Leffalista #46: Käsin vedeltyä pornografiaa
Klikkaa, pervo...?!
Vuosi sitten väsäsin artikkelin Leffalista #1: Härskeimmät pornoparodiat. Simppeliä juttua klikattiin yli 10 000 kertaa ja kiiteltiin asiantuntemuksesta pervosivulla. Rönsyilevä juttusarjani on sittemmin floppaillut. Sivistyneiden lukijoiden on hyvä ymmärtää, että jos keskustelen lähiaikoina lonkeroista emättimessä, parhaat päivänsä 80-luvulla nähneistä toimintarusinoista tai vastaavista suosituista aiheista, pyrin vain kartoittamaan missä määrin lukijat ovat kyllästyneet kirjoittajaan ja missä määrin aiheisiin. Huonosta itsetunnosta kärsivä kaunotar jakaa pillua jos hän ei usko muuten saavansa rakkautta ja vastaavasti kirjoittaja kirjoittaa siitä; onhan se säälittävää, juu. Ehkä kirjoitan ensi viikolla kokeeksi niin asiallisen listan, ettei siinä ole edes paskanjauhanta-avautumista.
Aiheena ovat pornahtavat piirroselokuvat. Jos minä laatisin listan eroottisista piirroselokuvista, se olisi huomattavasti perverssimpi juttu se.
Eveready Harton on varhainen lyhyt pornoanimaatio. Väitetysti kuuluisat taiteilijat tekivät sen yksityistilaisuuteen pala kerrallaan tietämättä miten toiset jatkavat tarinaa. 20-luvun kaupalliset lyhyet animaatiot ovat villin luovia ja anarkistisia, eikä tämä pätkä jälkeen jää. Sinua on varoitettu.
Eveready Harton in Buried Treasure[1929] by hamzaksy
King Dick (1973) on kiinnostava filmi yhdessä mielessä. Visuaalisen annin ja huumorin tason suhteen se on tuikitavallinen oman aikansa satupiirretty, vaikka se kertookin mestari Veteläkullin kätyristä Pikku Munasta ja noita Nymfomaniasta, jonka on nussittava muuttuakseen kauniiksi. Missä mielentilassa tämmöisiä tehdään ja kenelle? Myös pari muuta pätkää kuten Tarzoon - Shame of the Jungle (1975) ovat käytännössä kelvollisia lastenelokuvia, jotka parin ylimääräisen yksityiskohdan kuten heiluvan munan, tissien tai tulpan norsun perseessä johdosta naurattaisivat lapsia enemmän kuin lastenelokuvat.
Ohjaaja Ralph Bakshi ahkeroi tehdäkseen animaatioita aikuisille. Valtavirta on sen kaman unohtanut, mutta 70-luvulla hän onnistui sekä taiteellisesti että taloudellisesti. Fritz the Cat on fiksu ja rento leffa: jopa improvisoinnilta maistuva yhteiskuntakriittinen satiiri ja ajankuva. Ensimmäinen heräävä ajatus on toki se, että tämähän näyttää siltä mitä Mauri Kunnas piirtäisi huumepäissään housut kintuissa jos kissa pääsisi karkuun.
Tänä perjantaina Suomeen saapuva seikkailu Jack the Giant Slayer uhoaa trailerissa, että vaikka luulisit tuntevasi tarinan Jaakosta ja pavunvarresta, et ole nähnyt vielä mitään... Ehkä en, ehkä olen. Entisten Disney-piirtäjien episodielokuva Once Upon a Girl kertoo omanlaisensa versiot muutamista tunnetuista saduista. Jaakko esimerkiksi on rintoja rakastava pikkupoika, joka lutkuttaa sekä lehmäänsä että mustalaisnaista jolle hän lehmän myy, ennen kuin lopulta pavunvarsi nostaa hänet pilvilinnaan, jossa hän jättiläistussuun piilouduttuaan joutuu megajorman yllättämäksi.
Heavy Metal on hevilevyn kansitaiteelta näyttävä hevileffa heviasenteella: kulttikama ei kultimmaksi muutu. Mitä "pornoon" tulee, tämä on listan kiltein tapaus, mutta tyyliltään teos on niin rehellistä exploitaatiota, että sen kutsuminen pornoksi on kohteliasta. Löyhästi toisiinsa liittyvät tieteis- ja fantasiakertomukset keskittyvät siisteihin juttuihin kuten väkivaltaan ja tisseihin. Huippuohjaajat suunnittelivat uutta tällaista irroittelua vähän aikaa sitten, mutta projekti taisi kyrvähtää.
