Listasunnuntai #61
Sisään rakennetut
Tällä viikolla kuultiin uutisia siitä, että Sony julkaisi Euroopassa television, jonka sisään on rakennettu Playstation 2 -pelikonsoli (uutinen täällä). Idea konsolin yhdistämisestä kiinteästi johonkin toiseen laitteeseen ei kuitenkaan ole aivan uusi ja Listasunnuntai keräsi muita esimerkkejä moisista vekottimista.
Listan ensimmäinen on yllättäen kotimaista tuotantoa. Saloran Playmaster -televisioon sisällytettiin Pong-peli vuonna 1977.
Tietokoneen ja konsolin yhdistelmiä on vuosien varrella ollut useitakin (Coleco ADAM, Sega Teradrive, joitain MSX-malleja jne.), mutta yksi epäonnistuneimmista on APF:n Imagination Machine. Alkeellisen pelikonsolin ja tietokoneen yhdistelmästä on tullut kuitenkin siitäkin haluttu pelikeräilijöiden keskuudessa. Ja sillä on hieno nimi!
Nimi kertookin jo kaiken. Sharpin valmistama televisio, jonka sisällä oli Famicom (Japani) eli NES (USA). Laitetta oli myynnissä 14- ja 19-tuumaisina ja USA:ssa se julkaistiin vuonna 1989
Sharp Science Fiction-1 jatkoi Sharp/Nintendo-televisioiden sarjaa Super Nintendo -versiolla. Tätä oli saatavana vain Japanissa, jopa 21 tuuman versiona.
Tämän Aiwan valmistaman CD-Boomboxin kanssa pääsi pelaamaan Sega MegaDriven ja Mega-CD:n pelejä, mikäli musiikin kuuntelu alkoi kyllästyttää.
Aikoinaan über-kalliin Pioneerin laitteen nimen Laser-osa tulee siitä, että koneella pystyi katselemaan laserlevy-elokuvia. Active-osiolla taas viitattiin varmaankin siihen, että laitteeseen voi sujauttaa osasia, joiden avulla pystyy pelaamaan PC-Engine- ja Megadrive-pelejä. LaserActiveen oli tarjolla myöskin 3D-lasit ja Laserdisc-pelejä.
Divers 2000 on erikoisin Sega Dreamcastin erikoismalleista ja on DC-fanipoikien kokoelman jalokivi, mikäli sellaisen on onnistunut hankkimaan. Futuristinen ulkomuoto tuo mieleen lähinnä Space Channel 5 -pelit.
Salora Playmaster
Listan ensimmäinen on yllättäen kotimaista tuotantoa. Saloran Playmaster -televisioon sisällytettiin Pong-peli vuonna 1977.
APF Imagination Machine
 |
Tietokoneen ja konsolin yhdistelmiä on vuosien varrella ollut useitakin (Coleco ADAM, Sega Teradrive, joitain MSX-malleja jne.), mutta yksi epäonnistuneimmista on APF:n Imagination Machine. Alkeellisen pelikonsolin ja tietokoneen yhdistelmästä on tullut kuitenkin siitäkin haluttu pelikeräilijöiden keskuudessa. Ja sillä on hieno nimi!
Sharp Nintendo Television
 |
Nimi kertookin jo kaiken. Sharpin valmistama televisio, jonka sisällä oli Famicom (Japani) eli NES (USA). Laitetta oli myynnissä 14- ja 19-tuumaisina ja USA:ssa se julkaistiin vuonna 1989
Sharp SF-1 SNES TV
 |
Sharp Science Fiction-1 jatkoi Sharp/Nintendo-televisioiden sarjaa Super Nintendo -versiolla. Tätä oli saatavana vain Japanissa, jopa 21 tuuman versiona.
Aiwa CSD-G1M
 |
Tämän Aiwan valmistaman CD-Boomboxin kanssa pääsi pelaamaan Sega MegaDriven ja Mega-CD:n pelejä, mikäli musiikin kuuntelu alkoi kyllästyttää.
Pioneer LaserActive
 |
Aikoinaan über-kalliin Pioneerin laitteen nimen Laser-osa tulee siitä, että koneella pystyi katselemaan laserlevy-elokuvia. Active-osiolla taas viitattiin varmaankin siihen, että laitteeseen voi sujauttaa osasia, joiden avulla pystyy pelaamaan PC-Engine- ja Megadrive-pelejä. LaserActiveen oli tarjolla myöskin 3D-lasit ja Laserdisc-pelejä.
