Viikon Vimpain -juttusarja tekee tällä viikolla poikkeuksen ja esittelee uuden ja kiiltävän sijaan vanhaa ja huikeaa. Kestävän kehityksen hengessä kannattaa myös vimpainhullujen suunnata välillä kirpputoreille ja ilmaisilmoituslehtien pariin tutkimaan, löytyisikö käytettyjen maailmasta jotakin mielenkiintoista härveliä. Allekirjoittaneen paras löytö on ollut tässä esittelyssä oleva, Neuvostoliitossa valmistettu high end -päätevahvistin.

Työläisten tasa-arvo ja ökykalliit hifilaitteet istuvat jokseenkin huonosti samaan lauseeseen. Voikin vain arvailla, millaisen tapahtumaketjun jälkeen Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liitossa on päätetty ryhtyä tuottamaan laitetta, joka vastaa rakenteeltaan ja ominaisuuksiltaan tukevimpia länsimaisia hifi-hapatuksia. Priboi 50-UM on 2x50 W tehon puhtaassa A-luokassa tuottava, tyhjiöputkiin perustuva päätevahvistin, jossa on mm. erittäin arvostettu kaksoismonorakenne ja vastuksilla toteutettu äänen tulotason säätö. Tämän lisäksi se on toki järkyttävän suuri, painava ja kolhon näköinen kapistus, joka syö sähkövirtaa aamupalaksi, lounaaksi ja illalliseksi.

Laite on peräisin 80-luvulta, ja se käyttää 6R3S1-tyyppisiä transistoriputkia vahvistukseen. Tyyppi on ilmeisesti sama kuin jossakin N-liiton sotilasradiossa, jotka toimivat pitkään putkilla osittain eräästä mielenkiintoisesta syystä: mahdollisen ydinsodan sattuessa piitransistorit pimenevät elektromagneettisen pulssin voimasta, putket jatkavat puksutustaan normaalisti. Erikoinen putkityyppi tuottaa haastetta siinä vaiheessa, kun niiden käyttötunnit tulevat täyteen. Harrastajat ovatkin joko modifioineet laitteita käyttämään Kiinassa valmistettuja, yleisempiä putkia, tai sitten haalineet varaputkia aina tilaisuuden tullen entisistä itäblokin maista. Satunnaisesssa nautiskelukäytössä ensiasennusputket kuitenkin toimivat vuosia, ellei -kymmeniä.



Mikä sitten tekee putkivahvistimesta niin erikoisen ja haluttavan? Tähän saa vastauksen kytkemällä laitteeseen virrat päälle. Kun putkien elektrodit alkavat hiljalleen hehkua yhä voimakkaammin, on tunnelma etenkin pimennetyssä huoneessa näyttävä. Tämä lämpimyys säteilee myös laitteella kuunneltuun musiikkiin - putkien soundi on pehmeämpi kuin nykyaikaisessa vahvistimessa, ja etenkin vanhat LP-levyt kuulostavat mahtavalta putkipäätteen tulkitsemina.

Priboi poikkeaa äänentoistollisesti valtavirrasta edukseen. Useimmiten osa "pehmeydestä" on nimittäin peräisin siitä, ettei putkien suorituskyky riitä toistamaan kaikkia taajuuksia, ja etenkin bassotoisto jää hieman vajavaiseksi. Sekä edesmenneen Hifi-lehden mittaukset että omat tutkimukseni oskilloskoopilla kuitenkin kertovat, että Priboin taajuusvaste on putkilaitteeksi hämmästyttävän suora. Niinpä sitä voi tarvittaessa käyttää vähän kaikenlaiseen - omalla laitteellani on jopa kuunneltu joskus toimintaelokuvan ääniraitaa kaikkine räjähdyksineen aivan kelvollisin tuloksin.

Koska Priboi on päätevahvistin, se vaatii toistoketjuun eteensä esivahvistimen, jolla liitetään eri laitteet ja ohjataan äänenvoimakkuutta. Jos esim. CD-soittimessa on linjatason säätö, voi sitä jossain määrin hyödyntää tämän laitteen kanssa, mutta edelleen saa olla tarkkana äänen tulotason säädöstä. Se on tehty vastuksilla, mikä on laadukkaissa laitteissa suosittu ratkaisu, mutta huomioiden itänaapurin toleranssit, myös vanhemmiten rapiseva ja epävarma sellainen. Parasta on siis säätää tulotaso laitteesta maksimiin ja käyttää erillistä esivahvistinta.

Ikänsä ja erikoisen alkuperänsä vuoksi Priboi käyttää DIN-liittimiä linjasignaalin tuloon. Käytännössä tämä tarkoittaa vain joko sovittimen rakentamista tai laitteen modifiointia. Oma Keltaisesta Pörssistä aikanaan ostettu vahvistimeni on modifioitu Suomessa käyttämään normaaleja RCA-liittimiä. Jos kolvi pysyy kädessä, muutoksia ei ole vaikea tehdä, sillä piirilevyillä on paljon tilaa.



Itänaapurin insinöörit rikkoivat Priboilla aikanaan äänentoiston perinteitä tarjoamalla vain kalleimmissa laitteissa nähtyjä ratkaisuita murto-osalla hinnasta. Priboin myyntihinta Suomessa oli 1000-2000 markan luokkaa, ja käytettynä niitä liikkui viiden sadan markan molemmin puolin. Tähän hintaan niitä ostivat monet aivan herätehankintana. Samasta syystä laitteita on Suomessakin edelleen "kierrossa", ja niihin törmää toisinaan nettihuutokaupoissa, kirpputoreilla ja mainitussa Keltaisessa Pörssissä. Jos äänentoisto ja etenkin putkivahvistintekniikka kiinnostaa, tarjoaa Priboi edullisen pääsylipun tähän taiteenlajiin sekä mainion rakentelualustan jatkoprojekteille. Itse olenkin jo hyvän aikaa tutkinut eBayn tarjontaa löytääkseni edullisen putkietuvahvistimen rakennussarjan...