V2.fi julkaisee yhteistyössä 20th Century Foxin kanssa haastattelun Nat Wolffista. Käy myös osallistumassa kilpailuun, josta voit voittaa Paper Towns -elokuvan omaksesi.

Käännös: Marko Haarni


Näyttelijä ja muusikko Nat Wolff oli 11, kun hän oli pääosassa elokuvassa The Naked Brothers Band: The Movie. Hän teki myös kappaleita ja sanoituksia elokuvaan. Nickelodeonin spin-off -televisiosarja The Naked Brothers Band toi näyttelijälle useita arvostettuja palkintoja. Lahjakas nuori näyttelijä teki vaikutuksen esiintymällä elokuvissa Stuck In Love, Admission ja Peace, Love & Misunderstanding. Hän sai hyviä arvioita roolisuorituksistaan sekä elokuvassa Tähtiin kirjoitettu virhe että Palo Alto. Vasta 20-vuotiaan Wolffin tuleviin elokuviin lukeutuvat Ashby, Harjoittelija, The Stand ja In Dubious Battle. Wolff suhtautuu intohimoisesti myös musiikkiin ja on julkaisemassa veljensä Alex Wolffin kanssa uuden singlen.

Sinulla oli hieno rooli elokuvassa Tähtiin kirjoitettu virhe, mikä myös perustui John Greenin romaaniin; miten päädyit päärooliin esittämään Quentinia (Q)?

- “Olin Tähtiin kirjoitettu virhe –elokuvan lavasteissa kun tuottaja Isaac Klausner sanoi minulle ilkikurinen ilme kasvoillaan: ‘sinun pitäisi lukea Paper Towns.’ En ollut lukenut sitä vielä, mutta pidän todella Johnin kirjoista. En ajatellut sitä kovin paljon, koska ihmiset puhuvat monenlaisia juttuja eikä ikinä voi tietää, mitä tapahtuu. Kului kuusi kuukautta, missä ajassa olin lukenut Paper Townsin ja olin rakastunut siihen. Se on nyt suosikkini John Greenin kirjoista. Ennen kuin kuulin, että siitä ollaan varmasti tekemässä elokuva, tiesin että jos se toteutuisi, haluisin esittää Quentinia.”

Mistä tarina kertoo?

- “Siinä on toisaalta kyse romanssista ja mysteeristä, mutta samalla se on todella hauska ja rehellinen tarina ystävyydestä. Kun Margo yhtäkkiä ilmestyy Q:n ikkunaan, hän auttaa Q:n pois kiusallisuudestaan ja johdattaa tämän villiin seikkailuun. Yö päättyy ja se on hyvin romanttista. Kuitenkin seuraavana aamuna Margo on poissa. Q ottaa mukaansa kaksi parasta kaveriaan ja kaksi tyttöä ja yhdessä he lähtevät hauskalle road tripille etsimään Margoa.”

Oletko itse koskaan ollut road tripillä?

- “Hauska juttu on, että minulla ei ollut ajokorttia ennen Paper Townsia. Elokuvan tuottaja soitti minulle ja sanoi: ‘Nat, tämä elokuva kertoo road tripistä´. Sinun täytyy hankkia ajokortti (nauraa)!’ Niinpä hankin ajokortin kaksi päivää ennen kuin aloitin harjoitukset Pohjois-Carolinassa. Justice (joka esittää Radaria) ja minä päätimme lähteä road tripille, mutta se ei kestänyt pitkään. Automme vietiin pois, koska olin niin huono kuski (nauraa). Niinpä road tripimme jäi lyhyeksi! Se oli kuitenkin hyvä yhdistävä kokemus meille.”

Millaista oli tavata Cara?

- “Olin jo saanut Q:n osan ennen kuin tapasin hänet. Suoraan sanoen on hullua ajatella sitä nyt, mutta saatoin olla ainoa ihminen koko maailmassa, joka ei ollut kuullut Cara Delevingnestä ennen kuin hän oli koe-esiintynyt elokuvaa varten. En tiedä mitään mallin hommista. Mutta kun näin hänet totesin: ‘Tunnistan sinut,’ koska hän oli tienvarsimainoksessa aivan asuntoni ulkopuolella. Sanoin: ‘olen ulkoiluttanut koiraani ohitsesi monta kertaa.’ Sitten hän otti kengät pois jaloistaan ja lähti juoksemaan ympäri huonetta ja sanoin: ‘sinä olet Margo!’ Hän on täydellinen rooliin ja olemme olleet todella läheisiä siitä lähtien.”

