa testitilanteessa ja -ympäristössä, ja siirtyi käyttämään sitä automaattisesti. Näin M1:een langattomasti liittyvät laitteet käyttivät näppärästi kiinteää verkkoa.
M1 kykenee - ainakin teknisellä tasolla - liittymään myös muihin WiFi-verkkoihin, jolloin se jakaa asiakaslaitteilleen ketjutettua WiFi-yhteyttä. Näin voidaan taas säästää omaa mobiilidataa, jos ulottuvilla on hyvä langaton verkko. Toisin sanoen, M1:llä voidaan jakaa langattomasti sekä mobiilidataa, kiinteää laajakaistaa että jotain aivan muuta langatonta yhteyttä.
Viimeksimainittu jäi kuitenkin vain teoriaksi, sillä data offloading toisen WiFi-verkon kautta ei toimi. Testasin sitä useassa eri verkossa, erilaisilla asetuksilla ja konsultoin Netgearin tukipalvelua, tuloksetta. Ei toimi, ei. Virhettä pukkaa eikä ratkaisua löytynyt. Netgearin tukikeskustelupalstojen perusteella en ole ainoa, jolla on sama ongelma. Data offloading toimii sujuvasti ethernet-yhteydellä, mutta ei WiFillä.
Laitteen takareunassa on USB-liitin, jolla voi esimerkiksi ladata kännykkää Nighthawkista. Siihen voi myös liittää viihdettä tai muuta jaettavaa dataa sisältävän USB-tikun tai -kiintolevyn. Keskellä on USB C laitteen lataamista varten ja ethernet-liitin. Suojusten alla on kaksi liitintä valinnaisille ulkoisille antenneille. MicroSD-muistikortti ja SIM asennetaan laitteen sisälle takalevyn avaamalla.
Mihin mobiilireititintä tai sen ominaisuuksia tarvitaan? Meitä on moneksi ja tarpeita on erilaisia. Mobiilidatan jakamisen hyödyllisyyttä tuskin tarvitsee perustella sen kummemmin, mutta eri verkkojen käyttäminen ja niiden vaihtaminen niin, että omat laitteet kytkeytyvät aina samaan reitittimeen samalla SSID:llä ja salasanalla voi olla joillekin hyvinkin hyödyllistä.
Jos reissussa on esimerkiksi monien tietokoneiden, suoratoistolaitteiden, verkkolaitteiden ja muiden työkalujen kanssa, niin eri verkkoihin kytkeytyminen useilla laitteilla ja salasanojen syöttäminen jokaiseen erikseen voi olla työlästä. Joitakin laitteita ja ohjelmistoja vaivaa myös suoranainen Kiina-ilmiö, jossa laitteet ja softat toimivat mutta ovat tuskallisen työläitä käyttää. Jos vaikkapa uuteen langattomaan verkkoon liittyminen on tehty hiuksia harmaannuttavaksi taisteluksi, niin repussa kulkeva langaton ihmereititin voi tuntua suoranaiselta siunaukselta. Liität vain sen paikalliseen verkkoon tai aktivoit mobiilidatan, ja kaikki valmiiksi konfiguroidut laitteet ovat heti verkossa.
Tämä samojen tunnusten käyttämisen helppous ja oman kännykän akun säästäminen lieneekin asian ytimessä. Omalla kohdallani sekä verkottavan laitteen liittäminen M1:een verkkokaapelilla että olemassa olevan kaapeliverkon jakaminen reitittimen kautta osoittautui voittoisaksi yhdistelmäksi.
Loppumetreillä M1 Nighthawkin hyöty riippuu toki myös mobiilioperaattorista. Eri operaattorien 3G- ja 4G-verkkojen kattavuus vaihtelee, samoin kuin ulkomailla liikuttaessa roaming-yhteistyökumppanien verkkojen kattavuus. Teknisesti katsoen laite kuitenkin toimii hyvin, pysyy hienosti verkossa sekä jakaa niin mobiili- kuin kiinteääkin verkkoa vaivattomasti asiakaslaitteille. Vain WiFi data offloading mätti. Laitteen muuhun toimivuuteen ja hyötyihin nähden tämä tuntui lopulta vain pieneltä miinukselta.