Dreamcast Divers 2000 CX-1
 |
Divers 2000 on erikoisin Sega Dreamcastin erikoismalleista ja on DC-fanipoikien kokoelman jalokivi, mikäli sellaisen on onnistunut hankkimaan. Futuristinen ulkomuoto tuo mieleen lähinnä Space Channel 5 -pelit.
Keskustelut (9 viestiä)
Rekisteröitynyt 07.02.2010
05.12.2010 klo 16.49
Rekisteröitynyt 30.11.2010
05.12.2010 klo 17.42
05.12.2010 klo 17.49
Rekisteröitynyt 28.07.2009
06.12.2010 klo 01.55
06.12.2010 klo 02.45
mistään muusta en valittaisi kuin tuosta ihmeellisestä "Tietokoneen ja konsolin yhdistelmiä..." sanaparresta koska se mitä nimität "konsoliksi" on yhden tyyppinen tietokone mikrosuorittimineen ja keskusmuisteineen... :)
Täällä tämä sama jankka käy yhden miehen sotaansa edelleen samasta aiheesta. Ihanko sitten ruvetaan kutsumaan kaikkia laitteita tietokoneeksi, mitkä sisältävät mikrosuorittimen ja keskusmuistin?
Sillävälin Dekonegalandiassa:
- Kuulin erään tietokonekuunnelman jälkeen mainoksenne ja päättelin tulla katselemaan uusia tietokonemallejanne. Tämä tietokone näyttäisi mielenkiintoiselta. Otan tämän.
- Se tekee sitten 200 euroa.
- Missäs täällä on lähin tietokone, mistä voin nostaa rahaa?
- Se on niin lähellä, että teidän ei tarvitse tilata tietokonekyytiäkään. Se on tuon vastapäisen tietokone- ja teleliittymämyymälän vieressä.
- Kiitos. Unohdin vielä kysyä olihan ostamassani tietokoneessa pyörivä pohja?
Että näin vai olisikohan käytännöllisempää nimetä eri laitteet eri nimillä ensisijaisen käyttötarkoituksensa mukaan? Ai niin, mutta niinhän ne ovatkin jo nimetty, kuten taskulaskin, digiboksi, pelikonsoli...
Moderaattori
Rekisteröitynyt 30.03.2007
06.12.2010 klo 12.55
Kaverilla oli joskus ala-aste aikoina tuo pioneerin soitin, jolla pelailtiin mega drive pelejä.
Tuota LaserActivea on ollut karaokebaareissa Suomessakin, koska siihen oli myös sellainen moduuli olemassa.
Rekisteröitynyt 03.09.2007
06.12.2010 klo 17.02
mistään muusta en valittaisi kuin tuosta ihmeellisestä "Tietokoneen ja konsolin yhdistelmiä..." sanaparresta koska se mitä nimität "konsoliksi" on yhden tyyppinen tietokone mikrosuorittimineen ja keskusmuisteineen... :)
Täällä tämä sama jankka käy yhden miehen sotaansa edelleen samasta aiheesta. Ihanko sitten ruvetaan kutsumaan kaikkia laitteita tietokoneeksi, mitkä sisältävät mikrosuorittimen ja keskusmuistin?
Sillävälin Dekonegalandiassa:
- Kuulin erään tietokonekuunnelman jälkeen mainoksenne ja päättelin tulla katselemaan uusia tietokonemallejanne. Tämä tietokone näyttäisi mielenkiintoiselta. Otan tämän.
- Se tekee sitten 200 euroa.
- Missäs täällä on lähin tietokone, mistä voin nostaa rahaa?
- Se on niin lähellä, että teidän ei tarvitse tilata tietokonekyytiäkään. Se on tuon vastapäisen tietokone- ja teleliittymämyymälän vieressä.
- Kiitos. Unohdin vielä kysyä olihan ostamassani tietokoneessa pyörivä pohja?
Että näin vai olisikohan käytännöllisempää nimetä eri laitteet eri nimillä ensisijaisen käyttötarkoituksensa mukaan? Ai niin, mutta niinhän ne ovatkin jo nimetty, kuten taskulaskin, digiboksi, pelikonsoli...
