20 vuotta Tuskaa - Tuska Festival 30.6-2.7.2017
(Suvilahti,Helsinki)



Kotimainen metallifestivaali Tuska täytti tänä vuonna kunnioitettavat 20 vuotta ja tapahtumaa juhlistettiin asiaankuuluvin menoin Helsingin Suvilahdessa 30.6.-2.7. Paikalle oli tänäkin vuonna haalittu monenkirjava joukko raskaan musiikin yhtyeitä, joiden laajasta tarjonnasta jokainen löysi itseään miellyttävää kuunneltavaa. Pääesiintyjinä häärivät ruotsalainen voimametallipartio Sabaton, love metallin lähettiläs HIM sekä Yhdysvaltalainen Mastodon. Muita esimerkkejä viikonlopun mielenkiintoisesta artistikattauksesta olivat muun muassa Suicidal Tendencies, Devin Townsend Project, Mayhem, Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus sekä Triptykon. Kolmen päivän aikana lauteille nousikin yli 40 artistia sekä yhtyettä.

Etukäteen purnaamista aiheuttanut musiikkitarjonta ei tuntunut olevan joidenkin tahojen mieleen, sillä juhlavuoden kunniaksi odotettiin jotain vieläkin erikoisempaa. Tietyllä tavalla närän ymmärtää, sillä moni yhtyeistä oli nähty Tuskan lauteilla moneen otteeseen. Toisaalta Tuska ei ole koskaan ollut mikään megabändien karnevaali, vaan tarjonta on vastapainoksi pyritty pitämään mahdollisimman laajana. Tämä on yksi syy, miksi tapahtuma on säilynyt elinvoimaisena näihin päiviin saakka. Eikä muutaman negatiivisen kommentin tuoma mielipaha näkynyt millään tavalla, sillä Tuska teki juhlavuotenaan uuden kävijäennätyksen keräten viikonlopun aikana paikalle 37 000 kävijää.



Tämän vuoden Tuska oli kokenut muutoksia viime vuoteen verrattuna, sillä aluetta oli järjestelty uuteen uskoon. Ruokakojut oli sijoitettu sisäänkäynnin yhteyteen hieman syrjään omaksi selkeäksi alueekseen. Ruokailijat saivat rauhassa nauttia ateriansa ilman ohikulkevaa festarikansaa. Muutokset palvelivat festarialuetta ja saivat kokonaisuuden tuntumaan selkeämmältä. Festarialueella oli lisäksi jälleen laajasti tarjolla myös erilaisia hyödykkeitä ja festarikansa saikin törsätä rahansa ruuan ja juoman lisäksi musiikkijulkaisuihin, armeijatavaraan sekä vaatetukseen. Järkevästi monessa kojussa kävi myös pankkikortti, joten asioiminen oli mukavaa ja vaivatonta.

Tuska-viikonloppu sujui kelien puolesta vaihtelevissa olosuhteissa: kaksi ensimmäistä päivää kuluivat kylmässä ja tuulisessa säässä, jossa sateen uhka oli jatkuvasti läsnä. Perjantai saatiin ennustuksista huolimatta juhlia kuivissa merkeissä, mutta lauantaina sadekuuro pyyhkäisi yli Suvilahden. Sunnuntaina sää kääntyi parempaan ja festarikansaa hellittiin kauniilla auringonpaisteella. Epävakaat sääolot eivät kuitenkaan viikonloppua pilanneet, sillä monet mielenkiintoiset yhtyeet siirsivät ajatukset pois suurimman osan ajasta puhaltaneista myrskytuulista.



Valittamisen aihetta ei löytynyt paljoakaan, sillä tapahtuma oli organisoitu esimerkillisesti eikä suurempia ongelmia ilmennyt. Ainoastaan aiempina vuosina ongelmaksi muodostunut istumapaikkojen vähyys uuvutti festarikävijät myös tänä vuonna. Luulisi, että alueelle olisi mahdollista sijoittaa enemmän edes jonkinlaisia istumapaikkoja, joissa voisi lepuuttaa päivän aikana uupuneita jalkojaan. Lisäksi kestopurnausta aiheuttava hintataso näytti myös tänä vuonna rumat kasvonsa, sillä juomat sekä syötävät jäivät pihimmältä festariväeltä ostamatta. Paljon pelasti kuitenkin se, että alueelle sai tuoda omia eväitä.

Vuosien tuoma kokemus näkyi järjestelyissä. Vaan mistä Tuska vuosimallia 2017 oli tehty? Alle on listattu ilmiöt, jotka tekivät viikonlopusta ikimuistoisen:


Sabaton



Pääesiintyjä Sabaton oli selkeästi perjantain odotetuin yhtye, sillä päälavan edusta oli miehitetty täyteen ja tunnelma oli keikan aikana huipussaan. Yhtyeen energinen ja sotaisa voimametalli on parhaimmillaan livenä koettuna, sillä materiaali suorastaan huutaa yhteislauluja sekä rytmikästä liikehdintää. Sabaton ei pettänyt tälläkään kertaa ja yhtyeen nokkamies Joakim Brodén olikin silminnähden otettu saamastaan vastaanotosta. Komeat lavasteet sekä liekkejä ja paukkuja vilissyt keikka oli väkevä kokemus enkä usko yhdenkään bändiä seuranneen pettyneen näkemäänsä.

