V2.fi testasi: Huawei Talkband B2
Vähän kaikkea ei riitä.
Aktiivisuusranneke on ollut tämän vuoden hittituotteita. Vaimoni sai joululahjaksi Polarin valmistaman rannekkeen, joka tarkkailee mm. askeleiden määrää, unen laatua ja jopa sitä, kuinka paljon päivässä tulee seistyä. Ranneke on selvästi auttanut häntä tarkkailemaan arkiliikunnan määrää ja aktiivisuustavoitteen saavuttaminen on tuntunut tärkeältä. Itselleni Polarin laitteessa on kuitenkin se vika, että ainakaan tuo mainittu malli ei laske aktiivisuuteen mukaan pyöräilyä, joka taas on käytännössä yksinomainen liikuntamuotoni. Olen siis toistaiseksi jättänyt vastaavan keksinnön hankkimatta.
Huawein profiili puolestaan on vahvassa nousussa. Entinen hinnat alkaen -valmistaja on tuonut markkinoille selvästi ylemmän hintaluokan puhelimia (kuten meillä testatun P8:n) ja monipuolistanut muutenkin tuotevalikoimaansa. Talkband B2 on eräs heidän tarjokkaistaan aktiivisuusrannekkeiden ja osittain myös älykellojen segmenttiin. Sen erikoisuutena on, että sama laite sisältää myös Bluetoothilla toimivan hands freen. Pidin laitetta ranteessani viikon päivät. Sinä aikana totesin sen olevan hyvin ristiriitainen tuote.
Talkband B2 on komean näköinen. Toisin kuin enimmäkseen kumisilta näyttävät kilpailijansa, nahkarannekkeen ja kultaan kallistuvan metallivärin yhdistelmän pukee mielellään vaikka pikkutakin kanssa. Ulkonäkö ei huuda kilometrin päähän, että olet taas lähtenyt mukaan yhteen uuteen trendiin, vaan laitetta voisi hyvin luulla rannekelloksi.
Ranneke otetaan käyttöön asentamalla puhelimeen (Android tai iOS) ohjelmisto ja muodostamalla Bluetooth-yhteys. Appi nikotteli aluksi hieman, mutta kun Talkbandiin saatiin uusin ohjelmistopäivitys sisään, yhteys alkoi toimia varsin hyvin. Äkkiseltään tuntui, että aplari kasvatti aavistuksen puhelimen (Sony Xperia Z3) virrankulutusta, mutta tämä saattoi toki johtua siitä, että ruutua tuli etenkin aluksi tarkkailtua useammin. Puhelin onkin olennainen osa ranneketta käytettäessä, sillä lähes kaikki äly tulee sen kautta. Ilman Bluetooth-yhteyttä ranneke ei saa synkronoitua tietojaan eikä kellonaikakaan pysy loputtomiin oikeana. Tämän merkiksi se värisyttelee itseään aina yhteyden katketessa.
Talkband seuraa käyttäjänsä aktiivisuutta kiihtyvyysanturiensa avulla ja päättelee, mitä käyttäjä on parhaillaan tekemässä. Suureksi ilokseni se tunnisti myös pyöräilyn aktiviteetiksi, ja 12 kilometrin päivittäisellä suoritteella saikin helposti keskitason aktiivisuustavoitteen täyteen. Askelmittari vaikuttaa jokseenkin tarkalta, koelenkillä itse laskemalla pääsin melko samaan lukemaan kuin Huaweikin. Jos käyttäjä on paikallaan yli puolen tunnin ajan, Talkband muistuttaa verryttelystä värisyttämällä rannetta. Tämä oli itselleni ehkä hyödyllisin toiminto, sillä kirjoittaessa aika kuluu helposti huomaamatta samassa asennossa ja palkkioksi saa luonnollisesti kunnon niska-hartiajumit.