Pakottaisin mielelläni Urotsukidojin äärelle jokaisen, jonka mielestä tuore leffa Mahtava Oz on "mielenkiintoinen". Urotsukidoji kertoo puolipedosta ja hänen nymfomaanisiskostaan, jotka kyttäävät kiimaisia teinejä ja törmäävät toisinaan lonkeropornodemoneihin. Legendan mukaan superolento tulee yhdistämään ihmisten, puolipetojen ja demonien maailmat, mutta legenda on tulkinnanvarainen. En ymmärrä mitä teos ajaa takaa, mutta on se vähintäänkin "mielenkiintoista", kun leffa vaikuttaa oikeasti kiinnostuneelta mytologiastaan, vaikka sisältö on käytännössä sitä, että opettaja raiskaa oppilaansa ensin ihan normaalisti ja sitten hänen päänsä repeää ja muuttuu paholaismulkuksi. Japanilaiset.
Aivan, tämä on peli, mutta... 90-luvulla muun muassa Larry 7, Monkey Island 3 ja Toonstruck nostivat ongelmanratkaisupelit uudelle tasolle piirroselokuvamaisella taiteella. Larryn tapauksessa sisältö on humoristista pehmopornoa: naisjahtia. Peli pysyy ihailtavan hallitusti omassa uniikissa virnuilevassa tyylissään. Näiden pelien haasteet kiehtovat vain kerran, mutta olen läpäissyt Larryn useammin kuin olen nähnyt listan leffat. Valitettavasti pelit alkoivat panostaa surkeaan 3D-grafiikkaan (esim. Monkey Island 4) ja sellaiseen "elokuvamaisuuteen", että "peli" on yhdistelmä heikosti kirjoitettua videota ja tympeää reaktiotestiä (esim. Larry 8).
(Video toivottavasti alkaa automaattisesti kohdasta 1:51.)
Aiheena ovat pornahtavat piirroselokuvat. Jos minä laatisin listan eroottisista piirroselokuvista, se olisi huomattavasti perverssimpi juttu se.
Eveready Harton in Buried Treasure (1929)
Eveready Harton on varhainen lyhyt pornoanimaatio. Väitetysti kuuluisat taiteilijat tekivät sen yksityistilaisuuteen pala kerrallaan tietämättä miten toiset jatkavat tarinaa. 20-luvun kaupalliset lyhyet animaatiot ovat villin luovia ja anarkistisia, eikä tämä pätkä jälkeen jää. Sinua on varoitettu.
Eveready Harton in Buried Treasure[1929] by hamzaksy
"Lauantaiaamun aikuistenohjelmat"
King Dick (1973) on kiinnostava filmi yhdessä mielessä. Visuaalisen annin ja huumorin tason suhteen se on tuikitavallinen oman aikansa satupiirretty, vaikka se kertookin mestari Veteläkullin kätyristä Pikku Munasta ja noita Nymfomaniasta, jonka on nussittava muuttuakseen kauniiksi. Missä mielentilassa tämmöisiä tehdään ja kenelle? Myös pari muuta pätkää kuten Tarzoon - Shame of the Jungle (1975) ovat käytännössä kelvollisia lastenelokuvia, jotka parin ylimääräisen yksityiskohdan kuten heiluvan munan, tissien tai tulpan norsun perseessä johdosta naurattaisivat lapsia enemmän kuin lastenelokuvat.
Fritz the Cat (1972)
Ohjaaja Ralph Bakshi ahkeroi tehdäkseen animaatioita aikuisille. Valtavirta on sen kaman unohtanut, mutta 70-luvulla hän onnistui sekä taiteellisesti että taloudellisesti. Fritz the Cat on fiksu ja rento leffa: jopa improvisoinnilta maistuva yhteiskuntakriittinen satiiri ja ajankuva. Ensimmäinen heräävä ajatus on toki se, että tämähän näyttää siltä mitä Mauri Kunnas piirtäisi huumepäissään housut kintuissa jos kissa pääsisi karkuun.
Once Upon a Girl (1976)
Tänä perjantaina Suomeen saapuva seikkailu Jack the Giant Slayer uhoaa trailerissa, että vaikka luulisit tuntevasi tarinan Jaakosta ja pavunvarresta, et ole nähnyt vielä mitään... Ehkä en, ehkä olen. Entisten Disney-piirtäjien episodielokuva Once Upon a Girl kertoo omanlaisensa versiot muutamista tunnetuista saduista. Jaakko esimerkiksi on rintoja rakastava pikkupoika, joka lutkuttaa sekä lehmäänsä että mustalaisnaista jolle hän lehmän myy, ennen kuin lopulta pavunvarsi nostaa hänet pilvilinnaan, jossa hän jättiläistussuun piilouduttuaan joutuu megajorman yllättämäksi.
Heavy Metal (1981)
Heavy Metal on hevilevyn kansitaiteelta näyttävä hevileffa heviasenteella: kulttikama ei kultimmaksi muutu. Mitä "pornoon" tulee, tämä on listan kiltein tapaus, mutta tyyliltään teos on niin rehellistä exploitaatiota, että sen kutsuminen pornoksi on kohteliasta. Löyhästi toisiinsa liittyvät tieteis- ja fantasiakertomukset keskittyvät siisteihin juttuihin kuten väkivaltaan ja tisseihin. Huippuohjaajat suunnittelivat uutta tällaista irroittelua vähän aikaa sitten, mutta projekti taisi kyrvähtää.
