10tons Entertainment / Myth People

Olen odotellutkin, että kansalliseepostamme alettaisiin käyttää pelien taustamateriaalina, sillä tarustossamme olisi paljon pelipotentiaalia. Suomalainen Second Brain -pelipulju yritti muutama vuosi sitten tehdäkin peliä aiheesta, mutta projekti kuoli pelitalon myötä. Viimein vastaani tuli kalevalalainen peli, vaikken kuitenkaan arvannut, että pelityyppi tulisi olemaan kasuaalipelaajille tarkoitettu kylänrakennuspelin ja Bejeweled-kloonin ristisiitos. Sellainen tuotos on nyt tässä, ja nimensä Heroes of Kalevala. Pisteet kotiin suomalaisille dramaattisimmasta kuulemastani Bejeweled-kloonin nimestä.

Alkujohdanto loruilee pulmailulle juonenrangan: päähenkilö muuttaa kuivuuteen kuolleilta kotomailtaan kohti maata, jonka nimi on Kalevala. Englanniksi turiseva kertojaääni lausuu Väinämöiset ja Louhet kumppaneineen brittiläisittäin herttaisen väärin.

Pelin alkaessa ruudulle tupsahtaa pulmapelin ensimmäinen kenttä. Pulmapeliosuudessa täytyy pelaajan muodostaa putoavista pikkukuvasista kolmen tai useamman samanlaisen sarjoja vaihtamalla kahden kuvasen paikkaa kerrallaan. Bejeweledin tai Puzzle Questin ystävät tietävät tarkkaan, mitä tämä merkitsee. Haaste tulee siitä, että jokaisessa kentässä on pelialueen taka-alalla tietty määrä kullanvärisiä alueita, jotka täytyy poistaa - joko muodostamalla edellämainittuja sarjoja niiden päälle tai tuhoamalla ne muilla apuvälineillä. Sama nähtiin Jewel Questissa.




Neljän tai viiden sarjan hävittämällä saa pelaaja ruudulleen ison tai pienen pommin, jolla räjäytetään kullanväristä aluetta pois. Pelin nimestä tutut Kalevalan sankarit ovat pulmapeliosuuden erityiskuvasina: täsmäämällä sellaisia sarjaan saa pelaaja ruudulleen erikoisiskun, joka hävittää palikoita ja kullattuja alueita. Kahdeksan sankarihahmoa omanlaisine iskuineen saadaan käyttöön pelin edetessä. Kuten aina, myöhemmissä kentissä vaikeustaso kasvaa mm. kiviesteillä ja lukkopalikoilla, jotka saa auki vain oikeanlaisilla kuvasilla.

Palikkapeliosiosta kertyvillä voitoilla kehitetään rakennuspeliosion kyläsiä. Kunhan kukin kylä on kasvanut tarpeeksi, voi siirtyä parantamaan seuraavaa. Rakennusosio on palapeliä huomattavasti yksinkertaisempi osuus: ostetaan rakennuksia sekä hyödykkeitä kylään ja katsotaan pikku-ukkojen vipellystä. Tämä ei ole mitenkään erityisen viihdyttävää, ja koska rakentelu on puolet peliä, olisi siitä saanut tehdä reilusti kiinnostavampaa. Puiden satunnainen pudotteleminen aukealle ei ole mitenkään palkitsevaa tai viihdyttävää pelaamista.

Suomalaisten kalevalapelissä ei ole mitään megavikoja, ja se myös kuulostaa hyvältä. Ääninäyttely on laadukasta, vaikka Kalevalan erisnimien ääntäminen onkin lausujalta aivan hakusessa. Pelin taustamusiikki on vanhanaikaista kansanmusiikkia mukailevaa nykyluritusta, ja pulmailupeliin se sopii mainiosti. Olin pelin neofolk-ääniraitaan varsin tyytyväinen, sillä pähkäilypelien taustamusiikki yleensä liukuu pään räjäyttävän pimputuksen tai kevyen konemusiikin suuntaan.




Mitä pelin ulkoasuun tulee, on se sekoitus kaunista kaksiulotteista piirrosjälkeä sekä ilmeisesti 3d-mallinnusohjelmalla animoituja pikkukuvasia. Sankarhahmojen visuaalinen ilme on ehkä tarpeettoman japanilaisvaikutteista, sillä pelin pitäisi olla suomalaisten kansalliseepoksen innoittama. Samaan hengenvetoon on todettava, ettei pelillä ole juurikaan tekemistä Kalevalan kanssa. Täytyykö eepos ottaa väkisin mikäli se ei muuten sekaan sovi?

Kaiken kaikkiaan Heroes of Kalevala on hyvin toteutettu mutta jokseenkin ideaton pulmapeli, jonka kylkeen on pultattu tylsä kylänrakennusosio. Pelin nimi kuuluu aivan toisenlaiselle pelille, ja kansalliseepoksemme on muutenkin kaadettu puolihuolimattomasti sekaan paikallisväriksi. Ei huono peli, mutta tylsähkö. Kekseliäisyyden ja uudistuksen puute taitaa upottaa Heroes of Kalevalan keskelle satojen samanlaisten pulmapelien suota, eikä siihen tarvita Väinämöisen apua.