Ensiluokkainen apuväline ja työkalu liikkuvaa mobiiliverkkoa kaipaavalle. Isot lisäpisteet hyvälle ethernet-ratkaisulle, akkukestolle ja vakaalle toimivuudelle.
Netgear Nighthawk M1
Hintaluokka: noin 300 euroa.
Lisätietoja: Netgear
Nighthawk M1 on pienikokoinen ja mahtuu taskuun. Laitteessa itsessään on vain virtakytkin, joka napauttelemalla voi myös vaihtaa päällä olevan näytön informaatiota. Verkkojen salasanoja ei tarvitse kirjoittaa muistiin, vaan ne voi luntata näytöltä.
Nighthawkin kätevyys tulee siitä, että se on optimoitu nimenomaan kannettavaksi reitittimeksi. Se ei yritä olla kännykän tai tabletin kaltainen monitoimilaite, jonka akun pitäisi riittää monien eri ohjelmien ajamisen lisäksi myös hätäpuheluihin. Sen sijaan M1 keskittyy kahteen ydinasiaan: pitkään akunkestoon ja nopean nettiyhteyden monipuoliseen jakamiseen siihen liittyville laitteille. Ja näissä M1 on erinomainen.
Yksinkertaisimmillaan M1:n peruskäyttö sujuu näin: ladataan akku täyteen, sujautetaan halutun teleoperaattorin SIM-kortti paikoilleen ja käynnistetään laite. M1:n luoman tukiaseman tai tukiasemien nimet voi luntata kannen näytöstä, minkä jälkeen liitytään verkkoon halutuilla laitteilla ja surffataan verkossa.
Kyllä, se voi oikeasti olla näin yksinkertaista. Nighthawk M1 tekee perusasiat vaivattomasti ja yksinkertaisesti. Ei kuitenkaan aivan kaikkea. Joitakin ongelmia ilmenee siinä vaiheessa, kun yritetään käyttää laitteen tiettyjä kehittyneempiä ominaisuuksia. Ne tuskin montaakaan käyttäjää haittaavat mutta pikku pulma tulee siitä, että ne ovat juuri niitä ominaisuuksia, jotka tekevät M1:stä erilaisen muihin mobiilireitittimiin verrattuna.
Nätisti nettiin
Peruskäytössä M1 on silti kätevä ja vaivaton. Se tunnisti vaivatta sekä DNA:n että Telian liittymät, eikä mitään asetuksia tarvinnut näprätä tai säätää. M1 liittyi suoraan operaattorin verkkoon ja avasi datajokien uomat SIM-koodin syöttämisen jälkeen. Verkon nopeuden suhteen ei ollut valittamista, ja useiden eri mobiililaitteiden liittäminen yhtaikaa sujui vaivattomasti. Useammalla läppärillä ja mobiililaitteella verkossa surffaaminen ja pilvipalvelujen käyttäminen oli juuri niin sujuvaa kuin uskalsi toivoakin.
Verkko toimi pääsääntöisesti erittäin hyvin. Yhteys oli erinomainen sekä samassa tilassa että viereisessä huoneessa kokeiltuna, ja toimi edelleen kerrostason kolmenkin seinän läpi. Yhteys ei katkennut, vaikka siirtonopeus heikentyi. Tosin lupausten mukaiset huikeimmat siirtonopeudet jäivät haaveeksi. Laitteen teoreettinen huippunopeus on gigabitin tasoa, mutta esimerkiksi DNA:n lupaama 300 megabitin 4G-yhteys toteutui kaupunkiympäristön testitilanteissa keskimäärin 20-25 megabitin siirtonopeutena alaspäin. Suurin kirjattu nopeusennätys oli 53/17 megabittiä alas/ylös, joskin ainakin kerran bitti virtasi havaitusti nopeamminkin. Nopeudet toki vaihtelevat paikan, tukiaseman etäisyyden, verkon ruuhkaisuuden ja muiden tekijöiden mukaan, eikä ainakaan tavanomainen surffaus ja striimaus tuntunut tästä kärsivän.
M1 voi toimia joko 2,4 tai 5 gigahertsin WiFi-taajuuksilla tai molemmilla yhtaikaa. Eri verkoille voi valita omat salasanat.