Urotsukidoji I: Legend of the Overfiend (1986)
Pakottaisin mielelläni Urotsukidojin äärelle jokaisen, jonka mielestä tuore leffa Mahtava Oz on "mielenkiintoinen". Urotsukidoji kertoo puolipedosta ja hänen nymfomaanisiskostaan, jotka kyttäävät kiimaisia teinejä ja törmäävät toisinaan lonkeropornodemoneihin. Legendan mukaan superolento tulee yhdistämään ihmisten, puolipetojen ja demonien maailmat, mutta legenda on tulkinnanvarainen. En ymmärrä mitä teos ajaa takaa, mutta on se vähintäänkin "mielenkiintoista", kun leffa vaikuttaa oikeasti kiinnostuneelta mytologiastaan, vaikka sisältö on käytännössä sitä, että opettaja raiskaa oppilaansa ensin ihan normaalisti ja sitten hänen päänsä repeää ja muuttuu paholaismulkuksi. Japanilaiset.
Leisure Suit Larry 7: Love For Sail! (1996)
Aivan, tämä on peli, mutta... 90-luvulla muun muassa Larry 7, Monkey Island 3 ja Toonstruck nostivat ongelmanratkaisupelit uudelle tasolle piirroselokuvamaisella taiteella. Larryn tapauksessa sisältö on humoristista pehmopornoa: naisjahtia. Peli pysyy ihailtavan hallitusti omassa uniikissa virnuilevassa tyylissään. Näiden pelien haasteet kiehtovat vain kerran, mutta olen läpäissyt Larryn useammin kuin olen nähnyt listan leffat. Valitettavasti pelit alkoivat panostaa surkeaan 3D-grafiikkaan (esim. Monkey Island 4) ja sellaiseen "elokuvamaisuuteen", että "peli" on yhdistelmä heikosti kirjoitettua videota ja tympeää reaktiotestiä (esim. Larry 8).
(Video toivottavasti alkaa automaattisesti kohdasta 1:51.)
Keskustelut (11 viestiä)
19.03.2013 klo 20.42 4
Moderaattori
Rekisteröitynyt 30.03.2007
19.03.2013 klo 20.49 8
I for one welcome our horny overlords.
Moderaattori
Rekisteröitynyt 30.03.2007
19.03.2013 klo 20.58 4
Moderaattori
Rekisteröitynyt 30.03.2007
19.03.2013 klo 21.04 10
Terveisiä naapurilistan puolelta: alin yhteinen nimittäjä rulez. Käytännössä kaikki yli kymppitonnin keränneet listat liikkuvat navan alapuolella.
I for one welcome our horny overlords.
Toki näin on. Virallinen minimitavoitteeni kaikille jutuille on 1 000 ja vasta 2 000:n jälkeen olen tyytyväinen, joten menin tilaan defcon 1, kun listat alkoivat jämähtää siihen minimiin ja yksi ei edes sitä ylittänyt. Jo viime viikolla yritin tunkea otsikkoon sanan Schwarzenegger mutta en keksinyt sisältöä.
Rekisteröitynyt 25.09.2011
19.03.2013 klo 21.30 2
Rekisteröitynyt 20.12.2010
19.03.2013 klo 22.38 2
Rekisteröitynyt 17.01.2012
20.03.2013 klo 01.37 1
20.03.2013 klo 15.39 2
Terveisiä naapurilistan puolelta: alin yhteinen nimittäjä rulez. Käytännössä kaikki yli kymppitonnin keränneet listat liikkuvat navan alapuolella.
I for one welcome our horny overlords.
Toki näin on. Virallinen minimitavoitteeni kaikille jutuille on 1 000 ja vasta 2 000:n jälkeen olen tyytyväinen, joten menin tilaan defcon 1, kun listat alkoivat jämähtää siihen minimiin ja yksi ei edes sitä ylittänyt. Jo viime viikolla yritin tunkea otsikkoon sanan Schwarzenegger mutta en keksinyt sisältöä.
Taas jaetaan klikkihuorausvinkkejjä.
Eikö vois vaikka jonkun Bioshock-uutisen otsikoksi laittaa pelkästään "Schwarzenegger"
20.03.2013 klo 16.35
Moderaattori
Rekisteröitynyt 30.03.2007
20.03.2013 klo 17.02 2
Ei noi klikkaukset kerro mitään.
Lähinnä kyse onkin klikkausten puutteesta.
20.03.2013 klo 21.18
Ei noi klikkaukset kerro mitään. Monessa uutisessa ja jutussa on joskus voinut yhtäkkiä ilmestyä joku 5 tuhatta klikkausta muonessa tunnissa keskellä aamuyötä.
JP ja Mikko boostaavat omia artikkeleitaan? Hmm...
Kirjoita kommentti