Viimeistään 80-luvun lopulla halpa elektroniikka toi tulevaisuuden laitteet kaikkien ulottuville. Kun muutamalla markalla Tiimarista ostamani kello kilautti ilmoille tunnistettavia marssimelodioita piipittävällä äänellään, olivat koulutoverini aivan häkellyksissä. Olin teknologisen kehityksen aallonharjalla. Melodioita piippaavat kellot ovat jääneet ajan saatossa kompassit, askelmittarit, radiot ja televisiot sisältävien aikarautojen varjoon. Diel-Watch iskee kuitenkin nyt samoin kuin Tiimarin kello lähes kaksi vuosikymmentä aiemmin, sillä tässä rannepäivyrissä pyörivät niin hittibiisit kuin kotikokoelman parhaat videotkin.



Ensimmäisenä hieman suurikokoisesta, muovisesta rannekellosta tulee mieleen vanha käkkäräpäinen ystävämme ihmeautoineen. Kun Michael Knight aikoinaan lausui painavan sanan kelloonsa, saapui KITT aina läpi tulen ja jään miesparkaa pelastamaan. Vaikka Diel näyttää juuri sellaiselta kellolta, jolta voisi edellä mainittua ominaisuutta odottaa, ei ainakaan allekirjoittaneen Lada syöksynyt mihinkään suuntaan vaikka pää punaisena aikaraudalle melusin. Onneksi kellon muhkea ulkoasu ilmeisesti vakuutti kanssaihmisetkin laitteen ominaisuuksista, joten tilanteeseen ei kukaan kutsunut virkavaltaa eikä valkotakkisia.

Kellossa on kyllä mikrofoni, joten aivan turhaan ei tarvitse huudella. Laitteen muistiin voi sanella tärkeitä muistutuksia itselleen tai voipa sinne laulaa lurauttaa musiikin tahdissa näytteen omasta karaoke-osaamisestaankin. Aamulla voi sitten kuunnella nauhoittamansa materiaalin läpi ja poistaa epämiellyttävimmät hetket kätevästi napinpainalluksella. Ääninauhurin lisäksi laitteessa on videotoistin, musiikkitoistin, radio, tekstinlukusovellus, kuvankatselumahdollisuus ja löytyypä kojeesta jopa kellokin, kun oikein etsii. Kellona laitteen käyttäminen ei ole kuitenkaan miellyttävä kokemus. Näyttö on normaalisti aina sammuksissa ja kellonajan saa näkyville vain painamalla pientä nappia laitteen reunassa.



MP3-soitin kellossa on kohtuullinen. Äänenlaatu riittää musiikin kuunteluun ympäristöissä, joissa laitteen käyttö on luontevaa, mutta kotona hifistelyyn kellosta ei ole. Toiston ohjaukseen käytetään kellon reunoilla olevia pieniä nappeja, joiden paineluun tarvitaan luonnollisesti toistakin kättä. Näin ollen näppärältä tuntunut rannekello ei olekaan enää niin kovin näppärä, kun molemmissa käsissä on kauppakassit ja satunnaistoisto päättää täräyttää gigatavun muistin syövereistä kuulokkeisiin Tapani Kansaa vertahyytävällä äänenvoimakkuudella.

Laitteen muhkea koko kyllä julistaa kantajansa egoa, mutta samalla tekee pitkähihaisten paitojen käyttämisen vaikeaksi. Parhaimmillaan kello onkin asusteena yöelämässä, sillä huomio baaritiskillä on taattu, kun kello pyörittää näyttävää efektivideota. Toisenlaista huomiota vastakkaiselta sukupuolelta saa, kun laittaa kellonsa ruudulle pyörimään usein internetissä vastaan tulevia niin sanotusti työpaikalle sopimattomia videoita. Näillä tosin pääsee äkkiä äijäpiirin rajattoman respectin kohteeksi. Kello onkin julistus, jolla voi jatkaa omaa persoonaansa ja ilmoittaa ylväästi muillekin ihmisille, mitä mieltä on maailman menosta. Valitettavasti suuresta kellosta jää aina kuitenkin päällimmäiseksi mieleen kantajansa teknonörttimäisyys.



Kelloon voi ladata lisää virtaa suoraan USB-kaapelin kautta tietokoneelta. Tietokoneella kello näkyy myös näppärästi ulkoisena levyasemana ja tietojen siirto kellon muistiin käy yhtä näppärästi kuin muissakin Diel-laitteissa. Mukana toimitetaan toki myös verkkovirtalaturi. Videota kello jaksaa toistaa noin viisi tuntea yhteen mittaan, joka riittääkin useimmiten yhden yökerhoillan tarpeiksi. Aamulla ladatulta kellolta voikin sitten jo iltapäivällä kuunnella aivojen jyskytystä laannuttavaa rauhaisaa rokkenrollia.

Videoita kello nielee MTV-muodossa. Laitteen näyttö on pystysuuntainen, joka asettaa kuvasuhteelle omat rajoituksensa. Näytön resoluutio on 128*160 pikseliä, mutta videot voi ja kannattaakin laitteeseen siirtää 128*96 pikselin koossa, sillä ruudun alareunasta oman tilansa vie videon keston, äänenvoimakkuuden ja akkukeston näyttävä palkki. Näin myös kuvasuhde on näytölle sopiva.

Näyttö on kirkas ja terävä. Nopeat liikkeet puuroutuvat näytöllä herkästi, joten toimintaelokuvien katsomisen kellon ruudulta voi viimeistään tässä vaiheessa unohtaa. MTV-pakkaus ei helli kuvanlaadullisesti silmiä, mutta eivätpä tavalliset musiikkivideotkaan vie keskimäärin kuin 10 megatavun verran tilaa laitteen ruhtinaallisesta gigatavun muistista.



Jos naisenkaato nörttitekniikalla ei innosta, pitkät hihat ovat juuri sinun juttusi, eikä Ritari Ässä ole lempisarjasi, voit jättää Diel-Watch MP4-kellon ostamatta. Mikäli kello olisi kullattu ja siinä olisi Dolce & Gabbanan logo, löytyisi laite kuitenkin jokaisen muotilehden sivuilta ja trenditietoisen ihmisen ranteesta. Muovinen ulkoasu, huonot käyttöpainikkeet ja täysin käsittämätön käyttöliittymälogiikka vievät iloa laitteen käytöstä. USB-liitäntä, sisäinen kaiutin ja kelpo näyttö kuitenkin puoltavat laitteen hankintaa, mikäli kaipaat hieman lisää huomiota.

Jos 20 vuodessa on saatu kellot piipittävistä leluista videoita näyttäviksi multimedialaitteiksi, voi itse kukin pohtia mitä kannamme ranteissamme 20 vuoden päästä.


Tuote: Diel-Watch MP4-kello 1 Gt
Myyjä: E-Ville
Hinta: 39 euroa