Kesän ja valon ja Suomen lipun ja kossun ja hedelmällisyyden karnevaaleissa siitetään kevätvauvat, sytytetään risukasa ja kiepsahdetaan sepalus auki veneestä kalojen ruuaksi. Jussiteemaisen leffalistan laatimisessa haastavinta oli aiheen rajaus.

Ajattelin asiaa käytännönläheisesti. Käyn itsekin ihmisten ilmoilla, mutten joka vuosi, ja joskus kun en käy, huomioin kissanristiäiset yksityisellä rituaalilla, kuten teemoitetuilla kalsarikänneillä. Päivässä ehtii katsomaan 7 elokuvaa, joten ohjelmoin itselleni putken, jota teoriassa saatan kokeillakin.

Aamukahvin jälkeen


Ensin kitketään halut lähteä ulos. Useimmat suomalaiset kesäleffat kelpaavat tarkoitukseen, mutta kertomus pienimunaisen impotentin ja puolisokean ruipelon matkasta Tony Halmeen isännöimälle leirintäalueelle on omaa luokkaansa. Ponterosassa on oikeasti hauskoja juttuja (Pekkoihin ja Körmyihin verrattuna), mitä ohjaajan teknisen osaamisen taso tukee: jokainen yritys harjoittaa liike-energiaa epäonnistuu kuin puliukko tanssilavalla. Totisesti mieleeni muistuvat kesäillat joina olin ulkona mutten likimainkaan tarpeeksi pierussa.


Kaksi lasia viiniä ja


Woody Allen on fiksu heppu, muttei niin fiksu, etteikö hänen sarkasminsa ja viittaustensa taiteellisuus muuttuisi taiteellisemmaksi viinilasi kädessä. Kesäyön seksikomediassa Woody vaihtaa urbaanit ympyränsä maaseudun pöheikköön, jossa pariskunnat harjoittavat romantiikkaa woodymaisesti. Hjurmaavaa, tosi shivistynyt tapa irroitella ilonpidon merkeissä.


Neitimansikkasiideri light ja


Umpihomossa fantasiaromanssipukudraamassa tehdään kesäyön lemmentaikoja, eli pariudutaan kepulikonstein ja päihteiden avulla, eli vietetään juhannusta. Keijukuningatar Michelle Pfeiffer kiintyy hirnuvaan aasinkorvaiseen Kevin Klineen. Ihanalla Ally McBealilla yllättäen on ongelmia saada puolisoa. Herttaisen viriilistä kaaoksesta vastaavat nämä kaksi vahvistettua poikamiestä:


Kaljaa ja


Örvellysklassikko toimii vain jos olet tyhmä, väsynyt tai kännissä, mutta se toimii. Koulupoikien tarve juhlia ei kuole, vaikka he ovat olleet "tuplasalaisessa ehdonalaisessa lukukauden alusta saakka". Miten rehtorin uhkaukseen pitäisi reagoida? Toogabileillä. Toga! Toga! Saattaisin käydä joka vuosi ulkona, jos "toogabileet" olisivat yleisempiä, sillä mikään ei saa minua rentoutumaan niin kuin lupa sonnustautua naamiaisasuun.


Miestä vhäkevämpää ja


Myös 70-luvun versiosta löytyy pakanallisia riittejä kuten pirun komea kokko, mutta sen uhkaaviin tunnelmiin kannattaa keskittyä sielun ja ruumiin voimissa. Nicolas Cagen tähdittämässä tappohauskassa versiossa sitäpaitsi mukiloidaan jatkuvasti naisia, mikä ymmärtääkseni on juhannusperinne sekin.


Lophuu mut kerkee kääyä kioskila..?


Miksi ihmiset hakeutuvat oikeisiin tapahtumiin juhliakseen, sitäkään en opi ymmärtämään. Viiden pennin artistia toki pääsee tähtäämään tuopilla ahtaassa pubissa, mutta jos ryhmä silkkisesti liikkuvia tanssijattaria pomppii yläosattomissa kalleissa lavasteissa räjähdysten säestämänä, olennaisesta ei saa mitään selvää ilman kiikareita. Paul Verhoevenin tissiviihteen suurmestaruusteos on kuvakerronnaltaan kiistattoman taitava, jos muut ansiot jakavatkin mielipiteet.


Heh heh hih hih pimpeli pom


Vihaan kesää vain muutamasta syystä. Jos kesästä ottaisi pois paskaa elääkseen tarvitsevat kasvit, sietämättömän lämpötilan ja parveilevat kamalat rumat haisevat päälle käyvät ihmiset, ja auringoa säädettäisiin sen verran pienemmälle, että jostakin saisi jotakin selvääkin, kesä olisi puhdasta eloisaa iloa, taianomaista väriloistoa ja säärekkäitä tiimalaseja vähissä vaatteissa; luultavasti jotakin yhtä hienoa kuin Helinä-keiju-sarja. Ensimmäisessä osassa Helinä taistelee yhteiskunnan leimoja vastaan (anna palaa tyttö!!) ja koettaa kitkeä rikkaruohot, ennen kuin ne pökkivät kaikkia peh-heh-petuniaan!! Ajattelin ostaa 3D-television viimeistään ennen neljättä osaa, koska hermoromahdus tulee harvoin ilman enteitä.