Käyttötesteihin lukeutui muun muassa M1:n käyttäminen suoratoistolähetyksen tukiasemana, kun lähetin muutaman kerran tv-kameralla kuvattua live-videota jopa kaupallisille toimijoille. Verkko toimi tasaisesti ja pystyin käyttämään lähetyksessä tavanomaista korkeampiakin kuvanlaatua. Toisen kerran M1 pulputteli bittejään Suomen halki suuntautuneilla bussimatkoilla, jolloin laite tarjoili Youtube-videoviihdettä tasaisesti ja pätkimättä. Myös nopeat hyppäykset videoilla sujuivat sulavasti.
Käyttökokemukset yhdellä ja useammalla laitteella olivatkin voittopuolisesti erittäin hyviä, sekä kaupunkiympäristössä että keskellä ei-mitään, paikallaan ja liikkeessä.
Tavanomaisista mobiilireitittimistä poiketen laitteessa on myös viihteellisempiä ja teknisempiä ominaisuuksia. Sitä voi käyttää hätätilassa USB-virtapankkina, jos vaikkapa kännykästä on virta loppumassa. 5040 mAh -akussa riittää potkua varsin hyvin, joskin Netgearin oma 24 tunnin lupaus on laskettu aika erikoisesti. Käytössä potkua riitti yhdelle käyttäjälle hyvin vuorokaudeksi ja useammalle, kovastikin nettiä takovalle reissaajalle virtaa riittänee ainakin päiväksi. Laitteeseen voi kytkeä myös MicroSD-muistikortin, jonka sisältöjä voidaan jakaa muille X1:een kytkeytyneille laitteille. Käteviä ominaisuuksia reissukäyttöön, etenkin porukalla liikuttaessa. Jos reissuväsymys uhkaa, niin ei muuta kuin leffoja muistikortille ja itse kukin voi katsella niitä kun huvittaa.
M1:tä hallinnoidaan WiFi-yhteyden kautta kännykällä tai tabletilla. Käytettävissä on sekä Netgearin oma ohjelmisto että verkkoselaimen käytettävä hallintasivu. Asetusten muuttaminen on selkeää ja vaivatonta, eikä niihin tarvitse välttämättä koskea lainkaan sen jälkeen, kun on muuttanut WiFi-reitittimen SSID:n ja salasanan mieleisekseen.
Verkko verkossa
M1:ssä on vielä muutama erittäin houkutteleva lisäominaisuus. Ethernet-liitäntää ei kaikista mobiilireitittimistä löydy, vaan tässäpä on - ja fiksusti toteutettuna. Esimerkiksi omassa käytössäni live-suoratoistoja lähetettäessä on erittäin käytännöllistä, jos voin poistaa tekniikkaputkesta yhden hidastavan ja epäluotettavamman välivaiheen. Voinkin kytkeä haluamani laitteen M1:een langattoman verkon sijaan verkkokaapelilla, jolloin nettiyhteys on nopeampi ja luotettavampi.
Ethernet toimii toiseenkin suuntaan, sillä laitteessa on myös niin sanottu data offloading -toiminto. Oman mobiilidataverkon lisäksi M1 osaa napata kiinni muustakin verkkoyhteydestä ja käyttää sitä mobiilidatan sijaan. Esimerkiksi matkoilla M1 voidaan liittää hotellihuoneen tai tapahtumapaikan kiinteään verkkoon ethernet-piuhalla, jolloin voidaan säästää mahdollisesti rajoitettua mobiilidataa. Ethernet-verkkoon liittymällä voidaan myös luoda kätevästi uusi WiFi-verkko minne tahansa, missä on kiinteä netti mutta ei valmista langatonta yhteyttä tai salattu WiFi-verkko, johon ei pääse kiinni. Vaihtoehtoisesti voit myös luoda tilapäisen WiFi-tukiaseman toiseen päähän suurta tapahtumatilaa tai rakennusta.
Data offloading -testeissä M1 tunnisti ethernet-verkon vaivattomasti jokaisessa testitilanteessa ja -ympäristössä, ja siirtyi käyttämään sitä automaattisesti. Näin M1:een langattomasti liittyvät laitteet käyttivät näppärästi kiinteää verkkoa.
