Viime viikon lopulla kolme Skandinavian pelilehdistön edustajaa pääsi tutustumaan keväiseen Lontooseen ja siellä Warner Brothersin yksityisteatterissa Batman: Arkham Cityyn. V2.fi oli paikalla ainoana Suomesta. Lehdistön edustajille ei kerrottu etukäteen, mitä tulee tapahtumaan, joten pieni pettymys oli, kun kukaan ei päässyt peliä itse testaamaan. Rocksteadyn markkinoinnin pelijohtajan Dax Ginnin peliesittely ja sen jälkeinen haastattelutuokio sai kuitenkin uteliaisuuden joksikin aikaa tyydytettyä ja samalla selvisi, että peli julkaistaan 21. lokakuuta.






WB:n aulan televisiot pauhasivat Batman: Arkham Cityn traileria toistuvalla luupilla, joten oli helpotus, kun paikalla ollut toimittajien ryhmä viimein kutsuttiin sisälle teatteriin. Valot himmenivät ja Dax Ginn esitteli pelin ensimmäistä osiota - kohta tässä tekstissä on siis luvassa spoilereita. Heti alkuvalikosta ja sen taustalla korkealla katolla Gothamin yläpuolella seisoskelevasta Batmanista lähtien oli selkeää, mikä on oleellisinta uudessa pelissä: ahtaista sisätiloista on siirrytty avoimeen kaupunkiin.

Xbox 360:n kehityslaitteistolla pyörinyt demo oli, vaikkei lopullinen versio olekaan, varsin komean näköinen. Rocksteadyn porukka on tehnyt kahdessa vuodessa melkoisen urakan kääntäessään peliteknologiansa ympäri, samalla säilyttäen ykkösosan kaikinpuolisen teknisen laadukkuuden. Siinä ohessa uusittiin myös käyttöliittymää ja taistelua sekä hiottiin ja lisättiin monenmoista muuta. Puolen tunnin pätkän perusteella on mahdoton antaa vielä kummoista tuomiota, mutta kohotan ryhmälle jo varovasti hattuani suorituksesta.

***NYT ALKAA SPOILAUS**


Batman seisoo katolla ja kertoo viestintälaitteensa kautta hovimestari Alfredille saaneensa haltuunsa salausavaimen. Sen avulla Lepis hakkeroi kuuluviin radiotaajuuden, jolla helikopteripilotti kertoo Kaksinaaman kaapanneen Kissanaisen ja pitävän tätä vankina oikeustalolla. Bätikän ja Kissiksen suhdehan on monimutkainen, mutta lisäinfo siitä, mitä kaupungissa on tapahtumassa ei ole ikinä haitaksi, joten Batman päättää lähteä avittamaan sähäkkää tyttöstä.

Koska pelidemo kaatui yhden kerran, saimme nähdä kaksi tapaa edetä. Ensimmäisellä kerralla Dax pysähtyi matkan varrella pelastamaan pahisten murjottavaksi jäänyttä reportteria. Viitalla liitely oli toteutettu fysiikan lakien mukaisesti ja oli todella hienon näköistä. Yläilmoista on myös tehokasta syöksyä rosmojen niskaan. Seuranneen tappelun aikana yksi vihuista erottui joukosta: Batman tunnisti tämän tiedonantajaksi, joten viimeinen selkäsauna ja sen jälkeinen kuulustelu säästettiin tälle miekkoselle. Kuulusteluissa saa vinkkejä siitä, missä pitkin kaupunkia ripotellut Riddlerin palkinnot sijaitsevat. Myös pelastetun lehtimiehen elämäntarinaa olisi voinut kuunnella, mutta Dax päätti skipata sen. Toisella pelikerralla skipattiin koko pelastusoperaatio ja suunnattiin suoraan oikeustalolle.

Pelissä on siis pääjuoni, mutta myös runsaasti sivutehtäviä. Koko kaupunki on avoin liikuttavaksi ja vain tärkeät sisätilat ovat niitä, jotka aukeavat vasta tarinan edetessä. Rocksteady on upottanut kaupungin asukkaiden juteltavaksi tonneittain dialogia, jota voi jäädä kuuntelemaan Batmanin surveillance modessa ja josta voi saada vinkkejä lisätehtävistä. Yksi tällainen esimerkki oli oikeustalon kellarista löytynyt Calendar Man. Esitteljämme Dax Ginn toki tiesi, mistä rymyniskan löytää, mutta mikäli ei olisi tiennyt, ulkosalla kuullun jutustelun perusteella körmyä olisi voinut jäädä tarkemmin etsimään. Calendar Manin yhteydessä Dax esitteli myös yhtä pelin monimutkaisemmista puzzleista - niihinkin on nyt myös panostettu lisää. Kivana yksityiskohtajippona paljastettiin vielä, että Calendar Manin luona kannattaa käydä tosielämän pyhäpäivinä, mikäli haluaa kuulla lisää miehen tekemistä rikoksista.