Kuinka paljon nautit työskentelemisestä hänen kanssaan?

- “Hän on mahtava. Luulen, että ihmisten on vaikea uskoa, että joku joka on niin kaunis ja menestynyt, voi olla niin lahjakas. Rehellisesti sanottuna Cara teki minuun suuren vaikutuksen. Caran julkisesta persoonasta ja siitä kuka hän oikeasti on löytyy yhtäläisyyksiä siihen, kuka Margo on ja Margon persoonaan koulussa.”



Cara sanoo, että hän oppi paljon sinulta.

- “En usko, että hänellä oli mitään opittavaa minulta. Työskentelimme niin hyvin yhdessä, koska tykkäämme molemmat ottaa rennosti. Elokuvan kuvauspaikalla homma väljähtyy helposti, koska tehdään samaa asiaa uudestaan ja uudestaan monen ihmisen edessä, ja on mahtavaa, että paikalla on joku joka on hauska ja energinen.”

Millainen poika Q on?

- “Q on sielukas ja älyllinen ja hän elää päänsä sisällä. Hän ei ole löytänyt intohimoaan ja hänen tapansa elää on suunnitella kaikki etukäteen näkemättä laajempaa kuvaa. Hän haluaa tehdä kaiken niin kuin hän luulee, että hänen pitää tehdä. Mutta Margon kanssa koetun seikkailun kautta kaikki joutuu kyseenalaiseksi. Hän rakastaa Margoa, mutta ei ole puhunut tälle yhdeksään vuoteen ja Margosta on tullut hänelle enemmänkin tietynlainen mielikuva kuin oikea ihminen. Margo edustaa Q:lta puuttuvaa asiaa, jonka hän haluaa, eli vapautta.”

Onko sinulla kokemusta jonkun ihmisen romantisoimisesta?

- “Todellakin. Luulen, että se käy helposti, varsinkin kun on joku, joka on kaunis ja jännittävä. On mahdollista rakastua pintapuolisesti, mutta ihmiseen syvällisesti tutustuminen on jotain ihan muuta.”

Kuinka paljon samastuit Q:n hahmoon?

- “Hän on enemmän sellainen kuin olin vähän nuorempana. Kun olin 12 tai 14 en ollut cool. En sano, että olisin cool nytkään, (nauraa) mutta olen varmempi itsestäni. Luulen, että paljolti siinä on kysymys New Yorkissa kasvamisesta. Kasvoin hieman nopeammin kuin Q. High schoolin loppua kohden, kun aloin tehdä töitä näyttelijänä ja musiikin parissa, olin rakentanut enemmän suojakeinoja ja tulin ulos kuorestani. Vähän nuorempana olin kuitenkin todella viaton ja romanttinen sekä vähän dorka; hengailin vain kahden parhaan kaverini kanssa. Ollessani ihmisten kanssa, joiden seurassa tunsin oloni mukavaksi, saatoin olla hauska ja äänekäs, mutta tuntemattomien seurassa olin hiljaa, ja sellainen Q on.”

Voitko kertoa millaista oli työskennellä ohjaaja Jake Schreierin kanssa.?

- “Hän on intohimoisin ohjaaja, jonka kanssa olen tehnyt töitä. Hän on ensimmäinen kuvauspaikalla, valmistelee otoksia ja juttelee näyttelijöille. Hänet näkee kävelevän edestakaisin ja hyppelevän ympäriinsä. Hän on taiteilija. Jake on mukana prosessin jokaisella askeleella. Hän pitelisi kameraa ja tekisi koko elokuvan kuin se olisi selfie jos voisi! Hän valaisisi sen itse ja tekisi rakennustyöt ja editoisi sen …kaiken (nauraa). Olemme myös hyviä ystäviä ja se helpottaa asioita, koska meidän ei tarvitse puhua paljoa kommunikoidaksemme. Hommasta tulee ärsyttävää kun työskentelee ihmisten kanssa, jotka haluavat sanoa miljoona asiaa juuri ennen kohtausta. Jakella ja minulla on tähän oikotie. Jake on myös todella laivan kapteeni, oikeasti johtaa joukkoa.”