Settilista:
Ghost Division / The Art of War / Blood of Bannockburn / Attero Dominatus / Carolus Rex / White Death / The Last Stand / Swedish Pagans / Screaming Eagles / Diary of an Unknown Soldier / The Lost Battalion / Soldier of 3 Armies / Winged Hussars / Gott mitt uns ( ruotsiksi) / Night Witches / Primo Victoria / Shiroyama / Talvisota / To Hell And Back



Komeaa metallipauhua sekä eeppistä vääntöä tarjoillut Wintersun on kasvanut päälavan kokoiseksi yhtyeeksi. Tulevalta The Forest Seasons -albumilta kuultu maistiainen sai kaikessa mahtipontisuudessaan allekirjoittaneen ihokarvat ponnahtamaan pystyyn ja vakuuttavan kappaleen ansiosta yhtyeen tulevaisuus näyttää entistäkin valoisammalta. Upea keikka, jota pieni soundin puuromaisuus ei haitannut lopulta lainkaan.



Uhmakasta räyhäämistä esittänyt yhtye yllätti monet bändiä vähemmän seuranneet vetämällä setin lopulla omaperäisen cover-version hittibiisi Macarenasta, jonka kertosäkeen tilalla kuitenkin hoilattiin “Heey Marijuana”. Huvittuneita ilmeitä sekä epäuskoista vilkuilua telttalavan suuntaan huomasi kaikkialla
festarialueella.


Suicidal Tendencies



Liki neljänkymmenen vuoden ikään ennättänyt crossover thrash -legenda Suicidal Tendencies on pitkästä urastaan huolimatta edelleen tiukka livebändi. Lavalla heiluneen ja mekastaneen yhtyeen energia välittyi yleisöön saakka ja keikka oli varsinaista riffitulitusta alusta loppuun. Rumpujen takana vauhtia takonut Dave Lombardo piiskasi niin bändin kuin yleisönkin varsinaiseen hurmioon.



Maailma tuntui pysähtyvän, kun kotimaisen melodisen kuolonmetallin suuruus Insomnium johdatti festarikansan matkalle kohti talven porttia. Kokonaisuutena kuultu kappale toimi live-muodossa erinomaisesti ja upea esitys oli täynnä vauhtia ja kaunista tunnelmaa. Lähes transsiin vaivuttanut esitys oli festarin yksittäisistä hetkistä ehdottomasti paras.


Devin Townsend



Kanadan hullusta metallinerosta välittyy lavalla niin sydämellinen ja positiivinen kuva, että miehen seuraaminen ilman musiikkiakin olisi mielekästä. Vielä kun settilistaan oli upotettu monia mielenkiintoisia vetoja - kuten upea Higher -, tuntui miehen keikka erityisen upealta kokemukselta. Eikä hurttia huumoria ollut unohdettu, sillä välillä miehen ajatuksenjuoksulle sekä heitoille sai nauraa toden teolla. Harva tohtii suhtautua metallimusiikin ilmiöihin samanlaisella ironialla kuin herra Townsend. Pisteet siitä.


Impaled Nazarene



Kotimaisen mustan metallin legendoihin lukeutuva Impaled Nazarene paukutti aggressiiviseen ja kiivaaseen tyylinsä lauantai-iltapäivän loisteessa tiukan setin sitä itseään. Bändin raivokas takominen pyyhki läpi Suvilahden ja ryminä oli niin intensiivistä, että paineaallot saivat housujen lahkeet lepattamaan.



Englantilaisen stoner doom -yhtye Electric Wizardin hidastempoinen, äärettömän raskas, psykedeelisellä sekä voimakkaasti seksuaalissävytteisellä kuvastolla höystetty keikka veti mielen jos toisenkin totaalisen jumiin. Kannabiksen käryinen esitys keräsi telttalavan äärelle suuren joukon kiinnostuneita, joista moni oli makeasta tuoksusta päätellen valmistautunut koitokseen asian vaatimalla vakavuudella.



Sveitsin äärimetalli-ylpeys Triptykon on jatkanut Celtic Frostin perintöä ihailtavalla tavalla jo kahden täyspitkän sekä EP-julkaisun verran. Näiltä rieskoilta onkin varaa ammentaa sisältöä keikoille ja yhtye tarjosikin viikonlopun kovimmin ruhjoneen keikan, jonka äärimmäisen raskas ja painostava materiaali iski kuulijoita kuin lyijyharkko.