Dekonegan jutut ovat kyllä usein ihan kiinnostavia ja tietyssä mielessä toisinaan jopa viihdyttäviä... Mutta melko osuva kommentti silti (tai ehkä juuri sen takia) =D
06.12.2010 klo 20.18
Rekisteröitynyt 28.07.2009
07.12.2010 klo 21.00
mistään muusta en valittaisi kuin tuosta ihmeellisestä "Tietokoneen ja konsolin yhdistelmiä..." sanaparresta koska se mitä nimität "konsoliksi" on yhden tyyppinen tietokone mikrosuorittimineen ja keskusmuisteineen... :)
Täällä tämä sama jankka käy yhden miehen sotaansa edelleen samasta aiheesta. Ihanko sitten ruvetaan kutsumaan kaikkia laitteita tietokoneeksi, mitkä sisältävät mikrosuorittimen ja keskusmuistin?
Sillävälin Dekonegalandiassa:
- Kuulin erään tietokonekuunnelman jälkeen mainoksenne ja päättelin tulla katselemaan uusia tietokonemallejanne. Tämä tietokone näyttäisi mielenkiintoiselta. Otan tämän.
- Se tekee sitten 200 euroa.
- Missäs täällä on lähin tietokone, mistä voin nostaa rahaa?
- Se on niin lähellä, että teidän ei tarvitse tilata tietokonekyytiäkään. Se on tuon vastapäisen tietokone- ja teleliittymämyymälän vieressä.
- Kiitos. Unohdin vielä kysyä olihan ostamassani tietokoneessa pyörivä pohja?
Että näin vai olisikohan käytännöllisempää nimetä eri laitteet eri nimillä ensisijaisen käyttötarkoituksensa mukaan? Ai niin, mutta niinhän ne ovatkin jo nimetty, kuten taskulaskin, digiboksi, pelikonsoli...
Dekonegan jutut ovat kyllä usein ihan kiinnostavia ja tietyssä mielessä toisinaan jopa viihdyttäviä... Mutta melko osuva kommentti silti (tai ehkä juuri sen takia) =D
Ja ettei nyt tule väärinkäsityksiä. Heitin tuon lainatun kommentin koska "yläluokka" ja "alaluokanalaluokka" eivät ole yhtälössä tasavertaisia käsitteitä. Ammatikseen kirjoittavan toimittajan pitäisi tietää se eikä käyttää puhekielisiä ilmaisuja. Tarkoitus ei ole kritisoida alaluokanlaitteista käytettäviä nimiä (minkä Hellurei käsitti väärin lauseestani) vaan sitä, että ei käytetty samassa vertailevassa lauseessa kahta eri alaluokanalaluokan laitteen käsitettä. :)
Tuonkin olisi nyt niin monella eri tavalla voinut helposti kirjoittaa muotoon kuten esim. "Työkoneen ja viihdelaitteen yhdistelmiä..." joka ei kuulosta kovin hyvältä, mutta toisaalta ei se valhettakaan olisi. Tai miten olisi (minusta aika kauhea) "kotitietokoneen ja pelikonsolin yhdistelmiä..." tai ihan vain (mielestäni paras) "Erillaisten laitteiden yhdistelmiä..."? Sopivasti voidaan myös rajata se sitten tiettyihin luokkiin.
Mutta koska avasit pelin, voisin heittää siihen pari lanttia ja katsoa miten käy. Entä jos puhuttaisikin niistä niiden alustojen mukaan joita ne edustavat jos kerran laitteiston rauta on samaa kamaa? Ainoa käsite josta luopuisimme olisivat epämääräiset fyysisiin laitteisiin liittyvät luokat. Nyt puhuisimme vain alusta kohtaisista brändeistä. "Windows", "Playstation", "Xbox", jne. Mikä niistä? "Windows Vista", "Xbox 360", jne. Yksinkertaista ja helppoa.
Radio ei ole enään pelkkä fyysinenlaite. Se voi olla myös toiminto (esim. radio-sovellus kämmentietokoneessa).
Puhelin ei ole enään pelkkä fyysinenlaite. Se voi olla myös toiminto (esim. puhelin-sovellus kämmentietokoneessa).
Käteisautomaatti ei ole enään fyysinenlaite. Se voi olla myös toiminto (esim. PayPal-sovellus kämmentietokoneessa tai jokin muu digitaalinen maksujärjestelmä jota et välttämättä edes tiedä käyttäväsi) tai mainitsemasi fyysinen palvelu.
