Viimeisen viikon aikana peluutuksessa on ollut The Darkness II, joka pohjautuu (meillä ehkä vähemmän tunnettuun) sarjakuvaan. Tästä aloin miettiä muita sarjakuvapelejä ja kirjasin listalle seitsemän ensin mieleen tullutta, painottaen hieman eri aikakausia - nimittäin jo Atari 2600:lla ja C64:llä nähtiin sarjislisenssejä laidasta laitaan.




Suomessa mielettömän suosittu Disneyn raivopääankka sai oman pelinsä jo 80-luvulla. Lähinnä rahan käyttöä opettaneessa pelissä Akun tehtävänä oli tehdä hanttihommia ja saada kasaan tarpeeksi rahaa veljenpoikien leikkikenttää varten. Kun kenttä oli valmis, jäljelle jäi vain lisärahan kerääminen. Mikä oli ehkä lopulta opettavaista sekin.




MAD-lehdessä ilmestynyt mustan ja valkoisen vakoojan nahistelu poiki peräti kolme peliä kasibittikoneilla (ja yhden myöhemmän, jonka unohdamme). Suosion taustalla oli se, että tämä keskinäinen jekkuilu oli erittäin toimiva konsepti: vakoojat yrittivät etsiä paikalta pakenemiseen tarvittavia osia ja samalla virittää erittäin sarjakuvamaisia ansoja toisilleen.




Eräs Sega Megadriven parhaan näköisistä - ja viimeisistäkin - peleistä perustui vahvasti sarjakuvaestetiikkaan: jokainen kentän osa oli erillinen sarjakuvan ruutu. Tämän lisäksi peli ei ollut muutenkaan hassumpi, mutta jäi pahasti paitsioon Playstationin ilmestyttyä. Myöhempinä aikoina se on kuitenkin ollut tarjolla useilla Megadrive-kokoelmilla.




Marvel on suurelta osin vastuussa nykyaikaisesta supersankarisarjakuvasta, ja yhtiön sarjakuviin perustuvia lisenssipelejä on julkaistu jo sadoittain yhteensä neljällä eri vuosikymmenellä. Marvel Ultimate Alliance on tästä kasasta parhaasta päästä sekoitellessaan eri hahmoja moninpelattaviksi tiimeiksi.




Ettei aivan mene angloamerikkalaiseksi, muistetaan myös pientä gallialaista kylää. Asterix ystävineen pannutti roomalaisia turpaan jo muinoin kotimikroilla ja sen jälkeen Konamin kolikkopelissä, mutta viime vuosinakin pelejä on nähty. Erityistä kiitosta pelaajilta sai A&O XXL 2:n DS- ja PSP-versio.




Batman on luonnollisesti (le)pakkomaininta, kun sarjishahmoista tulee puhe - vaikka mainetta ovat kasvattaneet melkein yhtä paljon myös piirrossarjat ja etenkin monet elokuvat. Pelejäkin on Bruce Waynen seikkailuista olemassa vino pino, mutta harva niistä käsittelee aihettaan niin hienosti kuin Rocksteadyn tuotos, joka sisältää suorastaan ikimuistoisia jaksoja.




Penny Arcade on nettisarjakuvan menestystarinana omaa luokkaansa. Parin kaverin pelejä kommentoineesta sarjiksesta on kasvanut varsinainen mediaimperiumi - omat messut, Child's Play -hyväntekeväisyysjärjestö ja jopa kaksi peliä. Vaikka pelisarja katkesikin aiottua aiemmin jo kahden osan jälkeen, nämä latauspalveluista löytyvät seikkailu-RPG:t ovat Tychon ja Gaben huumorin ystäville aivan omiaan.