Star Trek -kilpailun huumassa V2.fi julkaisee yhteistyössä Paramount Picturesin kanssa Chris Pinen haastattelun.


Millaista oli palata takaisin yhteen saman näyttelijäporukan kanssa?

Olemme tehneet tätä kymmenen vuotta ja mielestäni paras asia, jonka JJ (Abrams) teki, oli sellainen roolitus, että tulemme toimeen mahtavasti ja nautimme toistemme seurasta. Kaukana kotoa - vaikka Vancouverissa tai Dubaissa kuvaamassa - on hienoa, että on ystäviä, jotka ovat enemmän kuin perhettä.

Millainen Justin Lin on ohjaajana?

Tämä on ollut meille kaikille ja varsinkin Justinille vaikea projekti. Hänellä oli vain 2-3 kuukautta aikaa pistää kasaan 175 miljoonan dollarin projekti, miettiä miltä se näyttää ja mikä tarina on. Hän on tehnyt mahtavaa työtä ja hänellä oli selkeä ajatus siitä, miten kaiken pitää toimia. On hienoa, että voi mennä ohjaajan luokse ja saada oikeaa ohjastusta siitä, mistä tarinassa on kyse, mitkä sen teemat ovat ja miltä sen pitää tuntua, sekä se, että hän osaa kuvailla myös jättimäisiä toimintakohtauksia.

Simon (Pegg) esittää Montgomery Scottia, mutta hän on nyt myös käsikirjoittaja. Hän tuntee näyttelijät, joten onko hän osannut puhua “teidän äänellänne”?

Minulle iso osa näitä elokuvia on ollut aina komedia, ja jos tämä olisi pelkkää komediaa, minulla olisi vielä hauskempaa. Simon on koomikko ja meillä on hauskaa kun keksimme mahdollisimman huvittavia juttuja. Tätä tehtäessä oli sellainen fiilis, että isä (JJ) lähti talosta ja jätti lapset pyörittämään hullujen huonetta. Yhteistyö on ollut aivan eri tasolla ja se on ollut todellinen siunaus ja nautinto. Tunnemme toisemme niin hyvin, eikä kukaan egoile, joten jos vaikka kohtauksessa jokin repliikki ei toimi, voin antaa sen jonkun toisen sanottavaksi tai jättää sen pois. Yritämme vain keksiä, mikä toimii parhaiten ja kaikki toimii sujuvasti ilman draamaa ja siihen on iso osa myös Justinilla sekä kirjoittajille Dougilla (Jung) ja Simonilla.

Yksi ensimmäisistä isoista toimintakohtauksista on Enterprisen tuhoutuminen. Mitä ajattelit, kun luit sen käsikirjoituksesta?

Olipa elokuva sukellusveneestä tai lentotukialuksesta tai lentokoneesta, on itsestään selvää, että se alus joutuu vaaraan, jotta yleisön sydän alkaa väpättää. Mielestäni se oli hieno idea. Trek-fanit varmasti keskustelevat pitkään siitä, oliko se hyvä idea, mutta se oli hyvä väline saada esiin erilaisia tunteita, varsinkin Kirkistä. Enterprisen kapteenius on tärkein osa häntä ja se yhdistyy myös hänen isäänsä, joka oli myös kapteeni ja jonka alus myös tuhoutui. Joten se nostaa pintaan hyvin monimutkaisia tuntemuksia siitä, kuka hän oikein on.


Kirkin moottoripyöräkohtaus oli myös rohkea veto ja oli varmaan iso riski ottaa niin analoginen elementti mukaan elokuvaan?

Minusta moottoripyörät ovat cooleja. Moottoripyörä valittiin, koska siitä syntyy mielikuvia kapinallisesta, McQueenista, Tronista - isättömästä pojasta motskarin selässä. Se on symboli, kuten miehet hevosen selässä. Kutsuin sitä omaksi McQueen-hetkekseni.

Yksi esiin nouseva asia on Spockin kuoleman kunnioittaminen. Voitko puhua hieman Leonard Nimoysta?

Mikä minä olen puhumaan henkilöstä, joka on vaikuttanut kulttuuriin niin valtavasti 50 vuoden ajan? Leonard oli hiljainen, kärsivällinen, tarkka kuuntelija. Hän oli hyvin taiteellinen, hyvin herkkä. Zachilla (Quinto) oli erityinen suhde Leonardin kanssa ja se sai minut pitämään hänestä vieläkin enemmän, koska näin, kuinka iso vaikutus hänellä oli ystävääni. En tuntenut Leonardia niin hyvin, mutta tunnen hänet sen kautta, mitä Zach on kertonut hänestä. Olemme kaikki siunattuja, että olemme perineet tämän saagan edeltäjiltämme.

Mikä muisto tulee säilymään mielessäsi?

Minua kavahduttaa aina se, miten ihmiset kommentoivat ja arvostelevat elokuvaa, niin kuin olisimme tuhlanneet puolitoista vuotta elämästämme tehdäksemme huonon elokuvan. Ei kukaan halua tehdä paskaa elokuvaa. Ihmiset pistävät niihin koko sydämensä, koko elämänsä - he pysäyttävät elämänsä, jättävät perheensä - ja se asia joka jää, on hetket niiden ihmisten kanssa, joiden kanssa viettää kuusitoista tuntia päivässä. Jos ei olisi tätä tekijäryhmää, ystäviäni, perhettäni, en tiedä haluaisinko olla tässä. Niitä pieniä hetkiä pitää metsästää, niitä timantteja, jotka voivat olla vaikka nauraminen Simonin kanssa tai keskustelut Antonin (Yelchin) kanssa Godardin elokuvista avaruuslaivan reunalla jossain päin Vancouveria. Olen maailman onnekkain mies.

V2.fi:n massiivinen Star Trek -kisa on käynnissä 8.12. asti.

Käännös: Manu Pärssinen