Ranneke toimii myös herätyskellona. Ohjekirjan mukaan se herättää värisemällä aina juuri silloin, kun käyttäjä on siirtynyt kevyen unen vaiheeseen, ja aikaisintaan 10 minuuttia ennen herätysaikaa. Asetin kellon herätysajaksi 8:00, ja kahtena aamuna Huawei herätti minut kello 7:50. Kolmantena aamuna heräsin itse klo 7:45, aloin tehdä aamutoimia, ja Huawei herätti vasta kello 8:00. Jäi hieman epäselväksi, mihin logiikkaan kevyt ja sikeä uni tässä laitteessa perustuvat.
Tähän asti kaikki on siis kohtuullisen hyvin. Kuitenkin myös ärsyttäviä asioita löytyi aivan liikaa, jotta laitetta voisi varauksetta suositella.
Ensinnäkin hienon ulkonäön vastapuolena on se, että näytöstä ei auringonvalossa näe yhtään mitään. Olen tottunut käyttämään rannekelloa ja vilkaisemaan tuon tuostakin, mitä viisarit näyttävät. Huawein kanssa tämä onnistuu ainoastaan sisätiloissa, sillä ulkona näytön valoteho ei riitä kuultamaan kullanvärisen ulkokuoren lävitse. On huomattavan ärsyttävää joutua varjostamaan kellotaulua jatkuvasti, jotta siitä saa mitään selvää.
Laitteen akku kestää pari–kolme päivää. Mobiililaitteelle tämä on näin postnokiaanisessa maailmassa ilmeisesti hyväksyttävää, mutta rannekellolle ei. Lataamisesta tulee ylimääräinen vaiva, eikä se todellakaan suju hetkessä kuten Polarin rannekkeen kanssa.
Ehdottomasti suurin möhläys on ollut yrittää ympätä hands free -laite samaan kuoreen. Laitteen muotoilu on ihan jännittävä ja kellotaulu ponnahtaa hienosti irti laitteesta korvanappeineen, mutta hands freenä Talkband kuuluu huonosti sekä soittajalle että vastaanottajalle. Se myös putoaa herkästi korvasta puhuessa ja kädestä takaisin rannekkeeseen aseteltaessa. Lisäksi on oikeastaan vaikea kuvitella tilannetta, jossa olisi kätevämpää vastata tähän hands freehen kuin kaivaa esiin puhelin – joka on joka tapauksessa jossakin lähietäisyydellä.
Vielä mahdottomammaksi asia menee, kun ajetaan autoa: hands freen irrottaminen rannekkeesta ajon aikana on hankalaa, ja koska puhelin on yhteydessä rannekkeeseen, mahdollinen autossa oleva hands free -sarja ei saa puhelimeen yhteyttä. Ainakin VAG-konsernin autossa tästä seuraa MFD-näyttöön virheilmoitus ääniyhteyden epäonnistumisesta, ja sen kuittailusta on oma vaivansa. Ainoa vaihtoehto on sammuttaa ranneke, jolloin menetetään myös kellonajan näyttö.
Myös aktiivisuustarkkailussa on puutteita. Huawein mielestä se, kun makasin auton alla tutkien pakoputken kiinnitystä, oli samaa kuin pyöräileminen. Vastaavasti se, että seison sähköpöydän ääressä puolet työpäivästäni, ei ole aktiivisuutta ollenkaan, vaikka mm. Polar-mittari osaa sen tunnistaa. Päinvastoin, minua täristeltiin vähän väliä liikkumaan, vaikka lihakseni tekivät koko ajan töitä.
Ensimmäisen puolen päivän perusteella ajattelin, että tulee olemaan sääli palauttaa tämä laite. Mutta mitä pitemmälle testijakso eteni, sitä enemmän ryppyjä rakkauteen Huawein kanssa syntyi. Jokaista hyvää ideaa vastaa ainakin yksi huono ja lopulta kokonaisuus päätyy pakkasen puolelle. Ilman hands freetä, pidemmällä akun kestolla ja paremmalla näytöllä Talkband B2 voisi olla omaan käyttööni harkinnan arvoinen – nykyisellään se ei sitä ole, etenkään n. 250 euron hintalappuunsa nähden. Arvostelun toinen tähti tulee hyvästä ulkokuoren viimeistelystä, toinen siitä että laite toimii pyöräillessä.