Millaista on kun John Green on kuvauspaikalla tuottajana?

- “Se on hienoa. Hän on yksi hyvistä ystävistäni. Sanoin hänelle tänään: ‘olet kuin isoveljeni.’ Hän on hyvä muistuttaja meille kuvauksissa ollessaan, koska tietenkin hän tuntee kirjan paremmin kuin kukaan. Hän on myös hieman kuin cheerleader kuvauksissa. Hän on todella innoissaan siitä, mitä teemme. Hän on hyvin älykäs ja syvällinen ja samaan aikaan hän on kuin lapsi. Hän on ainoa ei-kyyninen, ei-kyllästynyt kirjailija, jonka olen tavannut (nauraa).”

Mikä teitä nuoria yhdistää niin vahvasti John Greeniin?
- “Hän ei kirjoita alentuvasti teini-ikäisille, hän tekee heistä monimutkaisia, kiinnostavia hahmoja. Mielestäni teinit ovat fiksumpia kuin heidät esitetään monissa huonoissa elokuvissa ja kirjoissa, joita ilmestyy. John ottaa teini-ikäiset vakavasti ja niinpä he suorastaan ahmivat hänen kirjojaan!”

Onko muita ikimuistoisia kohtauksia tämän huoltoasemalla kuvattavan kohtauksen lisäksi?

- “Rakastin pilojen tekemistä kun Margo ja minä lähdemme kostamaan, kuten kalan heittämistä tyttöjen kaappiin ja alastonkuvan ottamista Margon entisestä poikaystävästä. Teemme paljon villejä juttuja ja hän vetää minut mukanaan. Yksi suosikkihetkistäni oli kun teimme Caran kanssa tunteikasta kohtausta parkkipaikalla. Cara katsoo minua ja kamera osoittaa häntä ja sitten hänen katseensa vaeltaa sivuun ja hän sanoo 'onko tuo vesiliukumäki?' englantilaisella aksentillaan [Nat alkaa puhumaan englantilaisella aksentilla]. Cara osoittaa vesiliukumäkeä kadun toisella puolella. Seuraavana päivänä hän järjesti asiat niin, että menimme kaikki laskemaan vesiliukumäkiä koko päiväksi ja se oli mahtavaa.”

Olet Paper Townsin tähti. Kuinka haastava elokuva on sinulle?

- “Luultavasti suurin haaste minulle on, että olen jokaisessa kohtauksessa, mikä on jotain mitä en ole tehnyt aiemmin. Olen töissä jokaisena päivänä, joten haaste on säilyttää innostuksensa ja pysyä inspiroituneena. Elokuva perustuu myös John Greenin fanien rakastamaan kirjaan ja toinen haaste on olla ottamatta siitä paineita. On kuitenkin hienoa, että näistä ihmisistä on tullut kuin perhettä. Se on uskomatonta.”

Olet lahjakas ja kriitikot vertaavat sinua nuoreen Dustin Hoffmaniin. Millaista on kuulla tuollaisia kommentteja?

- “Vau, hän yksi kaikkien aikojen suosikkinäyttelijöistäni ja Miehuuskoe (1967) suosikkielokuviani. Kun olin nuorempi, en saanut katsoa hänen elokuviaan kuten Miehuuskoe, Keskiyön Cowboy (1969), Kramer vs. Kramer (1979), ja Maratoonari (1976). Kaikki nuo elokuvat ovat vanhempieni luona ja odotin kunnes kaikki menivät nukkumaan ja katsoin niitä myöhään illalla kun olin 12 tai 13. Sitten voitin näyttelijäkilpailun ja sain itse asiassa oppitunteja Dustin Hoffmanilta. Se oli todella ihmeellistä ja lopuksi Dustin sanoi, 'tiedätkö poika, olet todellinen näyttelijä.’”