Kaksinaama on napannut Kissanaisen ja aikoo tappaa tämän todistaakseen olevansa Arkham Cityn karuin äijä ja päästäkseen Jokeriksi Jokerin paikalle. Batmanin kohtaamat pahisjoukot ovat kasvaneet ensimmäisen pelin maksimi-kymmenestä yhtäaikaisesta maksimi-26:een ja entistä tärkeämpää on suunnitella taistelutaktiikka etukäteen, mikäli mukana on aseita. Nähdyssä taistelussa Batman käytti etsivänäköään nähdäkseen aseet ja hoiteli ensin konekiväärimiehen, sitten vasta muut. Toisessa tapauksessa savupommi aiheutti aluksi mukavan sekaannuksen ja sitten örmyt hoideltiin hiljakseen yksi kerrallaan.

CSI-meininkiä oli luvassa Kissanaisen pelastamisen jälkeen. Ikkunasta pläjähtäneen tarkka-ampujan kivääriluodin lentorataa tutkimalla Lepis selvitti, missä ampuja oli ollut ja sinne pääsemisestä tulikin sitten seuraava tehtävä. Toki rutkasti ruutuaikaa uhrattiin myös kissaneidon uhkealle kaula-aukolle. Jätän kertomatta seuraavan juonimutkan niillekin, jotka spoilerivaroituksesta huolimatta lukivat tänne asti, mutta alkumetreillä tavataan myös Harley Quinn, eikä Jokerikaan ole kaukana. Muistiinpanovihkooni kirjoitin myös teatterin pimeydessä sanat “Hyvät musat!”.

Ennenkuin lehdistö pääsi jokainen yksitellen haastattelemaan Rocksteadyn miestä, kertoi hän vielä yhteisesti kaikille, että peli on alueeltaan viisinkertainen Asylumiin verrattuna. Tiimin tarkoituksena oli silti saada mukaan sama intensiteetti, joten sisältöäkin on rutkasti enemmän.

***NYT LOPPUI PAHIN SPOILAUS**




Skandinavian toimittajajoukkoa ennen Dax Ginn oli jutustellut ainakin brittien, hollantilaisten, espanjalaisten ja italialaisten kanssa, sekä tehnyt vastaavaa kierrosta ympäri maailmaa jo pari viikkoa. Mies puhkui kuitenkin vielä markkinointihenkistä intoa istuessani hänen viereensä teatterin eturivin penkeille.

“Dee-aa-äks gee-ii-än-än”, varmisti mies vielä, ennenkuin päästiin itse asiaan.

V2.fi : Kuinka paljon painetta Arkham Asylumin huikea suosio aiheutti, kun aloitte tehdä jatko-osaa?
DG : Paine tuli ennen kaikkea meiltä itseltämme. Eivät ihmiset studion ulkopuolella asettaneet mielestämme mitään tiettyjä vaatimuksia, vaan teimme pelin niinkuin meidän mielestämme se oli hyvä tehdä. Halusimme kertoa tarinan, joka oli jatkoa Arkham Asylumille ja halusimme kehittää Batmanin taitojen jokaista osa-aluetta sekä myös pelin tunteisiin vetoavaa puolta, joten me asetimme itsellemme paineita enemmän kuin kukaan muu.

V2.fi: Mikä sitten on ollut suurin haaste tämän toisen pelin tekemisessä?
DG: Toiminnan siirtäminen Gothamin kaduille ja ison pelimaailman rakentaminen. Se on ollut suuri tekninen ja luova haaste. Jokaisella tiimin jäsenellä oli sen myötä uusi haaste: tekniikan puolella piti varmistaa, että pelimaailma striimautuu sujuvasti kun Batman liikkuu siellä, suunnittelu- ja taidetiimin piti taas varmistaa, että joka kulman takaa löytyy tarinaa. Ryhmän jokaiselle jäsenelle oli todella suuri haaste toteuttaa päätös siitä, että action siirtyy Gothamiin.