Huawein profiili puolestaan on vahvassa nousussa. Entinen hinnat alkaen -valmistaja on tuonut markkinoille selvästi ylemmän hintaluokan puhelimia (kuten meillä testatun P8:n) ja monipuolistanut muutenkin tuotevalikoimaansa. Talkband B2 on eräs heidän tarjokkaistaan aktiivisuusrannekkeiden ja osittain myös älykellojen segmenttiin. Sen erikoisuutena on, että sama laite sisältää myös Bluetoothilla toimivan hands freen. Pidin laitetta ranteessani viikon päivät. Sinä aikana totesin sen olevan hyvin ristiriitainen tuote.
Hyvät…
Talkband B2 on komean näköinen. Toisin kuin enimmäkseen kumisilta näyttävät kilpailijansa, nahkarannekkeen ja kultaan kallistuvan metallivärin yhdistelmän pukee mielellään vaikka pikkutakin kanssa. Ulkonäkö ei huuda kilometrin päähän, että olet taas lähtenyt mukaan yhteen uuteen trendiin, vaan laitetta voisi hyvin luulla rannekelloksi.
Ranneke otetaan käyttöön asentamalla puhelimeen (Android tai iOS) ohjelmisto ja muodostamalla Bluetooth-yhteys. Appi nikotteli aluksi hieman, mutta kun Talkbandiin saatiin uusin ohjelmistopäivitys sisään, yhteys alkoi toimia varsin hyvin. Äkkiseltään tuntui, että aplari kasvatti aavistuksen puhelimen (Sony Xperia Z3) virrankulutusta, mutta tämä saattoi toki johtua siitä, että ruutua tuli etenkin aluksi tarkkailtua useammin. Puhelin onkin olennainen osa ranneketta käytettäessä, sillä lähes kaikki äly tulee sen kautta. Ilman Bluetooth-yhteyttä ranneke ei saa synkronoitua tietojaan eikä kellonaikakaan pysy loputtomiin oikeana. Tämän merkiksi se värisyttelee itseään aina yhteyden katketessa.
Talkband seuraa käyttäjänsä aktiivisuutta kiihtyvyysanturiensa avulla ja päättelee, mitä käyttäjä on parhaillaan tekemässä. Suureksi ilokseni se tunnisti myös pyöräilyn aktiviteetiksi, ja 12 kilometrin päivittäisellä suoritteella saikin helposti keskitason aktiivisuustavoitteen täyteen. Askelmittari vaikuttaa jokseenkin tarkalta, koelenkillä itse laskemalla pääsin melko samaan lukemaan kuin Huaweikin. Jos käyttäjä on paikallaan yli puolen tunnin ajan, Talkband muistuttaa verryttelystä värisyttämällä rannetta. Tämä oli itselleni ehkä hyödyllisin toiminto, sillä kirjoittaessa aika kuluu helposti huomaamatta samassa asennossa ja palkkioksi saa luonnollisesti kunnon niska-hartiajumit.
Ranneke toimii myös herätyskellona. Ohjekirjan mukaan se herättää värisemällä aina juuri silloin, kun käyttäjä on siirtynyt kevyen unen vaiheeseen, ja aikaisintaan 10 minuuttia ennen herätysaikaa. Asetin kellon herätysajaksi 8:00, ja kahtena aamuna Huawei herätti minut kello 7:50. Kolmantena aamuna heräsin itse klo 7:45, aloin tehdä aamutoimia, ja Huawei herätti vasta kello 8:00. Jäi hieman epäselväksi, mihin logiikkaan kevyt ja sikeä uni tässä laitteessa perustuvat.