Lost Societyn vauhdikas rässipaahtaminen oli yleisön mieleen ja teltassa nähtiinkin yksi festarin komeimmista ja vauhdikkaimmista moshpiteistä. Keikan loppupuolella pykätty wall of death takasi, ettei kukaan selvinnyt pyörityksestä mustelmitta.


HIM



Lauantain pääesiintyjä HIM keräsi odotetusti koko viikonlopun suurimman ja komeimman yleisömeren, jollaisen veroista Tuska-keikoilla harvemmin tulee nähtyä. Arvokkaasti ikääntynyt yhtye palkitsi odotukset esittämällä liki kaksituntisen keikan, jonka aikana kuultiin käytännössä kaikki suurimmat hitit. Keikka oli juuri sitä, mitä yhtyeeltä odottikin: upeaa yhteislaulua, pyörtyileviä neitokaisia sekä onnesta kyynelehtiviä ihmisiä. Hämärtyvässä lauantai-illassa raikuva musiikki kuorrutettiin upealla valojen ja savujen näytöksellä joka kruunautui keikan päätteeksi mahtavaan ilotulitukseen, joka oli kuin viimeinen kunnianosoitus yhtyeen upealla keikalle sekä uralle.

Settilista:
Buried Alive by Love / Heartache Every Moment / Your Sweet Six Six Six / Resurrection / The Kiss of Dawn / The Sacrament / Tears on Tape / Rip Out the Wings of the Butterfly / Stigmata Diaboli / Gone With the Sin / Bleed Well / It’s All Tears (Drown in this Love) / Wicked Game (Chris Isaak -cover) / Killing Loneliness / Poison Girl / Heartkiller / Join Me in Death / In Joy and Sorrow / Right Here in my Arms / The Funeral of Hearts / Rebel Yell (Billy Idol -cover) / When Love and Death Embrace


Battle Beast/Noora Louhimo



Noora Louhimo ei suotta paistattele yhtenä metallimusiikin parhaista äänistä, sillä naisen ulosanti on livenä yhtä komeaa kuultavaa kuin albumimuodossa. Upealla tavalla vokalisoiva kaunotar olikin yksi viikonlopun huippuhetkistä, vaikka yhtyeen keikka ei muuten onnistunut vakuuttamaan. Huhut siitä, että Battle Beast on livebändien aatelia hurmioon saattavalla meiningillään, tuntuivat voimakkaasti liioitelluilta, sillä telttalava ei raikuvista aplodeista huolimatta kihissyt luvattua energiaa.



Viime vuonna harmaita hiuksia aiheuttanut telttalavan äänentoisto pilasi tuolloin monta lupaavaa keikkaa. Tänä vuonna ongelma oli korjattu ja festarikansa sai nauttia telttalavan hikisen tunnelman lisäksi hyvältä kuulostavista esityksistä.



Apocalyptican Metallica-coverit ovat muodostuneet jo käsitteeksi ja Suvilahdessa yhtye tarjosikin tätä herkkua täyslaidallisen. Kiekoilta materiaalia kuunnelleena ei ole koskaan tullut ajatelleeksi, minkälaista taituruutta materiaalin esittäminen vaatii. Live-olosuhteissa bändin ulosantia seurasi hölmistyneen epäuskoisena, sillä niin tiukalla osaamisella muusikot loihtivat säveliä ja sooloja ulos selloistaan. Upea kokemus, joka nosti arvostuksen yhtyettä kohtaan entisestään.


Mastodon



Sunnuntain pääesiintyjä Mastodon tarjosi äkkiväärää metallia pursuavan keikan, jossa oli vauhtia ja asiaankuuluvaa meininkiä. Yhtye oli tiukassa soittokunnossa ja festarikansa sai nauttia hyvällä asenteella esitetystä musiikista. Setin pääpaino oli odotetusti yhtyeen uusimalla Emperor of Sand -julkaisulla, jonka aavikon kuumuutta henkivä konsepti oli omiaan esitettäväksi sunnuntain helteisessä auringonpaisteessa. Mastodon ei suotta ole yksi nyky-metallin suurista nimistä ja bändi oli vakuuttava päätös festareille.

Settilista:
Sultan’s Curse / Divinations / The Wolf is Loose / Crystal Skull / Ancient Kingdom / Bladecatcher / Black Tongue / Colony of Birchmen / Ember City / Megalodon / Andromeda / Show Yourself / Precious Stones / Roots Remain / Chimes at Midnight / Steambreather / Mother Puncher / Blood and Thunder

Festivaalin päätyttyä metallinjano on jälleen hetkeksi tyydytetty ja viikonlopun kokemukset elävät muistoissa vielä pitkään. Ensi vuoden metallibakkanaaleja voi vartoa luottavaisin mielin, sillä Tuska 2017 oli kokonaisuutena onnistunut tapahtuma, joka juhlisti hienolla tavalla festarin 20-vuotista taivalta. Seuraavia pyöreitä vuosia odotellessa.

Teksti: Jesse Kärkkäinen
Foto: Tuska/Jesse Kämäräinen