Mikroaaltouuni ja taxi ovat esineitä, käsitteitä tai asioita jotka voidaan toimittaa sinulle fyysisesti kotiovelle. Ne ovat samalla myös palveluita jotka voidaan tilata ohjelmistollisesti. Ne sisältävät digitaalista elektroniikkaa kuten tietokoneen, mutta niissä on myös paljon mekaanisia osia ja rajaisin ne pois tässä. Tässä kohtaa Hellurein ajatus meni ehkä vähän kaukaa haetuksi. Mutta en näe estettä sille etteikö esim. teleportaatio voisi olla pääosin ohjelmistollinen tapahtuma esim. robotille jotka vuorottain vaihtavat kehoaan paikasta riippuen. Tai ihmiselle joka hajoitettaisiin bittivirraksi ja kasattaisiin toisessa päässä taas ihmiseksi. Mutta se on nyt aika kaukana tästä aihepiiristä. =)
Vaikka meillä olisi kaksi täysin eri kokoista laitetta, mutta koska kumpikin ajaa samaa käyttöjärjestelmää ja samoja ohjelmia ilman niiden kääntämistä ovat kumpikin silloin sitä yhtä ja samaa alustaa. Koska ohjelmat joita niillä ajetaan on kuitenkin vain juuri näihin tiettyihin alustoihin sidottu ja niitä ei voi muilla alustoilla pyörittää. Paljon käytännöllisempää ja ymmärrettävempää.
Varsinainen "yhdistelmälaite" on sitä paitsi muutenkin jännäkäsite jota voimme tutkia vaikka kuinka paljon. Nintendon Famicomiin saa Basic-tulkin, modeemin ja näppäimistön. Se sisältää saman kaltaista laitteistoa kuin C=64. Miksi toinen on PC, mutta toinen ei? Vastaus on minun näkemykseni mukaan, että kumpikin ovat tietokoneita toisen vain ollessa pääosin erikoistunut sulautettu viihdejärjestelmä. Toisaalta C=64 on niin helppo käyttää, että siitäkin voitaisiin sanoa samaa. Viihteellisen ohjelmiston määrä on kummallekin eri tietokoneelle kuitenkin mitä valtavin. :)
Playstation 3 on täysiverinen yleisluontoinen PC-tyyppinen tietokone. Miksi sitä pitäisi peitellä markkinointiin liittyvien mielikuvien vuoksi? Koolla ei ole merkitystä. Kuten ei ole myöskään käyttötarkoituksella koska samaa laitetta voidaan käyttää tavallisesti hyvin monilla eri tavoilla.
Käytännössä maailmassa on muutenkin vain neljä erillaista tietokoneuden pääluokitusta.
-Super-tietokoneet (Super)
-Suur-tietokoneet (Mainframe)
-Mini-tietokoneet (Mini)
-Henkilökohtaiset-tietokoneet (PC/Micro/Nano/etc.)
... (luoja. Tarvitsisin jonkun oikeasti tästä aiheesta kiinnostuneen keskustelemaan kanssani irl opistolle...)
Bonus tarina tähän väliin ennen kuin lopetan ja jätän jutun vähän nolosti auki...
Jos olisitte suuri vasaroiden valmistaja joka valmistaa paukutin nimistä työkalua ja ihmiset kutsusivat sitä vasaraksi mitä tekisitte? Anteeksi, mutta otetaanpa uusiksi koska tuo oli ihan nurinkurista koska tällä hetkellä aika moni oikeasti kutsuu tuota työkalua paukuttimeksi eikä vasaraksi joka se selkeästi on. Kaiken kukkuraksi oikeita vasaroita valmistavat menettävät tuloja koska ihmiset ostavat tuota paukutin-lelua koteihinsa. Eräs toinen valmistaja älykääkin sitten käyttää markkinoinnissaan hyväksi ihmisiä tekemällä herra paukutin ja herra vasara mainoksia. Mutta koska oikea kunnon vasara ei ole paukutin niin se ei siltikään myy. Toisaalta paukuttimesta valitetaan vuosien saatossa hyvin paljon koska se puhkeaa kun sillä yrittää lyödä naulaa. Joten suuri valmistaja korjaa paukutinta ja kuluttaa sen tuotekehittelyyn niin paljon rahaa, että se on kuin vasara ja sitä voidaan jo käyttää ihan oikeissakin töissä tiettyyn pisteeseen asti jos vain sen miljoona riviä sisältävää käyttöehtosopimusta noudatetaan. Onko tässä pisteessä paukutin korvannut terminä vasaran vai onko paukutin edelleen vasara, mutta ihmiset eivät vain ole tietoisia siitä?
Pohtikaa.
Ps. Ja välttäkää firmojen mainoksissa käytettyjä käsitteitä koska ne ovat yleensä hyvin, hyvin harhaanjohtavia. :B
Kirjoita kommentti