...ja pahat
Tähän asti kaikki on siis kohtuullisen hyvin. Kuitenkin myös ärsyttäviä asioita löytyi aivan liikaa, jotta laitetta voisi varauksetta suositella.
Ensinnäkin hienon ulkonäön vastapuolena on se, että näytöstä ei auringonvalossa näe yhtään mitään. Olen tottunut käyttämään rannekelloa ja vilkaisemaan tuon tuostakin, mitä viisarit näyttävät. Huawein kanssa tämä onnistuu ainoastaan sisätiloissa, sillä ulkona näytön valoteho ei riitä kuultamaan kullanvärisen ulkokuoren lävitse. On huomattavan ärsyttävää joutua varjostamaan kellotaulua jatkuvasti, jotta siitä saa mitään selvää.
Laitteen akku kestää pari–kolme päivää. Mobiililaitteelle tämä on näin postnokiaanisessa maailmassa ilmeisesti hyväksyttävää, mutta rannekellolle ei. Lataamisesta tulee ylimääräinen vaiva, eikä se todellakaan suju hetkessä kuten Polarin rannekkeen kanssa.
Ehdottomasti suurin möhläys on ollut yrittää ympätä hands free -laite samaan kuoreen. Laitteen muotoilu on ihan jännittävä ja kellotaulu ponnahtaa hienosti irti laitteesta korvanappeineen, mutta hands freenä Talkband kuuluu huonosti sekä soittajalle että vastaanottajalle. Se myös putoaa herkästi korvasta puhuessa ja kädestä takaisin rannekkeeseen aseteltaessa. Lisäksi on oikeastaan vaikea kuvitella tilannetta, jossa olisi kätevämpää vastata tähän hands freehen kuin kaivaa esiin puhelin – joka on joka tapauksessa jossakin lähietäisyydellä.
Vielä mahdottomammaksi asia menee, kun ajetaan autoa: hands freen irrottaminen rannekkeesta ajon aikana on hankalaa, ja koska puhelin on yhteydessä rannekkeeseen, mahdollinen autossa oleva hands free -sarja ei saa puhelimeen yhteyttä. Ainakin VAG-konsernin autossa tästä seuraa MFD-näyttöön virheilmoitus ääniyhteyden epäonnistumisesta, ja sen kuittailusta on oma vaivansa. Ainoa vaihtoehto on sammuttaa ranneke, jolloin menetetään myös kellonajan näyttö.
Myös aktiivisuustarkkailussa on puutteita. Huawein mielestä se, kun makasin auton alla tutkien pakoputken kiinnitystä, oli samaa kuin pyöräileminen. Vastaavasti se, että seison sähköpöydän ääressä puolet työpäivästäni, ei ole aktiivisuutta ollenkaan, vaikka mm. Polar-mittari osaa sen tunnistaa. Päinvastoin, minua täristeltiin vähän väliä liikkumaan, vaikka lihakseni tekivät koko ajan töitä.
Oikeaa rahaa prototyypistä
Ensimmäisen puolen päivän perusteella ajattelin, että tulee olemaan sääli palauttaa tämä laite. Mutta mitä pitemmälle testijakso eteni, sitä enemmän ryppyjä rakkauteen Huawein kanssa syntyi. Jokaista hyvää ideaa vastaa ainakin yksi huono ja lopulta kokonaisuus päätyy pakkasen puolelle. Ilman hands freetä, pidemmällä akun kestolla ja paremmalla näytöllä Talkband B2 voisi olla omaan käyttööni harkinnan arvoinen – nykyisellään se ei sitä ole, etenkään n. 250 euron hintalappuunsa nähden. Arvostelun toinen tähti tulee hyvästä ulkokuoren viimeistelystä, toinen siitä että laite toimii pyöräillessä.
Keskustelut (0 viestiä)
Kirjoita kommentti