V2.fi: Co-opista ja moninpelistä liikkui paljon spekulaatiota ja huhuja. Oliko se koskaan edes tekeillä?
DG: Ei. Tiesimme koko ajan, että halusimme keskittyä tekemään yksinpeliä ja parasta Batman-kokemusta, jonka voimme saada aikaiseksi.
V2.fi: Mutta kehitettiinkö moninpeliä yhtään?
DG: Moninpelistä puhuttiin, mutta idea hylättiin hyvin aikaisessa vaiheessa. Vaarana oli, että sekä yksinpelistä että moninpelistä olisi tullut vain keskinkertaisia, koska tiimi olisi pitänyt jakaa kahteen osaan. Keskitimme siis kaikki voimavarat yksinpeliin.

V2.fi: Kerroit, että kaupunki on viisi kertaa suurempi kuin ykköspelin alue, miten se näkyy pelaamiseen käytettävässä ajassa?
DG: Jokainen pelaaja on erilainen. Peli on täynnä sisältöä, ja jos minä voinkin pelata sen läpi parissakymmenessä tunnissa, joltakin muulta voi mennä 30. Kyseessä on iso peli.



V2.fi: Minkälainen tasapaino pelissä on toiminnalla, hiiviskelyllä ja salapoliisityöllä?
DG: Hmmm. Sekin on hyvin paljon pelaajasta kiinni. Olemme tehneet pelin, jossa voit itse päättää, mitä haluat tehdä ja koska haluat tehdä sen. Arkham Asylumin rakenne oli hyvin suoraviivainen, Arkham Cityn rakenne taas on hyvin avoin, joten pelaaja voi todella tehdä itse päätökset siitä, millä näistä tavoista hän haluaa missäkin kohdassa peliä pelata.

V2.fi: Onko Batmanilla menopelejä?
DG: Öö... ai kulkuneuvoja? Meille hän on viittasankari - Caped Crusader. Käytimme paljon vaivaa varmistaaksemme, että viitalla liitely on mahtavaa ja että se tuntuu vapaalta lentelyltä. Emme ole tekemässä ajopeliä tai lentopeliä, olemme tekemässä Batman-peliä.

V2.fi: Peliesittelyssä nähtiin mm. beatdown-erikoisliike, mitä muita uusia temppuja Batmanilla on hihassaan/vyössään?
DG: Niitä on paljon. Taisteluanimaatioita on tuplasti se määrä, mitä ensimmäisessä pelissä. Taistelun tiimellyksessä voi käyttää vempaimia, vaikka batclawta ja räjähtävää geeliä. Vihollisia voi hoidella erikoisliikkeillä kaksi tai kolmekin kerrallaan... pelkästään taistelut ovat iso kehitysaskel verrattuna Arkham Asylumiin.

V2.fi: Traileri mainitsee selkeästi Bruce Waynen. Päästäänkö pelissä pelaamaan myös Brucena?
DG: Batmanhan on Bruce Wayne.
V2.fi: Mutta ilman viittaa?
DG: Keskitymme tekemään Batman-pelin, you know.
V2.fi: Siitä voisi tosin tulla mielenkiintoisia pelielementtejä...?
DG: (nauraa) Aivan, bisnes-managerointia, hahaa!

V2.fi: Yksi asia, josta erityisesti pidin ensimmäisessä pelissä, oli sen ääninäyttely. Onko Mark Hamill jälleen Jokeri?
DG. Ehdottomasti! Hän on mahtava, tosi pro. Hän myös tuntee Jokerin läpikotaisin, joten oli hienoa saada Markin ääni jälleen Jokeriksi.

Kysymykseen siitä, onko pelistä tulossa demo, Dax vastasi odotetusti, että itse peliä viimeistellään vielä ja asiasta kerrotaan, kun aika on sille sopiva. Myös lisää pahiksia ja muita hahmoja tullaan vielä paljastamaan lähiaikoina.

Kahdeksan minuutin jutustelun jälkeen aikani oli liian nopeasti lopussa ja WB:n emäntänä toiminut Julie Skinner hoputti jo seuraavaa haastattelijaa sisään. “I know you are... Bruce Wayne" kaikui vielä takaani, kun astuin takaisin West Endin vilkkaalle kadulle etsimään fish & chips -ravintolaa. Näkemäni ja kuulemani perusteella Rocksteady on edelleen todella omistautunut aiheelleen, eikä jatko-osa ole tulossa liukuhihnalta, vaikka kehitystahti on nopea ollutkin. Yksi vuoden 2009 parhaista peleistä - ellei paras - on saamassa arvoisensa seuraajan.