Diel-Jaz MP4-soitin
Viikon vimpain #5
Kuten Matti jo pari viikkoa sitten toi esiin, on suosion saavuttamiseksi parempi noudattaa jotakin hyväksi todettua kaavaa kuin lähteä kokeilemaan nuorella iällä sen erikoisempia sooloiluja. Diel-Jaz kulkee tässä mielessä aiemmin käsitellyn Diel-Rocin viitoittamaa tietä, joskin Jaz astuu pykälää suurempiin saappaisiin. Laite suoriutuu tehtävistään kohtalaisesti, eikä ole hintaansa nähden huono hankinta, mikäli pystyy elämään hitusen kömpelön käyttöliittymän kanssa.
Diel-Jaz -soittimen ominaisuusluettelo on kaukana vaatimattomasta. Soitin toistaa tavallisten MP3, AAC ja WMA –formaattien lisäksi myös muita yleisimpiä audioformaatteja, ja videopuolelta mukana ovat kännyköistä tutut 3gp-tiedostot sekä MPEG4-muotoiset avit. Mukana toimitettavan ohjelmiston avulla voi muuntaa muutkin videot helposti soittimen ymmärtämään muotoon, vieläpä yllättävän nopeasti. Audio- ja videotoiston lisäksi laite pitää sisällään FM-radion, niin sanotun "kahden megapikselin kameran" joka tallentaa sekä still-kuvia että videota, kasan pelejä, sanelukoneominaisuuden, e-kirjojen lukumahdollisuuden ja toimiipa värkki vielä ulkoisena massamuistinakin.
Ominaisuuksien kirjo tietysti antaa aiheen olettaa, että jostakin on karsittu - 79 eurolla kun ei ole normaalisti saanut edes kunnollista audiosoitinta. Päällisin puolin kaikki näyttää kuitenkin olevan kohtuullisen hyvin kunnossa. Näyttö on kirkas ja riittävän selkeä, laite on mukavan kevyt ja näppäintuntuma on hyvä. Vanha iPod-käyttäjä tosin visuaalisten ärsykkeiden johdattelemana pyöritti peukaloaan näppäinkiekon päällä useamman kymmenen kertaa ennen kuin uskoi, että napit ovat ihan vain painamista varten. Näppäinten sijoittelusta on sanottava, että yhdellä kädellä soitinta ei juurikaan voi käyttää. Etulevyn “clickwheelissä” on play-, pause-, äänenvoimakkuus- ja kappaleidenvaihtonäppäimet, mutta menu- ja menuista poistumiseen tarvittava esc-näppäin löytyvät soittimen sivuilta, vieläpä täysin vastakkaisilta kulmilta. Tämä ei ehkä ole paras mahdollinen käyttöliittymä, mutta totuttelun jälkeen toimet alkavat sujua.
Musiikki-, video- ja kuvatiedostot siirretään tietokoneelta soittimeen ja päinvastoin USB 1.1 -liitännän avulla. Siirto ei ole erityisen ripeää, mutta toimii käyttöjärjestelmästä riippumatta fiksusti, ilman ajureita tai muita erityisohjelmistoja. Testijakson aikana tiedonsiirron jälkeen soitin jumitti kerran OS X:n ja itsensä niin totaalisesti, että sekä tietokone että soitin oli nollattava reset-nappulan kautta, mutta ongelmat olivat silti huomattavasti vähäisempiä kuin mitä tämän hintaluokan laitteelta voisi odottaa. Soittimessa on myös SD-korttipaikka, jonka avulla kapasiteettia voi laajentaa reilusti. Kortti näkyy toisena ulkoisena massamuistina tiedostoja siirreltäessä, ja sinne tallennettuihin tiedostoihin pääsee käsiksi soittimen omalla tiedostohallinnalla.
Laite ladataan joko tietokoneen USB-liittimestä tai mukana toimitetulla laturilla. Akun kestoksi luvataan 5 tuntia, mikä lienee videotoiston arvo – musiikkikäytössä soitin jaksoi touhuta yli kymmenen tuntia putkeen.
Musiikkitoiston suhteen ensimmäinen merkillepantava asia tulee vastaan kuulokkeita kiinnitettäessä, kuulokeliittimiä nimittäin löytyy soittimen yläreunasta kaksin kappalein. Ratkaisu puolustaa paikkaansa esimerkiksi lento- ja bussimatkoilla kaverin kanssa tai takkatulen ääressä oman kullan kainalossa Chris Isaakia kuunnellessa. Kuulokkeet ovat Diel-merkin muista tuotteista tutut, liian lyhyellä johdolla varustetut iPod-henkiset keskiäänialueen raksuttimet, jotka kannattaa suosiolla jättää pakkaukseen. Laitteesta voi kuunnella musiikkia tai videoiden ääniraitaa myös sisäisen kaiuttimen kautta.