Se oli varmasti todella jännittävää.

- “Se oli ja viisi vuotta myöhemmin olin Toronton elokuvajuhlilla ja näin hänen tulevan hissistä ja sanoin: ‘Dustin, en tiedä muistatko minua, olen Nat. Sain sinulta näyttelijänopetusta ja sanoit, että olen oikea näyttelijä ja täällä minä olen oikean elokuvan kanssa.’ Hän vastasi: ‘Minun täytyy laskuttaa sinua enemmän ensi kerralla (nauraa).’”

Tähtiin kirjoitettu virhe oli suuri hitti ja olit loistava Isaacina. Arvasitko, että elokuva koskettaisi niin suurta yleisöä?

- “Tiesin ainoastaan, että siitä tulisi hyvä. Tiesin, että Shai (Shailene Woodley) ja Ansel (Ansel Elgort) ovat loistavia. Josh Boone (ohjaaja) on todella lahjakas ja tarina oli kaunis. En kuitenkaan tiennyt, että siitä tulisi niin iso hitti. Muistan ajatelleeni, että se eroaa muista nuorten aikuisten elokuvista, joissa tapaa olla paljon takaa-ajoja tai vampyyreja tai zombeja. Rakastan hyvää takaa-ajoa ja hyvää zombielokuvaa mutta niitä on niin paljon. On mukavaa, kun elokuva on erilainen.”

Mikä on muuttunut sen jälkeen kun esitit Isaacia?

- “Kaikki on muuttunut hyvässä mielessä siten, että minulla on enemmän vaikutusvaltaa urani suhteen. Se on suuri muutos, koska kun aloittaa näyttelemisen, rukoilee ihmisiltä osaa heidän elokuvissaan, riippumatta siitä, mitä ne ovat. Nyt ihmiset haluavat minut elokuviinsa ja voin ottaa askeleen taaksepäin nähdäkseni, missä haluan olla mukana.”

Olit hyvin tunnettu nuoremman yleisön parissa The Naked Brothers Bandin ansiosta. Oletko mielestäsi valmis isoon suosioon näyttelijänä?

- “Olen todella onnekas, sillä olin kuuluisa 11–14 –vuotiaana sen TV-sarjan vuoksi. Se oli valtava hitti, enkä voinut mennä ulos ilman, että ihmiset tulivat luokseni jatkuvasti. Se oli outoa ja sitten se hävisi. Nyt pidän siitä, että ihmiset haluavat nähdä elokuvia, joissa olen mukana. Pidän kohteliaisuuksista, joita saan lapsilta, joita Tähtiin kirjoitettu virhe on koskettanut. Se merkitsee minulle todella paljon, mutta en välitä maineesta. Tavoitteeni ei ole olla niin kuuluisa kuin mahdollista, koska kaikki se on niin sattumanvaraista ja katoavaa.”



Maineen ajatus liittyy Paper Townsin teemoihin. Q rakastaa Margoa, joka on kuuluisa koulumaailmassaan, mutta hän rakastaa idealisoitua versiota tytöstä ja nostaa hänet jalustalle.

- “Kun Margo palaa takaisin Q:n elämään, Q:lla on tietynlainen kuva tytöstä, jonka hän heijastaa Margoon. Myöhemmin Q kuitenkin huomaa ettei oikeastaan tunnekaan häntä. Ei ole oikeastaan mahdollista rakastaa henkilöä näkemättä hänen virheitään. On hienoa, kun ihmiset tulevat luokseni ja haluavat keskustella kanssani elokuvista tai musiikista, mutta totuus on, että he eivät todella tunne minua enkä minä tunne heitä. Oikeassa elämässäni minulle on tärkeää varmistaa, että tunnen itseni ja, että minulla on joukko ihmisiä ja ystäviä, jotka oikeasti tuntevat minut.”

Olet näytellyt ja esiintynyt lapsuudesta saakka. Suunnittelitko meneväsi yliopistoon?