M1 kykenee - ainakin teknisellä tasolla - liittymään myös muihin WiFi-verkkoihin, jolloin se jakaa asiakaslaitteilleen ketjutettua WiFi-yhteyttä. Näin voidaan taas säästää omaa mobiilidataa, jos ulottuvilla on hyvä langaton verkko. Toisin sanoen, M1:llä voidaan jakaa langattomasti sekä mobiilidataa, kiinteää laajakaistaa että jotain aivan muuta langatonta yhteyttä.
Viimeksimainittu jäi kuitenkin vain teoriaksi, sillä data offloading toisen WiFi-verkon kautta ei toimi. Testasin sitä useassa eri verkossa, erilaisilla asetuksilla ja konsultoin Netgearin tukipalvelua, tuloksetta. Ei toimi, ei. Virhettä pukkaa eikä ratkaisua löytynyt. Netgearin tukikeskustelupalstojen perusteella en ole ainoa, jolla on sama ongelma. Data offloading toimii sujuvasti ethernet-yhteydellä, mutta ei WiFillä.
Laitteen takareunassa on USB-liitin, jolla voi esimerkiksi ladata kännykkää Nighthawkista. Siihen voi myös liittää viihdettä tai muuta jaettavaa dataa sisältävän USB-tikun tai -kiintolevyn. Keskellä on USB C laitteen lataamista varten ja ethernet-liitin. Suojusten alla on kaksi liitintä valinnaisille ulkoisille antenneille. MicroSD-muistikortti ja SIM asennetaan laitteen sisälle takalevyn avaamalla.
Mitä hyötyä?
Mihin mobiilireititintä tai sen ominaisuuksia tarvitaan? Meitä on moneksi ja tarpeita on erilaisia. Mobiilidatan jakamisen hyödyllisyyttä tuskin tarvitsee perustella sen kummemmin, mutta eri verkkojen käyttäminen ja niiden vaihtaminen niin, että omat laitteet kytkeytyvät aina samaan reitittimeen samalla SSID:llä ja salasanalla voi olla joillekin hyvinkin hyödyllistä.
Jos reissussa on esimerkiksi monien tietokoneiden, suoratoistolaitteiden, verkkolaitteiden ja muiden työkalujen kanssa, niin eri verkkoihin kytkeytyminen useilla laitteilla ja salasanojen syöttäminen jokaiseen erikseen voi olla työlästä. Joitakin laitteita ja ohjelmistoja vaivaa myös suoranainen Kiina-ilmiö, jossa laitteet ja softat toimivat mutta ovat tuskallisen työläitä käyttää. Jos vaikkapa uuteen langattomaan verkkoon liittyminen on tehty hiuksia harmaannuttavaksi taisteluksi, niin repussa kulkeva langaton ihmereititin voi tuntua suoranaiselta siunaukselta. Liität vain sen paikalliseen verkkoon tai aktivoit mobiilidatan, ja kaikki valmiiksi konfiguroidut laitteet ovat heti verkossa.
Tämä samojen tunnusten käyttämisen helppous ja oman kännykän akun säästäminen lieneekin asian ytimessä. Omalla kohdallani sekä verkottavan laitteen liittäminen M1:een verkkokaapelilla että olemassa olevan kaapeliverkon jakaminen reitittimen kautta osoittautui voittoisaksi yhdistelmäksi.
Loppumetreillä M1 Nighthawkin hyöty riippuu toki myös mobiilioperaattorista. Eri operaattorien 3G- ja 4G-verkkojen kattavuus vaihtelee, samoin kuin ulkomailla liikuttaessa roaming-yhteistyökumppanien verkkojen kattavuus. Teknisesti katsoen laite kuitenkin toimii hyvin, pysyy hienosti verkossa sekä jakaa niin mobiili- kuin kiinteääkin verkkoa vaivattomasti asiakaslaitteille. Vain WiFi data offloading mätti. Laitteen muuhun toimivuuteen ja hyötyihin nähden tämä tuntui lopulta vain pieneltä miinukselta.
Ensiluokkainen apuväline ja työkalu liikkuvaa mobiiliverkkoa kaipaavalle. Isot lisäpisteet hyvälle ethernet-ratkaisulle, akkukestolle ja vakaalle toimivuudelle.
Netgear Nighthawk M1
Hintaluokka: noin 300 euroa.
Lisätietoja: Netgear
Keskustelut (0 viestiä)
Kirjoita kommentti