Musiikkia voi kuunnella käynnistämällä soittimen valikosta musiikkisoittimen tai selaamalla tiedostohallinnasta haluamansa kappaleen ja painamalla play-näppäintä. Mikäli musiikkia haluaa tosissaan kuunnella useamman kappaleen ajan, pitää koneelta soittimeen siirretyt kappaleet käydä poimimassa soittimen muistista soittolistalle, jota sitten kuunnellaan. Soitin osaa onkia määritellystä hakemistosta yhdellä haulla kaikki kappaleet soittolistalle, joskin muutamalla kerralla kappaleet ilmestyivät listalle jostakin selittämättömästä syystä tuplana. Laite soittaa kappaleita toisensa jälkeen siivosti ja äänenlaatu asiallisilla kuulokkeilla on hyvä. Ongelmalliseksi soittimen musiikkikäytön tekee se, että kappaletta ei saa suoraan vaihdettua seuraavaan yhtä näppäintä painamalla. Tarkoitukseen varattua näppäintä painamalla soitin palaa soittolistanäkymään ja siirtyy seuraavan kappaleen kohdalle, josta pitää play-nappia näpäyttämällä valita uusi kappale. Tämänkaltainen suunnittelu hankaloittaa laitteen taskukäyttöä tarpeettoman paljon, vaikka tarkkasorminen oppiikin näppäinsekvenssin nopeasti.
Itse kuulun siihen kansanryhmään, joka ei voi ymmärtää ajatusta videon tihrustamisesta pieneltä näytöltä (lasken kaikki alle 20-tuumaiset pieniksi). Vaan niin joutuu kyyninen toimittaja nöyrtymään tekniikan edessä ja toteamaan, että Diel-Jazin 2,5" ruutu on täysin käyttökelpoinen toistoväline satunnaiseen ajan tappamiseen. Top Gear huvitti pieneltä TFT:ltä aivan yhtä paljon kuin suuremmaltakin, eikä tarkkuudessa tai värikylläisyydessä ollut ongelmia. Video piti tosin ennen laitteeseen siirtoa konvertoida divx-muodosta soittimen ymmärtämään formaattiin, mutta tämä kävi muutamassa minuutissa mukana toimitetulla ohjelmistolla ilman yhtäkään harmaata hiusta.
Videotoiston käytettävyydessä sen sijaan on yksi pieni puute - videota ei tuntunut voivan kelata. Kappaleenvaihtonäppäintä pohjassa pitämällä video pysähtyi ja palasi alkuun, kun musiikkitilassa sama toimenpide kelasi kappaletta eteenpäin. Tämä on ehkä esituotantovaiheen laitteen ongelma, tai sitten Dielin pojat ja tytöt ovat sitä mieltä, että liikkuva kuva on niin suurta taidetta, että se joko katsotaan alusta loppuun, tai ei sitten ollenkaan.
Kuten alussa mainitsin, Diel-Jaz pitää sisällään myös digikameran, joka kuvaa jpeg-stillejä ja mpeg4-videota. Mainostettu 2 megapikselin tarkkuus saavutetaan interpoloimalla todennäköisesti vga-tasoista kuvaa ylöspäin rajusti, sillä kameran tuottamat otokset eivät ole kaksisia. Kuvanlaatu vastaa lähinnä ensimmäisiä megapikselin kamerakännyköitä, kiitos kohinan, sahalaitojen ja muovilinssin aiheuttamien heijastuksien. Ixusta ei siis kannata vielä heittää Tammerkoskeen, vaikka Jazin hankkisikin. Soittimen kamerasta saattaa kuitenkin olla satunnaista hupia tilannekomiikan tallentajana, eikä sen olemassaolosta varsinaista haittaakaan ole.
Videokameraominaisuus toimii kohtalaisesti, joskin tuotettujen videoiden toisto kotitietokoneella tuntui olevan oletettua vaikeampaa. Dielin näytöltä katsottuna tallennetut videot olivat kuitenkin riittävän selkeitä hätävarakäyttöä ajatellen.
En tiedä mikä minussa on vikana, mutta Diel-Jazin sisuksista löytyvä munanheittopeli viehätti minua suuresti kaikesta kömpelyydestään huolimatta. Sen grafiikat ovat kaameat, äänet hirvittävät ja tahmeus ennennäkemätöntä, mutta kananmunan heittely korista toiseen tuntui olevan varsin rauhoittavaa toimintaa.
Pelejä on yhteensä kuusi, ja näiden hiomattomien timanttien kanssa aikaa vierähtikin tovi jos toinenkin. Munanheiton lisäksi mainitsemisen arvoinen on “Explode pigboat” (itse pelissä kylläkin nimellä Silent Hunter), joka vie sukellusveneiden pommittamisen seuraavalle tasolle - vai mitä sanotte pommeista, jotka lähtiessään päästävät vienon midi-trumpetin törähdyksen ja sukellusveneistä, jotka räjähtäessään paukauttavat snare-rumpua?