- “Suunnitelmani oli aloittaa opiskelut New Yorkissa ja sitten sain roolin Tähtiin kirjoitettu virhe –elokuvasta ja kuvausaikataulusta johtuen en voinut mennä. Suoritan joitakin kursseja, mutta juuri nyt keskityn musiikkiin ja näyttelemiseen. Paper Townsin kuvaaminen on oikeastaan ollut hieman kuin opiskelukokemus. Olemme joukko yhdessä työskenteleviä lapsia ja tykkäämme toisistamme ja tykkäämme viettää aikaa yhdessä koko ajan. Se on enemmänkin oikeastaan leiri, paljon hauskempaa kuin opiskelu (nauraa). Opiskelu on rankkaa.”

Teetkö vielä musiikkia?

- “Olen aina ollut bändissä veljeni Alexin kanssa ja se on ollut hienoa, koska meidän kappaleitamme on ollut elokuvissa. Meillä oli biisi TÄHTIIN KIRJOITETUSSA VIRHEESSÄ ja minulla oli biisi PALO ALTOssa. Olemme laulaneet parissa elokuvassa. Olemme olleet Alexin kanssa studiossa ja meiltä on tulossa musiikkia kesällä ja olemme soittaneet keikkoja missä vain pystymme, mutta on hankalaa löytää aikaa musiikille. Tapasin itse asiassa [Oscar-voittaja] Jared Leton juhlissa ja kerroin hänelle: ‘Pidän siitä, miten pystyt tasapainottamaan näyttelemisen ja musiikin.’ Meillä oli pitkä keskustelu ja hän alkoi kertomaan, miten onnistuu tekemään molempia. Sitten meidät keskeytettiin. Mutta saan ehkä joskus vastauksen.”

Mistä intohimosi musiikkiin ja näyttelemiseen sai alkunsa?

- “Kasvoin kahden taiteilijan kanssa. Äitini (Polly Draper) on näyttelijä ja kirjailija, isäni (Michael Wolff) on jazz-muusikko ja ajattelin vain, että näitä juttuja kaikki tekevät. Kaikki heidän ystävänsä olivat kirjailijoita ja taiteilijoita, joten ajattelin, että se on normaalia. Olin tekemisissä musiikin kanssa hyvin varhaisesta iästä alkaen ja sitten aloin tehdä näytelmiä. Näyttelemisestä olen välittänyt eniten siitä saakka kun olin tosi nuori.”

Voitko kertoa tulevista elokuvistasi?

- “Tein pienen roolin Harjoittelijassa ja se oli hauskaa, sillä sain tehdä kohtauksen Robert De Niron kanssa. Sain tehdä töitä Nancy Meyersin (ohjaaja) kanssa. Se on hauska cameo. Tein elokuvan nimeltä ASHBY Mickey Rourken ja Emma Robertsin kanssa. Olen tehnyt muutaman elokuvan Emman kanssa. Olin ihastunut häneen aikanaan kun olimme Nickelodeonin ohjelmissa! Hän oli 15 ja minä 11 ja hän oli ‘cool vanhempi tyttö’. Tein juuri In Dubious Battlen, joka on sovitettu John Steinbeckin romaanista. Esitän lakkotyöntekijää, joka pitää isoja kokoontumispuheita. Sain tehdä töitä Robert Duvallin, Vincent D’Onofrion, James Francon [joka ohjaa ja on pääosassa] sekä Ed Harrisin kanssa; he ovat hienoja näyttelijöitä.”

Onko elämäsi muuttunut viimeaikaisen menestyksesi myötä?

- “Ei se ole oikeastaan muuttunut juurikaan. Olen tällä hetkellä käytännössä koditon, koska matkustan osavaltiosta toiseen tehden töitä. Mutta sitten menen takaisin New Yorkiin ja asun vanhempieni, veljeni ja koirani kanssa. Asuin itsekseni vuoden ja aion hankkia asunnon, joten nähtäväksi jää, mitä tapahtuu seuraavaksi.”

Mitkä ovat unelmasi? Onko sinulla suunnitelmaa?

- “Minulla ei oikeastaan ole mitään urasuunnitelmaa, mutta haluan jatkaa kiinnostavien elokuvien tekemistä hienojen ihmisten kanssa. Minusta tuntuu, että varhain urallani oli paljon onnea. Nyt voin hieman paremmin hallita, mitä teen ja valita hyviä juttuja.”