Tuote: Diel-Jaz MP4-soitin, 1Gt
Myyjä: E-Ville
Hinta: 74 euroa sis. pk
Ominaisuuksia vaikka muille jakaa
Ominaisuuksien kirjo tietysti antaa aiheen olettaa, että jostakin on karsittu - 79 eurolla kun ei ole normaalisti saanut edes kunnollista audiosoitinta. Päällisin puolin kaikki näyttää kuitenkin olevan kohtuullisen hyvin kunnossa. Näyttö on kirkas ja riittävän selkeä, laite on mukavan kevyt ja näppäintuntuma on hyvä. Vanha iPod-käyttäjä tosin visuaalisten ärsykkeiden johdattelemana pyöritti peukaloaan näppäinkiekon päällä useamman kymmenen kertaa ennen kuin uskoi, että napit ovat ihan vain painamista varten. Näppäinten sijoittelusta on sanottava, että yhdellä kädellä soitinta ei juurikaan voi käyttää. Etulevyn “clickwheelissä” on play-, pause-, äänenvoimakkuus- ja kappaleidenvaihtonäppäimet, mutta menu- ja menuista poistumiseen tarvittava esc-näppäin löytyvät soittimen sivuilta, vieläpä täysin vastakkaisilta kulmilta. Tämä ei ehkä ole paras mahdollinen käyttöliittymä, mutta totuttelun jälkeen toimet alkavat sujua.
Musiikki-, video- ja kuvatiedostot siirretään tietokoneelta soittimeen ja päinvastoin USB 1.1 -liitännän avulla. Siirto ei ole erityisen ripeää, mutta toimii käyttöjärjestelmästä riippumatta fiksusti, ilman ajureita tai muita erityisohjelmistoja. Testijakson aikana tiedonsiirron jälkeen soitin jumitti kerran OS X:n ja itsensä niin totaalisesti, että sekä tietokone että soitin oli nollattava reset-nappulan kautta, mutta ongelmat olivat silti huomattavasti vähäisempiä kuin mitä tämän hintaluokan laitteelta voisi odottaa. Soittimessa on myös SD-korttipaikka, jonka avulla kapasiteettia voi laajentaa reilusti. Kortti näkyy toisena ulkoisena massamuistina tiedostoja siirreltäessä, ja sinne tallennettuihin tiedostoihin pääsee käsiksi soittimen omalla tiedostohallinnalla.
Laite ladataan joko tietokoneen USB-liittimestä tai mukana toimitetulla laturilla. Akun kestoksi luvataan 5 tuntia, mikä lienee videotoiston arvo – musiikkikäytössä soitin jaksoi touhuta yli kymmenen tuntia putkeen.
Ääni päähän
Musiikkia voi kuunnella käynnistämällä soittimen valikosta musiikkisoittimen tai selaamalla tiedostohallinnasta haluamansa kappaleen ja painamalla play-näppäintä. Mikäli musiikkia haluaa tosissaan kuunnella useamman kappaleen ajan, pitää koneelta soittimeen siirretyt kappaleet käydä poimimassa soittimen muistista soittolistalle, jota sitten kuunnellaan. Soitin osaa onkia määritellystä hakemistosta yhdellä haulla kaikki kappaleet soittolistalle, joskin muutamalla kerralla kappaleet ilmestyivät listalle jostakin selittämättömästä syystä tuplana. Laite soittaa kappaleita toisensa jälkeen siivosti ja äänenlaatu asiallisilla kuulokkeilla on hyvä. Ongelmalliseksi soittimen musiikkikäytön tekee se, että kappaletta ei saa suoraan vaihdettua seuraavaan yhtä näppäintä painamalla. Tarkoitukseen varattua näppäintä painamalla soitin palaa soittolistanäkymään ja siirtyy seuraavan kappaleen kohdalle, josta pitää play-nappia näpäyttämällä valita uusi kappale. Tämänkaltainen suunnittelu hankaloittaa laitteen taskukäyttöä tarpeettoman paljon, vaikka tarkkasorminen oppiikin näppäinsekvenssin nopeasti.
Videota?
Itse kuulun siihen kansanryhmään, joka ei voi ymmärtää ajatusta videon tihrustamisesta pieneltä näytöltä (lasken kaikki alle 20-tuumaiset pieniksi). Vaan niin joutuu kyyninen toimittaja nöyrtymään tekniikan edessä ja toteamaan, että Diel-Jazin 2,5" ruutu on täysin käyttökelpoinen toistoväline satunnaiseen ajan tappamiseen. Top Gear huvitti pieneltä TFT:ltä aivan yhtä paljon kuin suuremmaltakin, eikä tarkkuudessa tai värikylläisyydessä ollut ongelmia. Video piti tosin ennen laitteeseen siirtoa konvertoida divx-muodosta soittimen ymmärtämään formaattiin, mutta tämä kävi muutamassa minuutissa mukana toimitetulla ohjelmistolla ilman yhtäkään harmaata hiusta.
Videotoiston käytettävyydessä sen sijaan on yksi pieni puute - videota ei tuntunut voivan kelata. Kappaleenvaihtonäppäintä pohjassa pitämällä video pysähtyi ja palasi alkuun, kun musiikkitilassa sama toimenpide kelasi kappaletta eteenpäin. Tämä on ehkä esituotantovaiheen laitteen ongelma, tai sitten Dielin pojat ja tytöt ovat sitä mieltä, että liikkuva kuva on niin suurta taidetta, että se joko katsotaan alusta loppuun, tai ei sitten ollenkaan.
Kamerakännykän sukua
Videokameraominaisuus toimii kohtalaisesti, joskin tuotettujen videoiden toisto kotitietokoneella tuntui olevan oletettua vaikeampaa. Dielin näytöltä katsottuna tallennetut videot olivat kuitenkin riittävän selkeitä hätävarakäyttöä ajatellen.
...ja sokerina pohjalla, PELIT!
En tiedä mikä minussa on vikana, mutta Diel-Jazin sisuksista löytyvä munanheittopeli viehätti minua suuresti kaikesta kömpelyydestään huolimatta. Sen grafiikat ovat kaameat, äänet hirvittävät ja tahmeus ennennäkemätöntä, mutta kananmunan heittely korista toiseen tuntui olevan varsin rauhoittavaa toimintaa.
Pelejä on yhteensä kuusi, ja näiden hiomattomien timanttien kanssa aikaa vierähtikin tovi jos toinenkin. Munanheiton lisäksi mainitsemisen arvoinen on “Explode pigboat” (itse pelissä kylläkin nimellä Silent Hunter), joka vie sukellusveneiden pommittamisen seuraavalle tasolle - vai mitä sanotte pommeista, jotka lähtiessään päästävät vienon midi-trumpetin törähdyksen ja sukellusveneistä, jotka räjähtäessään paukauttavat snare-rumpua?
Tuote: Diel-Jaz MP4-soitin, 1Gt
Myyjä: E-Ville
Hinta: 74 euroa sis. pk
Keskustelut (11 viestiä)
Moderaattori
Rekisteröitynyt 10.04.2007
18.10.2007 klo 21.08
Rekisteröitynyt 13.10.2007
20.10.2007 klo 18.43
Ps. Palaute osio on heikoille.
Moderaattori
Rekisteröitynyt 30.03.2007
22.10.2007 klo 09.19
Explode pigboat? :D Siis onko se tuolla nimellä jossain valikossa oikeasti? Kuulostaa legendalta!
Nimenomaan tällä nimellä valikossa. :)
22.10.2007 klo 16.59
23.10.2007 klo 00.03
Tämä laite on kuitenkin loppujen lopuksi pääkäyttöisesti musiikkisoitin ja siinä äänenlaatu ratkaisee paljon.
Moderaattori
Rekisteröitynyt 30.03.2007
23.10.2007 klo 13.50
Väillä voisi tulla muidenkin kauppojen tuotteita kun E-villen. On se tietenkin hyvä että ne testataan täällä kun muut eivät, mutta rupeaa hieman epäilyttämään onko testit toden mukaisia. Myöskin kaipaisin tarkempaa kuvausta äänenlaadusta.
Laitteita testataan saapumisjärjestyksessä. E-Ville lähetti ensin kamojaan, joten niillä aloitellaan. Muutakin on jo saapunut ja testataan lähiaikoina, samoin tulossa on lisää muiden valmistajien kamoja (Creative, Targus, Buffalo, Plextor mm.).
Testien puolueettomuuden osalta voit miettiä, kumpi merkitsee meille enemmän pidemmän päälle: muutama satanen rahaa taholta X vai lukijoiden luottamus sivustoomme? Kun vastaat tähän, olet vastannut omaankin kysymykseesi.
Moderaattori
Rekisteröitynyt 30.03.2007
23.10.2007 klo 15.34
vai onko V2 testin laite ns. maanantai kpl ?
Viikonpäivästä en osaa sanoa, mutta ainakin pakkaus jne. oli tässä laitteessa esisarjaa.
23.10.2007 klo 23.16
26.10.2007 klo 12.38
Rekisteröitynyt 13.08.2007
28.10.2007 klo 22.44
12.12.2007 klo 16.38
Kirjoita kommentti